Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti 12.12.2023 Ostrobotnialla ulko- ja turvallisuuspoliittisen journalistiseminaarin. MTS:n uusi puheenjohtaja kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll vakuutti avauspuheenvuorossaan, että nyt on oltava realisteja. Seminaarissa esiintyneiden muiden asiantuntijoiden viesti oli samansuuntainen – rauhoitteleva.

Nimeä mainitsematta Limnéll viittasi Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitukseen X-viestipalvelussa reserviläisten kunnon ylläpitämisestä ja varautumisesta vuotta 2025 varten. Hän suositteli, että ”reserviläisten kannattaa sitoutua olevansa elämänsä kunnossa, henkisesti ja fyysisesti, 2025 alkuun mennessä”. Toinen suositus koski varautumista ”kotivara, ruoka lääkkeet ja vesi, kannattaa laittaa kuntoon tänään”.

Perusteluna oli, että mikäli Yhdysvaltojen poliittinen johto vähentäisi kiinnostustaan Eurooppaan samalla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin näkisi Ukrainan hyökkäyssodan poliittisesti onnistuneeksi, Venäjä saattaisi yrittää rikkoa Natoa sotilaallisella operaatiolla.

Tuki jatkuu Ukrainalle

Seminaarin asiantuntijoiden samansuuntainen näkemys on, että Ukrainalle ei ole vaihtoehtoa Yhdysvaltojen tuelle. Venäjän voitto Ukrainassa johtaisi Yhdysvaltojen ja lännen globaalin vaikutuksen rapautumiseen. Tukirahoituksen tilanne Yhdysvalloissa nähdään sisäpolitiikkana, johon ratkaisu kyllä haetaan.

Ostrobotnian juhlasalissa pidetyn seminaarin suuren yleisön joukosta esitettiin kysymys, onko sota Ukrainassa lännen proxy-sota Venäjää vastaan. Kysymykseen vastanneen sotilasasiantuntijan mukaan sodassa on Ukrainan valtion YK:n peruskirjan mukaisesta oikeudesta puolustaa itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan. Muut valtiot voivat YK:n peruskirjan mukaan tukea Ukrainaa.

Näin esitetyn kysymyksen tekijällä saattoi olla näkemys, että koska Suomi on nyt osa länttä, olisimme mekin sodassa Venäjää vastaan. Tällaista hän ei kuitenkaan kysyessään ilmaissut. Suomen kannan Venäjän hyökkäyssodan YK:n peruskirjan vastaisuudesta esitti myös ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen.

Faktapohjaisen median tarve

Sisäisen turvallisuuden kannalta kansalaisten polarisaatio on kielteinen ilmiö. Puhujien näkemys oli, että faktapohjaista mediaa tarvitaan välttämättömän tiedontason ja ymmärryksen rakentamiseksi. Ulkomaisen median uutissisältö hajoaa kahteen vastakkaiseen näkemykseen – esimerkkinä Gazan tilanteen raportointi ja tulkinta, kuvasi esityksessään Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.

Informaatiovaikutus heijastuu sisäisessä turvallisuudessa ja tästä syystä informaatiovaikutuksen hälventäminen ymmärretään myös huoltovarmuudeksi, perusteli Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen. Hänen mukaansa huoltovarmuus meillä on hyvässä kunnossa ja se perustuu edelleen markkinapohjaiseen toimintamalliin. Informaatioturvallisuuden osaamiskeskus toimii tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiossa.  Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimat tiivistävät yhteistä suunnittelua.

Henkisen kriisinkestävyyden tarve nousi esiin useaan kertaan eri puhujien sanomana. Henkinen kriisinkestävyys on olennainen osa resilienssiä.

Sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye oli omassa esityksessään myös rauhoittelevalla linjalla. Hänen mukaansa sisäinen turvallisuus perustuu luottamukseen, ja Suomi on edelleen perinteinen luottamusyhteiskunta. Hänen nähdäkseen keskeistä on turvallisuuden kokemus. Rikollisuuden kokonaismäärä on edelleen laskeva, vaikka kansalaiset odottavatkin polkupyöränsä varkauden selvittämistä.

Tiedustelutieto keskeistä

Avauspuheenvuorossaan puolustusministeri Antti Häkkänen vakuutti yleisölle, että tehtyjen päätösten taustalla on perusteellista tiedustelutietoa.

Muissa esitetyissä asiantuntijapuheenvuoroissa viesti oli vahvasti sama. Suomen Pankilla on läheistä yhteistyötä sotilastiedustelun kanssa, totesi myös vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Hän kuvasi Venäjän talouden nykyistä vaihetta autoritaarisena sotataloutena.

Maan taloudessa käydään läpi suuria muutoksia pakotteiden vaikutuksesta. Hänen mukaansa taloussuhteissa paluuta sotaa edeltäneeseen aikaan ei ole. Kiina on muodostunut hallitsevan suureksi kauppakumppaniksi.

Kiinan merkitys oli esillä myös Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikaisen esityksessä. Hän mainitsi BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ryhmän laajentumisen ja Kiinan sekä myös Venäjän vaikutuksen kasvamisen näiden maiden keskuudessa. Tiilikaisen mukaan YK on tällä hetkellä heikko.