Standard Eurobarometer 97 Summer 2022 on osa Euroopan komission toistuvasti teettämää tutkimussarjaa. Tietojenkeruu tehdään kaikissa EU-maissa ja 12 muussa maassa henkilökohtaisina haastatteluina tai nettihaastatteluina. Tänä vuonna toteutettiin kesä-heinäkuussa. Suomessa vastaajia oli 1 045 ja yhteensä vastaajia oli 37 239.

Perinteisesti näissä Eurobarometreissa on kysytty luottamusta puolustusvoimiin (Army). Suomessa mitattu luottamusluku oli 95 prosenttia. Suomalaisten luottamus puolustusvoimiin on huipussaan eikä muissa tutkituissa maissa päästä lähellekään tätä.

Nato-luottamus kovassa kasvussa

Muuttunutta asenneilmapiiriä kuvaa kysytty luottamus Natoa kohtaan. Nyt 77 prosenttia haastatelluista suomalaisista sanoo luottavansa Natoon. Edelle pääsee vain vanha Nato-maa Tanska (87 %). Edelliseen viime talvena tehtyyn tutkimukseen verrattuna kasvua on 26 prosenttiyksikköä.

Pelkästään Natoon suomalaiset eivät silti halua tukeutua. Kysymykseen EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 78 prosenttia tutkituista antaa myöntävän vastauksen. Lisäystä edelliseen tutkimukseen verrattuna on kahdeksan prosenttiyksikköä. Turvallisuudentunteeseen haetaan nyt voimakkaasti tukea.

Jopa 83 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:n ulkorajoja pitää vahvistaa lisäämällä rajavartijoita sekä rannikoiden vartiointia.

Kysyttäessä EU:n parhaita ominaisuuksia eniten mainintoja (35 %) sai rauha jäsenmaiden kesken. Toiseksi useimmin (29 %) mainittiin ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus maiden välillä. Rauhaa piti tärkeimpänä henkilökohtaisesti merkitsevänä arvona 52 prosenttia tutkituista suomalaisista. Rauha on myös vastaajien mielestä parhaiten EU:ta kuvaava piirre.

Ukrainaa autetaan ja tuetaan

Ukrainan ja ukrainalaisten tukemisesta Eurobarometri kertoo tuloksia, joita tällaisissa tutkimuksissa harvoin  nähdään – tutkitut ovat lähes täysin samaa mieltä. Suomalaisista vastaajista 96 prosenttia hyväksyy humanitaarisen avun tarjoamisen sodasta kärsiville. Sama osuus vastaajista toivottaa ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi Suomeen. Kaikkien EU:n vastaajien joukossa tulokset ovat samanlaisia.

Suomalaisista 88 prosenttia on tyytyväisiä Suomen hallituksen toimenpiteistä ja vastalauseista Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Tämä osuus on suurin EU:n jäsenmaiden joukossa.

Ukrainan sodan taloudellisista vaikutuksista Suomelle vastaajat ovat myös lähes yksimielisiä – 87 prosenttia arvioi, että vaikutukset ovat vakavia –  57 prosenttia kokee, ettei vakavia vaikutuksia ole. Tällä saattaa olla vaikutusta siihen, kuinka huolestuneita Ukrainan tilanteesta ollaan.

Tilastokeskuksen tekemästä Kansalaispulssi-tutkimuksesta ilmenee, että huolestuminen on selvässä laskusuunnassa. Heti Venäjän hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022 44,5 prosenttia tutkituista suomalaista oli melko tai erittäin paljon huolestuneita kriisin vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Elokuussa julkistetussa kyselyssä vastaava huolestuneiden osuus oli enää 22,7 prosenttia.

Kun suhtautuminen tilanteeseen arkipäiväistyy, saattaa kansalaisten halu ja ymmärrys Ukrainan tukemiseen heiketä. Suomeen tulleiden pakolaisten tilanne ei enää ole päivittäin esillä mediassa. Viimeaikaiset tiedot Ukrainan vastahyökkäyksen etenemisestä ja onnistumisesta saattavat osaltaan vähentää huolestumista sodan tilanteesta.

Talouden näkymät pessimistisiä

Eurobarometrissa on säännöllisesti seurattu kansalaisten näkemyksiä talouden tilanteesta. Näkemyksiä talouden heikentymisestä on raportoitu vuoden 2019 mittauksista alkaen sekä Suomea että koko Unionia koskevina. Taloustilanteen ratkaisuksi laadittiin koko unionia koskeva elvytysohjelma (NextGenerationEU). Enemmistö EU-maiden kansalaisista piti ohjelmaa tehokkaana. Suomessa sen sijaan 44 prosenttia vastaajista piti sitä tehottomana, ja tehokkaana pitävien osuus oli täsmälleen yhtä suuri. Mielipiteet siis jakautuivat vahvasti.

Kysyttäessä muutosta tulevien 12 kuukauden aikana, 57 prosenttia suomalaisista vastaajista arveli maamme talouden tilanteen huonontuvan. 32 prosenttia arveli tilanteen pysyvän samanlaisena – tosin kysymyksestä ei selviä, pidettiinkö tilannetta jo valmiiksi huonona. Ainoastaan 9 prosenttia veikkasi tilanteen paranevan.

Pahimmaksi maatamme koskevaksi ongelmaksi suomalaiset vastaajat nimesivät hintojen nousun, inflaation ja asumisen kustannukset. Kun vastaaja sai nimetä kaksi ongelmaa, 55 prosenttia tutkituista valitsi juuri edellä mainitun. Seuraavalle sijalle tuli kansainvälinen tilanne (36 %). Kolmanneksi eniten mainintoja sai hallituksen velkaantuminen (22 %). Aikaisemmin enemmän mainintoja saanut ilmaston muutos ja ympäristön tilanne sai 16 prosenttia maininnoista.

Maanpuolustustahdon suunnitelmallisuus

Ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö kansakunnan maanpuolustusasenne olisi lähes yksimielisesti aseellisen puolustautumisen hyväksymisen kannalta. Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistuminen on kokenut huomattavan nousun.

Aivan ajankohtaisia tutkimustietoja tilanteesta ei ole. Joitakin säröjä kokonaisasennoitumisessa on myös havaittavissa tavassa, jolla eräät kansalaiset osaoptimoivat omaa panostustaan aseelliseen maanpuolustukseen. On havaittu reserviläisen mahdollisuus siirtyä siviilipalvelukseen. Kansalaisilla on halua spontaaniin evakuoitumiseen ja kynnys ulkomaille lähtemiseen on luultavasti aikaisempaa matalampi.

Julkisuuteen nousee myös puheenvuoroja, joista voidaan ajatella, että asevoiman ja puolustuskyvyn ylläpito on tavoite sinänsä. Tästä syystä puolustautumisen valmistelua halutaan väheksyä ja pitää sitä militarismina tai sapelinkalisteluna.

Tunnettu ja nyt jo edesmennyt sosiologi Antti Eskola havaitsi maanpuolustustahtoa tutkiessaan 1960-luvulla, että kotimaan kokeminen puolustamisen arvoiseksi on maanpuolustusajattelun osatekijä. Kansakunnan talouden taantuminen ja henkilökohtaisen elintason lasku saattaa olla nykypäivän tilanteessakin maanpuolustustahtoa ja kotimaahan sitoutumista heikentävä tekijä. Maanpuolustustahdon säilyminen mahdollistuu suunnitelmallisella ylläpidolla.