Yleisradio on saanut järkyttävän mielenkiintoisia tuloksia kyselyssään, jonka aiheena olivat kansalaisten huolenaineet (kuva alla). Aiemmasta vastaavasta kyselystä etusijalle ovat nousseet kansainvälisen politiikan vaikutukset Suomeen sekä sodat ja sodan uhka. Kyselystä kertovassa artikkelissa otsikko sanoo: ””Jos puoliso joutuukin rintamalle” – sodan uhka on noussut yhdeksi suomalaisten suurimmista huolenaiheista.”

”Sotapelolle ei katetta”

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi tarttui Ylen kyselyyn mielipidekirjoituksessaan lehdessään ”Suomalaisten sota­peloille ei onneksi ole katetta” 7.8.2022. Näkemyksensä tueksi hän on haastatellut merkittäviä asiantuntijoita, muun muassa Puolustusvoimain aikaisempaa komentajaa amiraali Kaskealaa. Asiantuntijoiden lausunnot ovat rauhoittavia.

Päätoimittaja Niemi ei kuitenkaan huomannut, että nyt neljättä kertaa tehdystä kyselystä on jäänyt kysymättä yksi asia: mitä todella tekisit, jos sota uhkaisi Suomea? Pyrkisitkö evakuoimaan itsesi ja perheesi turvallisemmalle alueelle kotimaassa vai lähtisitkö ulkomaille? Viime vuosien pakolaisvirrasta on nähty, että pakolaiseksi lähtemiseen riittää päällä oleva vaatekerta ja iPhone. Lähtemisen kynnys voi meilläkin alentua.

Olin vuosi sitten toukokuussa mukana Kadettikunnan, Reserviupseeriliiton ja Sotilaskotiliiton TNS Kantarilta tilaamassa kyselyssä, johon vastasi 500 15-25-vuotiasta nuorta. Jopa 34 prosenttia tutkituista sanoi, että ”sotilaallisen kriisin uhatessa pyrkisin poistumaan Suomesta”. Lähtemistä ajattelevissa oli varusmiespalveluksensa suorittaneitakin.

Vasemmistolaisimmin ajattelevista yli puolet ei osannut ottaa kantaa poistumiskysymykseen. Oikeistolaisimmin ajattelevista lähtemistä ajattelivat useimmiten sellaiset vastaajat, joiden mielestä elintaso Suomessa alenee. Kysely tehtiin siis aikana, jolloin Venäjä ei vielä avoimesti ollut hyökännyt Ukrainaan, Krim oli kyllä vallattu ja maan itäosissa taisteltiin.

Tunnettu sosiologian tutkijat professori Antti Eskola eritteli jo 1960-luvulla, että maanpuolustustahdon yksi osatekijä on oman maan kokeminen puolustuksen arvoiseksi. Talouden kehittämisen onnistuminen on tärkeää maanpuolustuksenkin kannalta.

Spontaania evakuoitumista on aina kriisin yhteydessä

Kansalaisten evakuoitumishaluja ei ole systemaattisesti kartoitettu. Historian lähteet kyllä kertovat evakuoitumisesta esimerkiksi Helsingistä maaseudulle vapaussodan puhjetessa. Talvi- ja jatkosodan aikana spontaania evakuoitumista tapahtui valtiovallan määräämän evakuoitumisen ohella. Vahvistamattomien muistitietojen mukaan Neuvostoliiton hyökättyä Tšekkoslovakiaan 1968 myytiin ruotsinlaivojen matkaliput loppuun.

Vuoden 2014 syksyllä tutkin TNS Kantarin tutkimusjohtaja Sakari Nurmelan kanssa Kadettikunnan arvoseminaaria varten kansalaisten huolestumista turvallisuustilanteesta ja näkemyksiä evakuoitumisesta mahdollisen kriisin uhatessa.

53 prosenttia tehdyn kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että oli syytä olla huolissaan enemmän kuin aikaisemmin sen hetken sotilaallisten kriisien vaikutuksista Suomeen. Vastaajista 18 prosenttia suunnitteli hakeutuvansa turvallisemmalle alueelle kotimaassa mahdollisesti uhkaavan kriisin oloissa. Maasta poistumaan pyrkisi 22 prosenttia vastaajista. Suosituin turvapaikkamaa oli Ruotsi (8 %).

Kaikkiaan 74 prosenttia tutkituista sanoi muuttaneensa näkemyksiään Venäjästä kielteisemmäksi.

Miksi huolestuminen nousi vasta nyt?

Huomiota herättävin tulos Ylen kyselyssä onkin se, kuinka huolestuminen sodan uhasta on voimakkaasti lisääntynyt vuoteen 2020 verrattuna. Miksi tilannetta ei aiemmin koettu kriisinä, vaikka kriisin elementit olivat olemassa? Vuodesta 2018 vuoteen 2020 huolestuminen sodan uhasta oli jopa laskusuunnassa, vaikka Venäjän aggressiiviset toimenpiteet Ukrainaa kohtaan jatkuivat.

Tämän hetken turvallisuuspoliittisesta keskustelusta ei tarvitse todellakaan tikulla kaivaa näkemyksiä siitä, kuinka Venäjä ja sen aikeet on pitkään arvioitu väärin. Todetaan, että jopa merkittävät tutkijat ovat kokeneet jarruttelua Venäjää koskevien näkemystensä esittelyssä. Julkinen media on valinnut linjansa siinä, mitä ja kuinka Venäjää on käsitelty.

Maanpuolustukseen ja puolustuspolitiikkaan paneutuvaa opetusta on vuosikymmenet meillä pidetty aseiden kalisteluna – tunnetusti ideologisin perustein. Kansalaisten säikähdys on ymmärrettävä tältä pohjalta, kun kokonaisuutta ei ole ymmärretty tai haluttu ymmärtää. Asiat on kunnolla avattava kansalaisille, sekä kouluissa että muualla.