Neljä lumipukuista sotilasta seisoo ryhdikkäinä graniittisen ja huurteen hopeoiman patsaan ympärillä. Sankarihautausmaan joulukuusen valo välähtää kunniavartiossa seisovien miekoista. Lisätunnelmaa luovat sankarihaudoille sytytetyt 456 kynttilää, joiden hehku täyttää lumisen maiseman. Jokaisen kaatuneen sotilaan hautakivi on harjattu lumen alta näkyville. Jokaisella kaatuneella on nimi ja oma elämäntarinansa. Hautakivessä olevan kahden vuosiluvun erotus kertoo siitä, että monen elämäntarina jäi liian lyhyeksi.

Tämä lapsuuden jouluun kuuluva näky on painunut muistoihini ikuisiksi ajoiksi. Perheen kanssa kävimme joka joulu hautausmaalla katsomassa juhlavaa kunniavartiota ja yhden vahdinvaihdon. Sen jälkeen suuntasimme sytyttämään kynttilät läheisten haudoille. Tämä perinne kuuluu nykyään myös oman perheeni jouluaikaan. Perinteet ovat tärkeitä ja niistä kannattaa pitää kiinni sukupolvesta toiseen. Symbolit, rituaalit ja perinteet tuovat pysyvyyttä erityisesti silloin, kun elämme muutosten aikoja.

Monen sotilaan kunniatehtäviin kuuluu tänäkin jouluna ilmoittautua jouluaatoksi kunniavartioon. Se on hieno perinne. Kunniavartiossa seisomme siksi, että haluamme osoittaa kunnioitusta ja kiitosta erityisen arvokkaalle asialle. Sillä halutaan kunnioittaa sodassa kaatuneita ja muistuttaa siitä, kuinka vapaudesta ja itsenäisyydestä on maksettu kova hinta. Tärkeää on kaiken keskellä havahtua huomaamaan, ettei tässä elämässä mikään ole sattumaa ja itsestään selvää. Korvaamattomia elämän aarteita ovat läheiset ihmiset, rauha, vapaus ja riittävä hyvinvointi.

Ensimmäisen joulun kertomuksessa mainitaan vartijoista. He eivät seiso kunniavartiossa, vaan ”paimenet vartioivat yöllä laumaansa”. Kallista omaisuutta tuli vartioida pedoilta ja rosvoilta. Yössä tapahtuu yllättävä käänne. Yhtäkkiä taivaallinen sotajoukko osoittaa kunnioitusta ja kiitosta Jumalalle, sillä jotain hyvää jumalallisesta todellisuudesta murtautuu esiin ihmisten todellisuuteen. Ympärillä oleva pimeys vaihtuu häikäiseväksi valoksi. Joukkoa johtava Herran enkeli ilmoittaa paimenille ilosanoman syntyneestä Vapahtajasta, Jeesuksesta Kristuksesta. Enkelten viesti on selvä: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Paimenet jättävät hetkeksi laumansa ja lähtevät katsomaan syntynyttä lasta, Rauhanruhtinasta.

”Maan päällä rauha.” Erityisesti näinä aikoina rauhan sanoma on ajankohtainen. Tämä vuosi on valitettavasti jäänyt mieleen kiristyvästä kansainvälisestä ilmapiiristä ja sodan synkkyydestä. Ukrainan kriisi on ratkaisematta. Yllättävien käänteiden syksy toi sodan Jeesuksen synnyinseudulle Lähi-itään. Rauhanruhtinaan synnyinmaa on muuttunut sotatantereeksi, eikä ihmisen hyvästä tahdosta ole tietoakaan.

Kaipaamme rauhaa ja liennytystä kansainväliseen ilmapiiriin. Kun katselemme tänä päivänä maailman menoa, näemme paljon rauhattomuutta ja levottomuutta. Monenlaiset muutokset ympärillämme aiheuttavat rauhattomuutta ja levottomuutta ajatuksissamme. Silti joulunviesti on sama tänäkin jouluna. Se on enkelten viesti rauhasta, jonka Jumala lahjoittaa Poikansa syntymän kautta maan päälle. Se on ilosanoma syntyneestä Vapahtajasta. Viesti Vapahtajasta tulee ihmisiä rakastavalta Jumalalta. Hän antaa Poikansa syntyä maailmaan ihmiseksi, jotta meillä olisi rauha maan päällä ja sydämessä.

Jumala laskeutuu joulun sanomassa ihmisen tasolle Jeesuksessa Kristuksessa. Enkelten rauhanviestin kuullut voi kokea sisäistä rauhaa, vaikka ympärillä olisi levotontakin. Saamme jokainen kokea tätä rauhaa. Syntyneen Rauhanruhtinaan tarjoama rauha on sellaista lahjaa, joka luo elämäämme luottamusta Jumalan johdatukseen ja tulevaisuuden toivoa. Kaikki on lopulta lahjaa ja Korkeimman kädessä.

Kristus valmistaa meidät Jumalalle kelpaaviksi, tulee meidän rinnallemme, tulee meidän elämämme kolhuja ja huonoja asioita korjaamaan ja lahjoittaa kaiken lisäksi rauhan. Sydämellä näemme Rauhanruhtinaan, Joululapsen omaksi Vapahtajaksemme. Hän on sinun Vapahtajasi, jolla elämässä on kaikki hyvin. Hän on sinun Vapahtajasi, joka vaellat elämässäsi halki murheen pimeää etappitaivalta. Sinnekin loistaa valo.

Hyvät ystävät! Kunniavartio sankarihautausmaalla sijaitsevan patsaan ympärillä on jäänyt lapsuudesta mieleeni. Patsaan nimi on Taistelu on päättynyt. Siinä kolme jykevää punagraniittista hahmoa ovat rauhanviestin kuultuaan pysähtyneet rukoukseen. Rauhan puolesta kannattaa edelleen rukoilla ja pysähtyä pohtimaan sen suurta arvoa. Rauha edellyttää tekoja ja sen eteen kannattaa tehdä työtä. Voimme jokainen tänä jouluna välittää rauhaa ja hyvää tahtoa kaikille lähimmäisillemme lähipiirissä ja laajemminkin.

”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”  Toivotan kaikille rauhallista Joulua 2023 sekä Jumalan siunausta ja varjelusta vuodelle 2024!

Pekka Asikainen