Nato selvittää säännöllisesti jäsenvaltioiden kansalaisten puolustukseen ja turvallisuusympäristöön liittyviä mielipiteitä. Mielipiteitä on  selvitetty järjestön perustamisesta lähtien. Tutkimusten tarkoituksena on tukea Naton päätöksentekoa sekä strategista suunnittelua. Tarkastelun kohteena on puolustusmäärärahojen tukeminen samoin kuin tuki muun muassa yhteiselle puolustukselle. Tutkimusten perustana on se, että Nato on demokraattisten valtioiden yhteenliittymä, jonka legitimiteetti nojautuu jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten jatkuvaan tukeen.

Vuosittain toteutetaan kaksi tutkimuskierrosta. Jäsenvaltioiden kansalaisten mielipideilmastoa selvitetään seurantatutkimuksella (Annual Tracking Survey), jossa Suomi ja Ruotsi olivat mukana jo marraskuussa 2022, vaikka emme silloin olleetkaan vielä jäseniä. Toinen tutkimus on ennen Naton huippukokousta (Nato Summit) tehtävä Pre-Summit Poll (linkki), joka on tehty tänäkin vuonna ennen Vilnan kokousta. Kummankin tutkimuksen tietojen keruun ja käsittelyn toteuttaa Kantar. Tiedot kerätään vuosittain huhti-toukokuun aikana julkistettaviksi huippukokouksen alla. Vastaajia on noin 1000 jokaisessa maassa, Albaniassa 500. Viimeisimmässä tutkimuksessa Suomi on mukana ensimmäistä kertaa jäsenvaltiona.

Tutkimuksen perusteella Suomea voidaan vertailla muiden Nato-maiden lisäksi myös Ruotsiin, joka on tutkimuksessa mukana, vaikka se ei vielä olekaan jäsenvaltio. Keskimäärin kaikista tutkituista kansalaisista 59 prosenttia arvioi maansa olevan turvallisemmassa asemassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan Nato-valtioiden yhteistyön perusteella. Suomessa vastaava osuus on 77 prosenttia ja Ruotsissa 66 prosenttia.

Suomalaisten puolustusajattelu Nato-maiden kärkiryhmässä

Yleiskuvana 31 jäsenmaan tuloksissa nähdään, että kansalaisten puolustusajattelu painottuu sen mukaan, kuinka turvallisuutta heikentävänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan nähdään. Tutkituista suomalaisista 77 prosenttia arvioi, että hyökkäys vähentää turvallisuuttamme paljon tai jossain määrin. Esimerkiksi Sloveniassa vastaava osuus on 48 prosenttia ja Albaniassa 38 prosenttia.

64 prosenttia tutkittujen maiden kansalaisista katsoo, että oman maan pitäisi puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsenmaata. Suomi kuuluu ryhmään, jossa puolustushalukkaita on keskimääräistä enemmän, 80 % – 71 %. Näitä maita ovat Suomen lisäksi Norja, Tanska, Puola, Yhdistynyt Kuningaskunta, Viro ja Liettua. Ruotsissa puolustamisen kannalla on 70 prosenttia tutkituista.

Maita, joissa alle puolet (49 % – 32 %) kansalaisista olisi puolustamisen kannalta, ovat Unkari, Kroatia, Kreikka, Slovakia, Islanti, Bulgaria ja Pohjois-Makedonia. Myös jäsenmaa Turkin kansalaisten mielipiteitä on tutkittu, eivätkä ne olennaisesti näytä poikkeavan muiden jäsenmaiden tuloksista.

Suomalaisille Nato on turvallisen tulevaisuuden ratkaisu

Kansallista turvallisuutta ajatellen 80 prosenttia tutkituista suomalaisista pitää allianssia erittäin tai melko tärkeänä. Ruotsalaisilla kansalaisilla vastaava osuus on 66 prosenttia. Joissakin muissa kysymyksissä ruotsalaisten ero suomalaisiin vastaajiin on samansuuntainen, ruotsalaiset tuntevat ehkä hieman jonkinlaista ”natoarkuutta”. Tutkimustekninen huomio on se, että ruotsalaisilla korostuu hieman ”ei osaa sanoa” -vastausten osuus. Sama ilmiö on ollut havaittavissa Ruotsin omissakin tutkimuksissa. Rauhanajan Asevelvollisuuden lakkauttaminen rauhan aikana on mahdollisesti aiheuttanut sen, että kansalaisten tiedon taso puolustusasioissa on heikentynyt ja asioihin ei olla niin halukkaita ottamaan kantaa.

Aikaisemmissakin Naton tutkimuksissa on kysytty kansalaisten halukkuutta pysyä allianssissa, jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys. Koko tutkitussa vastaajajoukossa 70 prosenttia äänestäisi Natossa pysymisen puolesta. Tulos lähes sama kuin vuosina 2021 ja 2022. Missään maassa enemmistö vastaajista ei haluaisi irrottautua jäsenyydestä. Suomalaisista vastaajista kansanäänestyksessä 79 prosenttia äänestäisi pysymisen puolesta, Ruotsissa 66 prosenttia liittymisen puolesta.

Suomalaisilla paras luotto median antamaan kuvaan Ukrainasta

Suomalaisten luottamus median toimintaan näyttää erottavan meidät selvästi keskimääräisistä jäsenmaista. Toki muissakin tutkimuksissa on nähty suomalaisten positiivinen suhtautuminen saatavilla olevaan uutisointiin. Suomalaisista vastaajista 83 prosenttia luottaa paljon tai jokseenkin paljon median antamaan kuvaan Venäjän invaasiohyökkäyksestä Ukrainaan. Aivan toisen suuntainen kuva saadaan Unkarista, siellä luottavien osuus on 29 prosenttia samoin kuin Kreikassa, Bulgariassa 27 prosenttia.

Venäjä muuttanut Naton luonteen

Politiikan tutkijat ovat kuvanneet, kuinka Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainaa vastaan vuodesta 2014 lähtien ja viimeistään invaasio Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat muuttaneet Naton toimintatapojen luonteen. Sama näkyy myös jäsenmaiden kansalaisten mielipiteiden ja maanpuolustusajattelun muuttumisessa Venäjää kohtaan.

Kansalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut selvästi aikaisempaa epäsuotuisammaksi. Nyt 66 prosenttia tutkituista sanoo suhtautuvansa Venäjään epäsuotuisasti. Olennainen muutos on tapahtunut vuoden 2021 jälkeen, tuolloin tehdyssä tutkimuksessa kielteisesti suhtautuvia oli 41 prosenttia natokansalaisista. Myös kielteinen suhtautuminen Kiinaan on kasvanut ja yli puolet tutkituista suhtautuu siihen kielteisesti.

Natokansalaisten mielipideilmastossa turvallisuuden saaminen ja turvallisuuden tuottaminen on yleisesti hyväksytty allianssin tehtävä, mutta kyllä tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä eroja, jotka kiinnittävät huomiota Euroopan kaakkoiskulman kansalaisten lievempään arviointiin Venäjään turvallisuutta heikentävänä toimijana. Puolustautumisen painopiste mielipidetasollakin on pohjoisemmassa ja Keski-Euroopassa. Tältä pohjalta on helppo ymmärtää Suomen ja Ruotsin positiivista vastaanottoa Natoon. Tutkimuksen antamassa mielipiteiden kokonaiskuvassa Naton tavoitteiden arvostaminen ja hyväksyminen ovat kuitenkin painokkaampia kuin jäsenvaltioiden väliset erot.

Puolustuksen määrärahoilla laaja hyväksyntä

Kaikkiaan 73 prosenttia tutkituista kansalaisista hyväksyy puolustukseen käytettävät määrärahat. Tämä näkemys koostuu määrärahojen korottamisesta, 37 prosenttia sanoo näin, tai säilyttämisestä ennallaan (36 %). Tässä on selvä ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Ruotsalaisista 53 prosenttia tukee määrärahojen lisäämistä, suomalaisista 33 prosenttia. Ruotsalaiset ovat todennäköisesti havainneet hallitustensa toimet määrärahojen lisäämiseksi. Suomalaisista 54 % on määrärahojen tason säilyttämisen kannalla, haluja vähentämiseen ei siis juuri ole.

Suhtautumisessa puolustuksen kuluihin on tapahtunut selvä muutos vuoden 2021 jälkeen. Tämä nähdään erityisen selvästi Naton huippukokousta varten keräämissä määrärahatiedoissa. Vuoteen 2014 verrattuna kaikissa jäsenmaissa on päästy yli suosituksen siitä, että aseisiin ja laitteisiin käytetään enemmän kuin 20 % kokonaismenoista. Erityisinä kasvajina tilastossa näkyvät Puola ja Suomi. Poikkeuksellisen paljon puolustusmenojaan myös suhteessa BKT:hen on kasvattanut Puola.

Ase- ja laitemäärärahat, vuotuinen reaalikasvu, Nato Eurooppa ja Kanada. Lähde: Nato.