Kaikkea ei voi muistaa, totesin kun aloin hakea sitä, kuka ja missä yhteydessä ensimmäisen kerran nosti esiin kysymyksen Suomen liittymisestä Natoon. Joskus 1990-luvulla se oletettavasti tapahtui Neuvostoliiton kaaduttua. Natoon liittyviä kysymyksiä mielipidetutkimuksissa esitettiin laajemmin juuri 1990-luvulla.

Nato-asiaa on vatuloitu ja mittailtu yli neljännesvuosisata, mutta olennaisesti mielipiteet eivät näytä muuttuneen.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimukset

Yksi mielipidekysyjistä on Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA), joka 26.10.2021 julkisti uusimman teettämänsä kyselyn tuloksen. Tutkimustulosta tulkitaan siten, että Nato-jäsenyyden kannatuksessa on tapahtunut hyppäys. Vastaajat ovat kyselyssä ottaneet kantaa väitteeseen ”Suomen tulisi liittyä Natoon”.

Tutkituista 26 prosenttia on väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Eri mieltä olevia löytyi 40 prosenttia ja 33 prosenttia ei osannut kertoa kantaansa. Liittymisen kannattajia on neljä prosenttiyksikköä enemmän verrattuna vuotta aikaisempaan tutkimukseen.

EVA:n tutkimussarjassa ensimmäinen vuosi on 1998 ja vuosittaisten kannatuslukujen tarkastelu kertoo olennaisemman hyppäyskohdan. Tätä hyppäystä selittää Venäjän sotilaallinen toiminta vuonna 2014 Ukrainassa ja Krimillä. Vuonna 2015 jäsenyyden kannatus kasvoi 8 prosenttiyksikköä , kun kannattajia oli 26 prosenttia. Tämän jälkeen kannattajien osuus näyttää säilyneen suunnilleen samalla tasolla.

EVA:n tutkimussarjassa huomiota kiinnittää ”vaikea sanoa”-vastaajien suuri osuus – noin 33 prosenttia läpi koko sarjan – verrattuna toisen tutkijan eli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuloksiin. Tutkimuskysymys on erilainen, tietoja kerännyt tutkimuslaitos on toinen ja myös käytetyssä vastaamistekniikassakin saattaa olla eroa. Kokonaistasolla kannatusluvut ovat kuitenkin selvästi samaa luokkaa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukset

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on aloittanut Nato-kannatusmittaukset vuonna 2005. MTS:n käyttämä kysymys on ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?”. Mittaustulosta ei ole vielä tältä vuodelta. Viime vuonna jäsenyyskysymykseen myönteisesti vastanneita oli 21 prosenttia tutkituista.

Vuonna 2014 MTS ehti teettää tutkimuksensa Venäjän toimenpiteiden jälkeen ja tuolloin jäsenyyden kannattajia oli 30 prosenttia. Tuo vuosi oli siis selvä käännekohta. Kokonaistasolla kaksi tulossarjaa viittaavat kannatuksen samanlaiseen tasoon.

MTS:n tutkimuksissa epävarmojen vastaajien osuus on ollut pienempi kuin EVA:n tutkimuksissa, mutta näyttää olevan kasvussa. Vuonna 2020 ”ei osaa sanoa” -vastausten osuus oli 25 prosenttia. MTS:n kyselyissä liittymistä vastustavien osuus on ollut pysyvästi yli puolet kaikista vastaajista.

Muutoksia kokonaiskuvan sisällä

Vaikka Nato-jäsenyyden kokonaiskuvassa ei vuosikymmeniin ole tapahtunut käänteentekeviä muutoksia on mahdollista tarkastella muutoksia kokonaisuuden sisällä. Itse asiassa näin tarkastellen voi selvitä sekin, miksi suurempia muutoksia ei ole tapahtunut. Nato-päätös on vahvasti poliittinen päätös, ja poliittisissa trendeissä on tapahtunut muutoksia.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa nähtiin poliittisen ilmanpiirin polarisoitumista, joka on vaalien jälkeen jatkunut voimakkaana. Poliittisina ääripäinä pidetään liberaalisuutta ja toisaalta konservatiivisuutta. Näitä edustavat Vihreät ja Perussuomalaiset. Liberaalisuuteen sisältyy globaali avoimuus ja konservatiivisuuteen muun muassa EU-vastaisuus.

Monissa poliittisissa kysymyksissä Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajat ovat mielipiteissään lähellä toisiaan, mutta Nato-kannatuksessa havaitaan MTS:n tuloksissa selvä ero. Vihreiden kannattajien joukossa Nato-myönteisiä on 27 prosenttia eli selvästi enemmän kuin koko vastaajajoukossa keskimäärin. Vasemmistoliiton kannattajissa Nato-myönteisiä on 5 prosenttia, Nato-vastaisia on jopa 86 prosenttia. Vuoteen 2005 verrattuna Vasemmistoliiton kannattajien joukossa Nato-myönteisyys on vähentynyt huomattavasti ja Vihreiden kannattajien joukossa kasvanut.

Vuosien aikana ei tietenkään voida olettaa, että puolueiden kannattajakunnassa ei tapahtuisi muutoksia. Ilmeisesti Vasemmistoliiton kannattajien Nato-mielipiteen muutos on selitettävissä esimerkiksi kannattajakunnan nuortumisella ja naisten osuuden lisääntymisellä.

Perussuomalaisten Nato-mielipiteitä ei ole MTS:n raporteissa tulostettu puolueen kannatuksen pienuuden vuoksi koko Nato-mittausten ajalta. Vuonna 2010 puolueen kannattajissa 27 prosenttia oli Nato-jäsenyyden puolesta. Ainoastaan Kokoomuksen kannattajissa myönteisyys oli vielä suurempaa. Vuonna 2020 perussuomalaisten joukossa tilanne oli sama – Nato-myönteisiä oli 26 prosenttia.

Perussuomalaisten kannattajissa vuoden 2020 MTS:n tutkimuksessa maanpuolustustahto oli korkeammalla kuin minkään muun puolueen kannattajissa. Maanpuolustustahto ei kuitenkaan näytä liittyvän Naton kannattamiseen. Jotkin muut trendit saattavat vaikuttaa tähän, ja niitä ovat EU-vastaisuus ja Venäjänmyönteisyys, jotka ovat eri tutkimusten tulosten perusteella perussuomalaisten kannattajakunnassa nähtävissä.

”Ei osaa sanoa” -vastausten osuus kasvamassa

Naton kannatusta arvioitaessa kansalaismielipiteen perusteella rajoittuminen pelkästään myönteisten vastausten prosenttiosuuteen saattaa antaa turhan kapean näkökulman. EVA:n ja MTS:n tutkimussarjojen vertailu yli vuosien antaa yleiskuvana sen, että olennainen ero on vastauksissaan epävarmojen osuuksissa. EVA:n mittauksissa epävarmoja vastauksia on ollut kolmasosan luokkaa, MTS:n tutkimuksissa selvästi vähemmän. MTS:n aikasarjassa alkupäässä epävarmoja oli 10 prosentin luokkaa.

Trendi MTS:n mittauksissakin näyttää olevan ”ei osaa sanoa” -vastausten osuuden kasvu. Vuonna 2020 epävarmoja vastaajia oli neljännes kaikista. Kuitenkin MTS:n mittausten mukaan Nato-vastaisia kansalaisia on edelleen yli puolet tutkituista.

Kuluvan vuoden keväällä Kadettikunta, Reserviupseeriliitto ja Sotilaskotiliitto teettivät TNS Kantarilla viidelle sadalle 18–24 -vuotiaalle nuorelle maanpuolustukseen liittyvän tutkimuksen. Yhtenä käytettynä kysymyksenä oli myös suhtautuminen Natoon: ”Suomen pitäisi liittyä Pohjois-Atlantin liitto Naton jäseneksi”. Tuloksena oli lähes tarkka jakautuminen kolmeen, myönteiset, epävarmat ja kielteiset.

Tulosten perusteella oli nähtävissä suuria epävarmojen prosenttiosuuksia. Naisista 48 prosenttia ei osannut antaa mielipidettään, ja työttömien joukossa osuus oli 46 prosenttia. Suurin epävarmojen osuus löytyi kuitenkin liberaaleimmasta niin sanotusta GAL-ryhmästä –  62 prosenttia.

Tutkimuksessa käytettiin yhtenä selittävänä muuttujana liberaalisuus-konservatiivisuus -ulottuvuutta kuvaavaan GAL-TAN asteikkoa. Nämä lyhenteet tulevat sanoista ”Green-Alternative-Libertarian” ja ”Traditional-Authoritarian-Nationalist”. Tässä tutkimuksessa asteikon on rakentanut Kantarin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Se perustuu riittävän suureen joukkoon relevantteja arvomuuttujia. Tuloksissa asteikko jaettiin neljään luokkaan: GAL, jossain määrin GAL sekä jossain määrin TAN sekä TAN.

Vastaavalla tavalla käsiteltiin myös vasemmistolaisuus-oikeistolaisuus -ulottuvuutta. Jaottelut osoittautuivat hedelmällisiksi Nato-kysymyksen käsittelyssä. Natoon liittymistä kannattivat eniten oikeistolaisimmat (76 prosenttia) ja eniten vastustivat vasemmistolaisimmat (54 prosenttia).

Toisaalta myös konservatiivisimpaan TAN-ryhmään luokittuneet vastustivat Nato liittymistä voimakkaasti, – 57 prosenttia. Natoon liittyminen ei siis ole konservatiivisten nationalistien mieleen.

Yli neljännesvuosisadan ulottuva ”pähkäily” ei ole tuonut mielipidetasolla kokonaisratkaisua Nato-kysymykseen. Trendi ei ole myönteisten tai kielteisten näkemysten voimistuminen, vaan liittymistä kohtaan tunnettu epävarmuuden kasvaminen. Puolueiden kannattajakunnissa ja kannatuksessa on tapahtunut muutoksia, ja Nato-kysymyksessä mielipiteiden muutokset ovat kenties kumonneet toisiaan, ja suhtautuminen kokonaisuudessaan liittymiseen on säilynyt olennaisesta samalla tasolla. Eniten muutoksia mittauksissa on aiheuttanut Venäjän aggressiivinen toiminta, mutta silti Nato-liittymisen vastustaminen on säilynyt eniten kannatusta saaneena mielipiteenä.

***

Elinkeinoelämän valtuuskunnan artikkeli ”Nato-jäsenyyden kannatuksessa on tapahtunut hyppäys”syksyn 2021 arvo- ja asennetutkimuksestaan on luettavissa tästä linkistä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan haastattelututkimus ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta” vuodelta 2020 on luettavissa tästä linkistä.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy