Hallintotieteiden maisteri Arto Hietanen etsii tuoreessa väitöskirjassaan ”Työyhteisötaitojen johtaminen turvallisuusviranomaisissa – Strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulma” vastauksia siihen, miten turvallisuusviranomaisorganisaatioiden työntekijöiden työyhteisötaitoja johdetaan osana strategisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Hietanen pyrkii myös kartoittamaan julkisen sektorin turvallisuusviranomaisten Poliisin, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen työssä tarvittavia keskeisiä työyhteisötaitoja sekä turvallisuusviranomaisten organisaatioihin liittyviä erityispiirteitä.

Työyhteisötaidot käsittävät sekä esihenkilön että johdettavan vastuun omasta perustehtävästä ja työoloista huolehtimiseksi, vastuun omasta jaksamisesta ja oman työn aikatauluttamisesta sekä vastuun työn ja itsensä kehittämisestä. Työyhteisötaidoissa on kyse sellaisesta työntekijän käyttäytymisestä, joka tukee organisaation etuja, vaikka siitä ei välttämättä koidu hyötyä työntekijälle henkilökohtaisesti. Työyhteisötaidot ylläpitävät myönteistä organisaatiokulttuuria, mikä puolestaan on omiaan lisäämään työntekijöiden sitoutumista työhönsä, työmotivaatiota sekä suorituskykyä.

Hietanen määrittelee työyhteisötaidot yksilön henkilökohtaisena työkalupakkina, joka auttaa tätä työskentelemään tehokkaasti. Työyhteisötaitojen katsotaan mahdollistavan tilannesidonnaisen työskentelyn niin isoissa kuin pienissä ryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmiö mielletään suurelta osin liittyvän vuorovaikutustaitoihin, jotka säteilevät työilmapiiriin. Henkilö, jolla on hyvät työyhteisötaidot, on sitoutunut työpaikan toimintatapaan sekä omaan tehtäväänsä ja tekee sen hyvin, ei aiheuta ristiriitatilanteita työssä, on yleisesti arjessa mukavaksi koettu. Hänellä on kykyä toimia työyhteisössä, jossa on luonteeltaan hyvin erilaisia ihmisiä ympärillä. Työyhteisötaidot nähdään lisäksi laajana kokonaisuutena, joka pitää sisällään kykyjä ja taitoja, tunneälyä, taitoa kuunnella ja asiallista käyttäytymistä työpaikan arvojen mukaisesti.

Turvallisuusviranomaisten työssä korostuvat Hietasen mukaan johtaminen, vastuu toiminnasta sekä selkeät johtosuhteet. Turvallisuusviranomaisten organisaatioissa ominaista on, että suurin osa näiden organisaatioiden henkilökunnasta työskentelee vain alaisen roolissa työyhteisössään, minkä takia työntekijöiden työyhteisötaitojen tutkiminen on aivan yhtä oleellista ja perusteltua kuin johtamisen ja esimiehisyyden tutkiminen. Tutkimuksen mukaan turvallisuusviranomaisten työntekijöistä selvä vähemmistö pitää työyhteisötaitojen johtamisen nykytilaa hyvänä. Iso osa haastatelluista henkilöistä epäilee, ettei työyhteisötaitoja ole täysin tunnistettu ja että niiden johtamisen nykytilaa on vaikea arvioida.

Poikkeusolot kurittavat myös työyhteisötaitoja

Puolustusvoimat toimiminen paineen alla ja unen puutteessa poikkeusoloissa asettaa työyhteisötaidoillekin haastetta, jos työyhteisötaidot eivät ole henkilölle ominaista ja sisäsyntyistä vaan jotakin ulkoapäin opittua käyttäytymistä. Työyhteisötaitoja ja niiden johtamista ei Hietasen mukaan välttämättä käsitellä turvallisuusviranomaisten organisaatioissa lainkaan strategisena kysymyksenä, mutta ilmiö on jossain ja enenevässä määrin tunnistettu. Työyhteisötaitojen katsotaan löytyvän turvallisuusviranomaisten henkilöstöjohtamista koskevista asiakirjoista tavalla tai toisella ikään kuin kirjausten henkenä.

Työyhteisötaitoihin liittyviksi katsottuja koulutuksia annettaan pääasiassa esimiehenä toimiville henkilöille. Työntekijöiden osalta alaisen roolissa työyhteisötaitoja käsitteleviä henkilöstökoulutuksia ei haastateltavien mukaan ole juurikaan järjestetty tai huomioitu.

Hietanen näkee työyhteisötaitojen johtamisen kuuluvan keskeisenä osana turvallisuusviranomaisten johtamiseen tilanteissa, joiden ratkaiseminen yhä useammin edellyttää johtajilta kykyä aistia työyhteisön tilaa ja alkavia ongelmia ja löytävän ratkaisuja näihin ongelmiin. Taktisilla ja operatiivisilla tasoilla kehitys on lapsenkengissä, ja ylätason strategisten linjausten koetaan tutkimuksen mukaan puuttuvan työyhteisötaitojen kehittämiseksi lukuun ottamatta joissain strategia-asiakirjoissa olevia työyhteisötaitoihin viittauksia.

Turvallisuusviranomaisten organisaatiossa työyhteisötaitoja näytetäänkin johdettavan sekä strategisesti hierarkiassa ylhäältä alaspäin normien ja ohjesääntöjen avulla sekä käytännön työssä lähiesimiestasolla ilman strategisia tavoitteita. Työyhteisötaidot nähtiinkin esimerkiksi Rajavartiolaitoksessa lähinnä käytännön työssä lähiesimiestasolla johdettavana ilmiönä. Etenkään johdettavan alaisen rooliin liittyvää työyhteisötaitokoulutusta organisaatio ei näyttäisi tarjoavan.

Puolustusvoimissa työyhteisötaitoja johdetaan väitöskirjan mukaan organisaation tavoitteiden suuntaan vuosittaisten kehittämiskeskusteluiden avulla, joissa arvioidaan työyhteisötaitoja jokaisen henkilön osalta. Ohjausta tapahtuu lisäksi infotilaisuuksissa, puhutteluissa ja johtoryhmätyöskentelyssä sekä kaikilla täydennyskoulutuksen kursseilla.

Työyhteisötaitojen ohjauksessa käytetään henkilökohtaista suoritusarviointia. Se ei näyttäisi riittävän, ja suoritusarvioinnin koetaan usein menevän palkkaneuvotteluksi. Palkitsemista ei pidetä systemaattisena eikä riittävänä työyhteisötaitojen ja niiden hyödyntämisen osalta. Palkitsemisen kohteina nähdään olevan henkilöitä, jotka ovat avuliaita ja työyhteisön ammattilaisia, eli työyhteisötaitoja huomioidaan palkitsemisten yhteydessä tiedostamatta työyhteisötaito -näkökulmaa. Palkitsemiseen katsotaan sisältyvän piilotettuna osittainen ajatus työntekijöiden ohjaamisesta tietynlaisen käyttäytymisen ja toiminnan suuntaan.

Tavoite- ja kehityskeskusteluissa käydään kaikissa organisaatioissa läpi osioita, joita pidetään työyhteisötaitoihin liittyvinä, vaikkakaan niistä ei puhuta työyhteisötaito-termillä. Hietanen kehottaa käsittelemään mahdolliset johtamisen ja kanssakäymiseen ongelmat myös tavoite- ja kehityskeskusteluissa.

Johtaminen työyhteisötaitojen ytimessä

Tutkijan mukaan työyhteisötaitoihin esimiehen huono käytös vaikuttaa kielteisesti johtamiseen ja työn tekemiseen. Tällaisen käytöksen katsotaan aiheuttavan työyhteisöön pelkotiloja ja epätietoisuutta siitä, kuinka työntekijöiden pitäisi toimia. Pelon ilmapiirin katsotaan johtavan siihen, ettei kukaan uskalla tehdä mitään virheiden pelossa, minkä takia tuottavuus, toiminta, oma-aloitteellisuus ja avoimuus työyhteisöissä kärsivät.

Käskyjohtaminen liittyy kaikkiin tutkimuksen kohteena oleviin turvallisuusviranomaisorganisaatioihin, mutta on selvästi tyypillisintä niin Puolustusvoimissa kuin myös Rajavartiolaitoksessa. Menettely nähdään työntekijöille turvallisena, sillä keskustelujen jälkeen esimies antaa heille käskyinä ne puitteet, joiden lomassa tehtävät tulee hoitaa. Sotilasorganisaatioissa on totuttu käskemiseen johtamisen tyylinä eikä siinä nähdä olevan kyse valta-asemasta, vaan organisaation toimintatavasta. Jokainen työntekijä tietää organisaationsa toimintatavan eikä käskemisen katsota aiheuttavan negatiivisia tunteita. Hietanen katsoo käskyjen olevan hyväksyttäviä, jos niitä annettaessa huomioidaan myös muiden mielipiteet eikä niitä anneta kuulematta työntekijöitä.

Vuorovaikutustaidot, luottamus, toisten kanssa toimeen tuleminen, oikeudenmukaisuus, työpaikan roolien ymmärtäminen henkilön oman tehtävän kautta, selkeä ulosanti, kyky kuunnella, kyky rakentavaan keskusteluun, asioiden esille ottaminen, tavoitteellisuus, sitoutuminen, muiden työtovereiden huomioon ottaminen, pelisääntöjen noudattaminen, toisen työn ja ihmisyyden arvostaminen sekä erilaisuuden arvostaminen katsotaan myös turvallisuusviranomaisten työssä keskeisiksi työyhteisötaidoiksi.

Tärkeänä työntekijän työntekijöiden työyhteisötaitona tutkija pitää kykyä vuorovaikutukseen esimiehen kanssa siten, että alaisen roolissa osataan tuoda esimiesten tietoon asioita mielistelemättä ja turhista valittamatta. Luontevan keskusteluyhteyden katsotaan vaativan esimiehen ja työntekijän välille luottamusta, jotta työntekijät uskaltavat tuoda vaikeitakin asioita esimiesten tietoon. Keskeisinä työyhteisötaitoina pidetään aktiivisuutta, oma-aloitteellisuutta, kuuntelemista, hyvää käyttäytymistä, toisten arvostamista ja kunnioittamista ja ylipäätään sellaista käyttäytymistä, jonka katsottiin kuuluvan jokaisen ihmisen normaaleihin käytösmalleihin.

Puolustusvoimien työn kannalta keskeisiä työyhteisötaitoja ovat työtehtäviin liittyvä ammattitaito, sosiaaliset taidot, mukautumiskyky, joustavuus ja halu sekä kyky oppia uutta. Tutkimuksessa ilmeni, että joitain työyhteisötaitoja odotetaan turvallisuusviranomaisten organisaatioissa selvästi alaisen roolissa tekeviltä työntekijöiltä. Tällaisia työyhteisötaitoja ovat nöyryys, kyky toimia alaisen roolissa ja noudattaa määräyksiä sekä annettuja käskyjä. Käskyjen noudattaminen ja kyky olla johdettavana korostui erityisesti toimittaessa vaativilla operatiivisilla työtehtävillä.

Puolustusvoimissa esimiestaitoa itsessään pidetään tärkeänä työyhteisötaitona. Tämän lisäksi esimiesten tärkeitä työyhteisötaitoja ovat Puolustusvoimien työtehtävien kannalta omalla esimerkillä johtaminen, mielipiteiden kuunteleminen, rehellisyys myöntää omat virheensä sekä kyky muuttaa mielipidettään. Esimiesten myös toivotaan osoittavan työntekijöille luottamusta ja heiltä odotetaan kykyä tunnistaa tilanteita, milloin työntekijöitä tulee tukea ja milloin kehua.

Tunneälykäs vuorovaikutuksen työkalupakki

Työyhteisötaidot ovat julkisen sektorin turvallisuusorganisaatioissa laaja kokonaisuus, johon sisältyy tunneälyä, erilaisia työntekijän taitoja ja kykyjä ja jotka turvallisuusviranomaisten viitekehyksessä liittyvät läheisesti vuorovaikutukseen. Ne muodostavat yksilön henkilökohtaisen työkalupakin mahdollistaen siten yksilön ja työpaikan ryhmien tehokkaan työn tekemisen tavoitteiden saavuttamiseksi ja työpaikan tehokkuuden lisäämiseksi.

Työyhteisötaidot näyttäytyvät elinehtona, joita ilman turvallisuusviranomaiset eivät onnistu saavuttamaan asettamiaan tavoitteita. Työyhteisötaitoja tarvitaan, sillä kukaan ei saavuta asetettuja strategisia tavoitteita yksinään, vaan onnistumiset saavutetaan yhteistyönä. Työyhteisötaitojen avulla tavoitteet saavutetaan helpommin.

Työyhteisötaitojen erittäin tärkeäksi koetun merkityksen ja järjestelmällisen johtamisen välillä näyttää olevan tutkimuksen turvallisuusorganisaatioissa ristiriita. Työyhteisötaitoja, niihin liittyviä vaikutusmekanismeja eikä niiden merkitystä organisaatiolle ole riittävästi tunnistettu turvallisuusviranomaisissa systemaattisen ja strategisen johtamisen toteuttamiseksi.

Työyhteisötaidot turvallisuusviranomaisten organisaatioissa ovat Hietasesta pääosin samanlaisia kuin muissa organisaatioissa. Työyhteisötaidot turvallisuusviranomaisissa ovat osittain sidoksissa organisaation arvoihin. Virka-asema, normit, virkavastuu, työnluonne ja tehtävien laatu sekä käskyjohtaminen vaativilla operatiivisilla tehtävillä tekevät vaadittavista työyhteisötaidoista osin erilaisia mitä muissa ammateissa.

Hietanen tekee johtopäätöksen, että nykyjohtaminen vaatii pehmeämpää johtamista valmentavalla otteella autoritäärisen johtamisen sijaan myös turvallisuusviranomaisissa. Käskyjohtaminen on kuitenkin edelleen tarpeellinen, toimiva ja selkeä johtamisen malli vaativien operatiivisten tehtävien hoitamiseksi ja näissä tilanteissa oleellinen osa turvallisuusviranomaisten johtamista ja toimintaa. Työyhteisötaitoja tuleekin Hietasen mukaan tarkastella pääosin positiivisena ilmiönä ymmärtäen, että siihen liittyy myös negatiivisia puolia.

Alaisista johdettaviksi

Työyhteisötaitojen kehittäminen kielii sekä yhteisön että yksilön kaiken suuntaiseen hyvinvointiin pyrkimyksestä. Kun kaikki tavoitteelliseen toimintaan sitoutuvat sidosryhmät tuntevat olonsa turvallisiksi, yhteisölliseksi, yksilöä arvostavaksi ja oma-aloitteellisuutta tukevaksi, strategiset päämäärät ovat saavutettavissa työ ilossa ja imussa. Päämääriin päästään luottamusta rakentavassa vuorovaikutuksessa. Yhteisön pitkäjänteinen, tavoitteellinen menestys ei rakennu, saati kukoista vuotuisten kehityskeskustelujen varassa. Aineellisen ja aineettoman tuottavuuden airut on arjessa eläminen, avoin. läpinäkyvä ja luottamuksellinen kokemusten vaihtaminen luonnollisena työn tekemisen osana, jokaisen prosessiin osallistuvan aitoa, vilpitöntä halua osoittava kuulosteleminen ja kuuleminen. Kun koen, että minusta välitetään, olen turvassa, tuloksekkaiden työyhteisötaitojen verso on oraalla.

Julkistoimissa – vaikkapa avioliittoon vihkimisessä – sanat ovat itsessään jo myös tekoja. Siinä missä englanninkielinen käsite ”organizational citizenship” on suomennoksissa jalostunut alaistaidoista työyhteisötaidoiksi myös ”follower”-sanan käännös alaisesta on tullut tiensä päähän.

Kadettikoulun legendaarista kasvatustieteen lehtoria Toivo Heikkurista lainatakseni: poistakaamme alainen-sana tietoisuutemme kuvastosta. Puhukaamme vastedes johdettavista, sillä aivottoman massan alamaisista turvallisuusalan asiantuntijoiden johtamisessa ei tänään, saati tulevaisuudessa ole kyse.

Lähde:

Hietanen, A. (2021). Työyhteisötaitojen johtaminen turvallisuusviranomaisissa – Strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulma. Osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/134413/978-952-03-2109-3.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 3.11.2021.

***

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen