Eurooppalaisilta tukea Ukrainalle
ST Risto Sinkko
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toukokuussa 2025 julkaistu arvo- ja asennetutkimus kertoo, kuinka suomalaiset antavat tukensa Ukrainalle ja onko tuki ollut kansalaisten mielestä riittävää. Samoin juuri ilmestynyt Eurobarometri-tutkimus kertoo kaikkien EU:n jäsenmaiden kansalaisten tuesta Ukrainalle.
EVA:n raportoiman mielipidetutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista arvioi, että maamme on tukenut riittävästi Ukrainaa Venäjän hyökkäystä vastaan.
EU-kansalaisten mielestä tärkein valtioliittouman ongelma on Venäjän hyökkäys Ukrainaan – 24 prosenttia tutkituista ajattelee näin. Ukraina saa tukea laajalti eri mailta.
Tutkimuksissa nähdään silti tasoeroja poliittisen kannan tai kotimaan mukaan.
EVA:n tutkimus Ukrainan sodasta
EVA:n kyselyssä käytetty kysymys kuului seuraavasti: ”Suomi ei ole tukenut Ukrainaa riittävästi sodassa sen kimppuun hyökännyttä Venäjää vastaan.” Vastausvaihtoehdot olivat ”Samaa mieltä”, ”Vaikea sanoa” ja ”Eri mieltä”.
Vastaajista 18 prosenttia oli samaa mieltä esitetyn väitteen kanssa, eli oli sitä mieltä, että Ukrainaa ei ole tuettu riittävästi. Vastaavasti 63 prosenttia vastaajista piti annetun tuen määrää riittävänä.
Kuviot: Kysymys Ukrainan tuen riittävyydestä EVA:n tutkimuksessa (%). Lähde EVA.
EVA on tutkimuksessaan käyttänyt perinteisesti vastaajan poliittista kantaa taustamuuttujana, jonka mukaan tulokset eritellään. Ukrainan tukikysymyksessä havaitaan puolueiden välillä eroja. Keskustapuolueen (7 %) ja kristillisten kannattajien (4 %) joukossa on tuloksen mukaan vähiten heitä, joiden mielestä tukea ei ole annettu riittävästi. Toisin päin tarkastellen tämä näyttää siltä, että tukea on annettu riittävästi. Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että tuen antaminen riittää jo, eikä lisää tarvita?
Toisaalta kuviossa kiinnittää huomiota se, että RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien joukossa ”vaikea sanoa”-vastausten osuus on suuri, eli asiaan on vaikea ottaa kantaa.
Kysymys on vaikeatulkintainen mahdollisesti siksi, että vastaajalle väitetään Venäjän olleen hyökkääjä. Mahdollisesti vastaaja pitää tätä vääränä eikä siksi ota kantaa varsinaiseen kysyttyyn asiaan. Suomalaisissakin saattaa saada tukea ajatus siitä, että Venäjä on joutunut hyökkäämään, koska Ukraina on ajanut asiat sellaiseen tilanteeseen.
EVA:n teettämässä vastaavassa tutkimuksessa kaksi vuotta sitten Ukrainan tukemista koskevat tulos oli lähes sama, 61 prosenttia tutkituista piti tuen määrää riittävänä.
EU:n Eurobarometri-tutkimus
Euroopan Unionin komissio teettää laajan jäsenmaiden kansalaisia koskevan mielipidetutkimuksen kaksi kertaa vuodessa. Eurobarometri 103 -raportti on ilmestynyt toukokuun lopussa 2025.
Osa tutkimuksen kysymyksistä kattoi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Tämä käytäntö aloitettiin Venäjän aloitettua laajan maahyökkäyksen Ukrainaan 2022.
Kuvio: Kansalaisten tyytyväisyys oman maansa toimintaan Venäjän hyökkäystä vastaan (%). Lähde Eurobarometri 103.
Kuviosta nähdään, että tyytyväisimpiä ovat suomalaiset vastaajat, erittäin ja jokseenkin tyytyväisiä on 87 prosenttia. Lähelle suomalaisia tulevat tanskalaiset ja ruotsalaiset.
Kuvion esittelemien jakaumien toisessa laidassa on Kreikka, jossa tyytyväisyyden taso näyttää pieneltä. Tulkinta tälle voikin olla se, että sodan ei arvioida olevan omalle maalle tärkeä, vaan tärkeitä ovat muut ongelmat.
Toisaalla raportissa ilmenee, että EU-maista kahdeksassatoista maan suurimmaksi ongelmaksi mainitaan kohoavat hinnat, inflaatio ja asumisen kustannukset. Esimerkiksi kreikkalaisista vastaajista 49 prosenttia vastasi näin, Bulgariassa osuus oli 47 prosenttia, Unkarissa 46 prosenttia ja Kroatiassa jopa 54. Vastaajat saivat valita kaksi ongelmakohtaa.
Yleistys Kaakkois-Euroopan maista voisi olla se, että kansalaiset toivovat hoidettavaksi ongelmia, joita esimerkiksi pohjoisen Euroopan maissa hoidetaan niin sanotun hyvinvointivaltion mallin mukaisesti.
Kuvio: EU-maiden suurimmiksi koetut ongelmat (%). Lähde Eurobarometri 103.
Toiveena yhteinen puolustus?
Toisaalta 16 EU-maassa mainittiin EU:n suurimmaksi ongelmaksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kansalaisten ajattelua kuvannee se, että maanpuolustus ja turvallisuus tässä tilanteessa on ikään kuin ulkoistettu EU:n hoidettavaksi.
Raportin mukaan kansalaiset toivovatkin useimmiten (43 %) EU:n budjettia käytettävän puolustukseen ja turvallisuuteen. Tässä on kahdeksan prosenttiyksikköä kasvua verrattuna edelliseen syksyn 2024 tutkimukseen. Toiseksi useimmiten rahankäyttötoiveita kohdistetaan työllisyyden, sosiaalisen tuen ja terveydenhoidon lisäämiseen.
Yleisenä poliittisena toivomuksena on raportin mukaan se, että Euroopan Unionilla olisi yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Vastaajista keskimäärin 81 prosenttia on tätä mieltä. Tämä koskee myös niitä maita, jotka ovat Naton jäseniä. Vähiten yhteisen puolustuspolitiikan kannattajia (68 %) on Itävallassa, joka ei ole Nato-maa. Toive yhteisestä puolustuksesta on havaittu myös EVA:n tutkimuksissa.
Tutkimuksen yleistulosta kuvaa se, että luottamus unioniin on suurimmillaan 18 vuoteen.
Eurobarometrin mukaan EU-maiden kansalaisista 60 prosenttia myöntäisi Ukrainalle EU-jäsenyyden ehdokasmaan statuksen. Tutkituista suomalaisista näin vastasi 75 prosenttia. Tämä osuus on jopa suurempi kuin EVA:n tutkimuksessa, jossa jäsenyyttä kannatti 61 prosenttia.
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi
***
Lähteet:
EVA:n tutkimus
Tiedot on kerätty 12.3.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa. Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin.
Eurobarometri 103
Eurobarometri 103 (kevät 2025) on toteutettu 26. maaliskuuta – 22. huhtikuuta 2025 kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa. Sitä varten haastateltiin 26 368:aa EU-kansalaista kasvokkain. Haastatteluja tehtiin myös yhdeksässä ehdokasmaassa. Yhtä laajana tutkimus tehdään kahdesti vuodessa, toinen kerta syksyllä. Suurin osa barometrista koskee muita EU-asioita kuin puolustusta, jota tässä on käsitelty.
Standard Eurobarometer 103 – Spring 2025 – toukokuu 2025 – – Eurobarometer survey (linkki)
Artikkelikuva Kuva Dušan Cvetanović Pixabaystä.
