Euroopan komission teettämien Eurobarometri-tutkimusten lukumäärä on noussut jo toiselle sadalle. Juuri julkaistu Eurobarometri 101 (linkki) painottuu Ukrainan sodan herättämien mielipiteiden tutkimiseen. EU:n jäsenvaltioiden näkemykset voidaan alueellisesti hahmottaa kahtaalle: Pohjoisessa korostuu Ukrainan sotilaallinen ja taloudellinen tukeminen, kaakkoisen Euroopan maissa tukea ei yhtä laajasti ymmärretä.

Peräkkäisissä barometreissa on toistettu samat kysymykset, ja muutoksen suunta on jopa Ukrainan tukemisen lievään vähenemiseen päin. EU:n parlamenttivaalien lähestyessä Venäjän ymmärtäminen eli niin sanottu putinismi on median kuvauksissa jopa nostanut päätään. Kysytyistä tukemisen muodoista vähiten kannatusta saa aseiden hankkiminen taistelevalle maalle.

Ukrainan aseavun vahvimpia tukijoita ovat tutkimustuloksen mukaan Pohjoismaat Ruotsi, Tanska ja Suomi. Samaan pohjoisen Euroopan ryhmään lukeutuvat kuviossa Alankomaat, Liettua ja Puola. Myös Portugalin kansalaiset ovat vahvasti Ukrainan aseavun hankkimisen kannalla.

Rahassa mitattuna eniten tukea Euroopan maista antaa Saksa. Siellä yli puolet (62 %) on samaa mieltä aseavusta. Ranskalaisten myönteinen mielipide (52 %) jää jo EU:n keskimääräisen tason alle.  Vähiten aseapua kannatetaan Kreikassa, Slovakiassa, Bulgariassa ja Kyproksella.

Venäjän ymmärtämiseen saattaa olla useita syitä. Edelleenkin muistellaan Venäjältä ostetun halvan energian aikoja ja suoranaista energiariippuvuutta on esimerkiksi Unkarissa ja Itävallassa. Joidenkin esitettyjen näkemysten mukaan tukirahat pitäisi käyttää oman maan kehittämiseen. Saatetaan toivoa myös EU:n rahastojen tukevan ja auttavan omaa maata sen sijaan että varat käytetään Ukrainaan.

Kaikissa EU-maissa suhtaudutaan silti erittäin myönteisesti Ukrainan pakolaisten humanitaariseen tukemiseen sekä vastaanottamiseen.

Suomi Nato-luottamuksen huipulla

Nato ja Euroopan Unioni ovat tammikuussa 2023 allekirjoittaneet yhteisen julistuksen, jossa tuomittiin ankarasti Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ja ilmaistiin horjumaton tuki Ukrainalle. Julistuksessa esitetään myös yhteinen näkemys siitä, miten EU ja Nato aikovat toimia yhdessä yhteisten turvallisuusuhkien torjumiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa kasvava geostrateginen kilpailu, häiriönsietokyvyn ja kriittisen infrastruktuurin suojeleminen, uudet teknologiat, avaruus, ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset sekä ulkomainen tiedon manipulointi ja häirintä.

Poliittisella tasolla ja myös kansalaisten mielipiteissä voidaan ajatella, että molemmat organisaatiot toimivat tavoitteena samat päämäärät puolustusasioissa. Barometrissä on kysytty EU:n kansalaisten luottamusta Natoa kohtaan.

Suomalaisista tutkituista 80 prosenttia sanoo luottavansa Natoon, ainoastaan Tanskassa Natoon luottavia on suhteellisesti enemmän 88 prosenttia. Ruotsissa luottavia on 71 prosenttia. EU-kansalaiset eivät kuitenkaan ole Nato-suhteessaan samanmielisiä. Alhaisen luottamuksen maita ovat Kreikka (23 %) ja muun muassa Itävalta (38 %) ja Slovenia (38 %).

Tulos kertoo myös merkittävistä Keski-Euroopan maista, joissa kansalaisten luottamus Natoon on matalalla tasolla. Ranska on Nato-historiassaan ollut toisinajattelija, nyt kansalaista Nato-luottavaisia on 36 prosenttia, Italiassa 40 prosenttia ja Espanjassa 43 prosenttia. Saksassa luottamuksen taso on korkeampi (56 %).

Näyttää siltä, että aina ei kansalaisten mielipide myötäile maan vallanpitäjien näkemystä. Unkarissa pääministeri Viktor Orban haluaa neuvotella erityisehtoja siitä, kuinka maa Naton jäsenenä Ukrainaa avustaa. Ukrainan kansalaisista kuitenkin 64 prosenttia sanoo luottavansa Natoon.

Toiveena rauha ja vakaus

EU-kansalaisten Unionille esittämistä toiveista ensimmäinen on rauhan ja vakauden tavoitteleminen, tulevan vuoden ajalle 46 prosenttia kaikista vastaajista mainitsee tämän. Se ohittaa kaikki muut tavoitteet, myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen.

Kansalaisten mielestä tämä saavutetaan EU:n yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla, 77 prosenttia kaikista tutkituista kansalaisista sanoo näin. EU-kansalaiset ovat olleet tätä mieltä jo ennen Venäjän aloitettua aggressiiviset toimenpiteensä Krimillä ja Ukrainassa vuonna 2014. Ajattelun perusteet eivät näytä olennaisesti muuttuneen, mutta tilanne Ukrainassa on nostanut kuitenkin puolustusasiat tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi.

Kuviosta nähdään, että kaikissa jäsenmaissa enemmistö kansalaisista on samaa mieltä yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan väittämän kanssa. Tämä koskee siis niitäkin maita – esimerkiksi Kreikkaa – joissa kansalaisten luottamus Natoon on vähäinen. Eurobarometri ei kuitenkaan kerro sitä, mitkä keinot ja menettelytavat Unionin pitäisi ottaa käyttöön rauhaa ja vakautta uhkaavissa häiriötilanteissa kuten Venäjän hyökätessä eurooppalaista maata vastaan.

Jopa 80 prosenttia tutkituista EU-kansalaisista ajattelee, että puolustusyhteistyötä jäsenmaiden kesken on lisättävä – suomalaisista jo 92 prosenttia. Myös puolustusmäärärahojen lisääminen, puolustuskaluston lisätuotanto ja tuotannon parempi koordinointi ovat kannatettujen toiveiden listalla.

EU-kansalaisten ajatusmalleissa Unioni ja Nato näyttäytyvät erilaisissa rooleissa. Puolustusasioissa EU nähdään jossain määrin ristiriitaisen toiveikkaasti ja positiivisena. Silti ilman Naton toimenpiteitä Venäjän aggressiivista uhkaa rauhalle ei saada pois Euroopan kartalta. Lehtitietojen mukaan parhaillaan käynnissä olevassa EU:n parlamenttivaalien kampanjoinnissa keskeisessä osassa ovat puolustuksen ja turvallisuuden asiakokonaisuudet.

Eurobarometrin toteutus

Tutkimus on ns. Standard Eurobameter, joka tehdään kaikissa 27 jäsenmaassa. Teettäjä on Euroopan Komissio,  Directorate-General for Communication.

Osa kysymyksistä esitetään myös EU:n ulkopuolisissa jäsenehdokasmaissa ja muissa maissa. Pääasiallinen tietojenkeruumenetelmä on face-to-face haastattelut, joita jäsenmaissa on tehty yhteensä 26 423. Tietojen keruuaika on 3.4.-9.5.2024. Suomessa tutkimuksen toteuttaja on Taloustutkimus Oy, käyntihaastatteluja on täydennetty nettikyselyllä.