EU-komissio on äskettäin julkaissut uusimman Eurobarometri-tutkimuksensa (Eurobarometer 104). Laajan kyselytutkimuksen osana on kysymyksiä Ukrainan sodasta. Tulokset kertovat, että EU-kansalaisilla ei yhtenäistä näkemystä Ukrainan sodasta.

Sen sijaan poliittinen viesti on ollut varsin johdonmukainen, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leuen totesi unionin tilannetta koskevassa puheesta 10.9.2025.: “Europe is in a fight. A fight for our liberty and our ability to determine our destiny for ourselves. This must be Europe’s Independence Moment. A moment we can seize if we’re united.”

Ukrainan aseellinen tuki ja sen rahoittaminen

Kansalaisten mielipide ei tietenkään suoraan kerro, millaista politiikkaa kunkin jäsenvaltion johto noudattaa. Vastuulliset johtajat toki kuuntelevat kansalaismielipidettä myös ottaessaan huomioon sisäpolitiikan tilanteet, jotka eivät ole olleet helppoja esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa tai Espanjassa.

Kuviossa erottuvat Ukrainan vankan tukemisen maat Ruotsi, Tanska, Suomi ja Alankomaat. Näissä maissa vastaajista 79 – 93 prosenttia vastaajista tuki aseiden hankkimista ja toimittamista Ukrainaan.

Euroopan Unionin keskiarvo sijoittuu keskelle maiden jakaumaa. Vähäisemmän tukihalukkuuden maina nähdään kuvion perusteella Romania (vastustajia 52 %), Slovakia (vastustajia 54 %), Slovenia (vastustajia 51 %), Unkari (vastustajia 57 %), Tšekin tasavalta (vastustajia 63 %), Bulgaria (vastustajia 66 %), Kreikka (vastustajia 70 %) ja Kypros (vastustajia 74 %).

Selitys maiden välisille eroille näyttää löytyvän siitä, missä määrin rauhaa pidetään Euroopan Unionilta toivottuna tavoitteena. Tässä listauksessa kärjessä ovat edelleen Pohjois-Euroopan maat Tanska, Suomi, Ruotsi ja Viro sekä Saksa ja Alankomaat.

Kuvion toisessa laidassa nähdään maita, joiden toiveissa korostuvat omaan maahan kohdistuvat toimenpiteet, työpaikkojen luomisen mahdollistaminen sekä laittoman siirtolaisuuden rajoittaminen, jotka nähdään Ukrainan tukemista tärkeämmiksi.

Onko ratkaisu halukkaiden koalition käsissä?

Tutkitut kansalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että maat ottavat vastaan Ukrainasta sodan takia tulevia pakolaisia. Enemmistömielipide (79 %) löytyy siitä, että Euroopan Unionilla pitäisi olla yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tämä näkemys on tosin lievässä laskussa, 23:n jäsenmaan kansalaiset olisivat valmiita myöntämään Ukrainalle unionin jäsenehdokkaan statuksen.

Barometrissa ei selvitetty kansalaisten suhtautumista niin sanottuun halukkaiden koalitioon. Kansalaisten olisikin vaikea hahmottaa, mistä kaiken kaikkiaan on kysymys. Koalition keskeinen käynnistäjä oli EU:hun kuulumattoman Yhdistyneen Kuningaskunnan pääministeri Keir Starmer. Ranskalla on koalitiossa johtava rooli, mutta julkisuudessa ei täsmällisesti ole ilmoitettu mihin eurooppalaiset maat olisivat valmiita sitoutumaan. Euroopan ulkopuolelta koalitioon kuuluvat Australia, Uusi Seelanti, Kanada ja Japani. Todennäköistä on, että mahdollisesta rauhasta Ukrainassa ei yhtenäistä kansalaismielipidettä muodostukaan.

Kuusi huolenaihetta

Eurobarometritutkimusten rutiinimaista sisältöä on sen selvittäminen, mitkä asiat kansalaisia eniten huolettavat tai vaivaavat. Kuvion kertoma tulos ei ole yllätys. Vaikka Ukrainan tukemisesta ei ole kovin yhtenäistä näkemystä, niin 26 prosenttia kyselyyn vastanneista mainitsee ensimmäiseksi huolenaiheeksi Ukrainan sodan. Mielenkiintoista on myös se, että erikseen 18 prosenttia vastaajista mainitsee huolenaiheena turvallisuuden ja puolustuksen.

Jäsenvaltioiden toimenpiteissä ja politiikassa on jo nähty muutoksia siinä, että suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut ja kiristynyt. Vastaajista viidesosa näkee maahanmuuton huolenaiheena. Maahanmuuton muutokset saavat jatkossakin todennäköisesti kansalaisten hyväksyntää aikaisempaa laajemmin.

Suhtautuminen Venäjään ja pakotteisiin

EU-kansalaisten suhtautumisessa sotaan Ukrainassa näyttää tämän kyselyn valossa olevan kaksi tekijää. Ensiksikin kaikissa maissa ei sodan arvioida olevan uhka kokonaisturvallisuudelle Euroopassa tai ei ainakaan oman maan turvallisuudelle. Toiseksi Ukrainan avustaminen tai pakotteiden asettaminen Venäjälle ovat saman suhtautumisen kaksi eri puolta.

Vahvin mielipide pakotteiden määräämiselle on tämän kyselyn tulosten mukaan Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Lähes yhtä vankka positiivinen suhtautuminen pakotteisiin on Portugalissa, Irlannissa, Puolassa ja Alankomaissa.

Eniten pakotteita vastustetaan Tšekin tasavallassa, Romaniassa, Sloveniassa, Unkarissa, Kreikassa, Bulgariassa ja Kyproksella. Tässäkin kysymyksessä EU:n keskiarvon sijainti kuviossa jakaa jäsenmaat kahteen silminnähden erilaiseen joukkoon.

  ***