Tekoälyn karhunpalvelus?

Juha-Antero Puistola
Tämä on itsenäinen jatko-osa aiemmalle pohdinnoilleni tekoälyn käytöstä.
Tällä hetkellä tekoäly kehittyy nopeammin kuin ihmisten tavat käyttää sitä. Onkin syytä pysähtyä miettimään, tekeekö tekoäly meistä ”tyhmempiä”.
Massachusetts Institute of Technology (MIT) julkaisi tänä vuonna tutkimuksen, joka osoitti, että ChatGPT:tä esseiden kirjoittamiseen käyttäneiden ihmisten aivojen kognitiiviseen prosessointiin liittyvien verkostojen aktiivisuus oli tehtävää suorittaessaan vähäisempää kuin tekoälyttä työskentelevien.
MIT:n EEG-tutkimus ei ole yllättävä. Jos annat tekoälyn kirjoittaa esseen, sinun ei tarvitse aktivoida samoja kognitiivisia verkkoja kuin kirjoittaessasi itse, Mutta tämä ei vielä tarkoita, että ajattelukyky heikkenee pysyvästi. Se tarkoittaa vain, että et käyttänyt sitä sillä hetkellä.
Sama ilmiö näkyy, kun käytät navigaattoria, taskulaskinta tai tekstinkäsittelyohjelmistoa. Aivot säästävät energiaa, jos ulkoinen työkalu tekee työn. ”Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä” sanoi vanha kansa. (Aivot ovat mestareita tekemään vähemmällä. Ne harppovat informaatiotulvan ohi kaikin mahdollisin keinoin: suodattavat, yleistävät, soveltavat vanhaa uuteen ja täyttävät aukkoja. Niin paljon, että on ihme, että olemme hengissä — mutta juuri siksi olemme.)

Aivot vievät oikotielle. Kuva Juha-Antero Puistola ja AI.
Edellistä hiukan huolestuttavampaa oli se, että Carnegie Mellon yliopiston ja Copilotia ylläpitävän Microsoftin havainnot osoittivat ihmisten ongelmanratkaisutaitojen voivan heikentyä, jos he tulevat liian riippuvaisiksi tekoälystä. Kun ihmiset luottivat liikaa AI:n vastauksiin, he käyttivät vähemmän kriittistä ajattelua.
Havainnot ovat linjassa inhimillisen toiminnan kanssa. Jos työkalu tuntuu toimivan, sitä ei kyseenalaisteta. Ehjää ei pidä korjata sanoo vanha kansa puolestaan tähän.
Kriittisen ajattelun heikentyminen ei ole tekoälyn ongelma. Kyky arvioida, milloin kannattaa luottaa ja milloin ei, on paljon laajemman oppimisen ja opetuksen kysymys. Jos joku toinen tekee läksyt puolestasi, olet tehnyt valinnan, jonka seurauksena oma oppimisesi saattaa kärsiä, vaikka arvosanat pysyisivät hyvinä. Voit valita myös toisin eli tekoälyä voi käyttää myös siten, että se parantaa oppimista.
Bittikumppanisi ei väsy eikä kiukuttele selittäessään asiaa sadatta kertaa, laatiessaan sinulle harjoitustehtäviä, purkaessaan monimutkaisia kysymyksiä osiin tai ideoidessaan liki rajattomasti kanssasi. Tekoälyyn voi siis suhtautua kuin ajattelun ulkoiseen tukirankaan, joka oikein käytettynä vahvistaa käyttäjäänsä, mutta mahdollistaa myös velttoilun, jos käyttäjä niin päättää.
***
Artikkelin ”kimmoke”:
BBC: Experts warn AI is making your brain work less (linkki)
Komentaja evp Juha-Antero Puistola palvelee Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla
