Tunnetusti Ruotsi luopui asevelvollisuudesta rauhan aikana arvioituaan kylmän sodan päättyneen vuonna 1991 Neuvostoliiton valtiojärjestelmän kaaduttua. Kotimaan sotilaallinen alueellinen puolustus ajettiin alas. Uhkien torjumisen painopiste oli ulkomaisissa kriiseissä, joiden rauhoittamiseksi kehitettiin ”insatsförsvar”, kohdennettu puuttuminen, toki sotilaallisesti rajoitetusti.

Ruotsin valitsemaa toimintasuuntaa on kuvannut hyvin Nils Rekkedal alun perin vuonna 2006 kirjoittamassaan kirjassa nykyaikaisesta sotataidosta. Kirjan on suomeksi toimittanut Juha Mälkki. Rekkedalin mukana länsimaissa siirrettiin resursseja sotilassektorilta yhteiskuntasektorille. Laajaa sotaa suurvaltojen välillä ei pidetty mahdollisena. Venäjän odotettiin toipuvan muutamassa vuosikymmenessä kommunismin jälkeen eurooppalaisesta näkökulmasta tavalliseksi valtioksi.

Venäjä kuitenkin muutti kehityskulun, sen aggressiiviset toimenpiteet Itä-Ukrainassa ja Krimillä vuonna 2014 herättivät myös kansalaisissa samanlaisia mielenmuutoksia kuin Suomessakin. Aseellinen puolustaminen koettiin aikaisempaa tärkeämmäksi, puolustusmäärärahoihin toivottiin lisäyksiä. Viranomaisten toiminnassa korostettiin siviilipuolustuksen eri osatekijöitä. Muutokset olivat silti hitaita, Venäjän toimien aiheuttama ensi pelästys laimeni vähitellen ainakin kansalaisten mielipiteissä.

Valtiovallan kaksi askelta

Ruotsin hallitus sosiaalidemokraattien johdolla ei voinut jättää puolustusta kehittämättä. Vuonna 2017 päätettiin rauhanaikaisen asevelvollisuuden palauttamisesta. Velvollisuuden käytäntö tarkoittaa kutsuntoja, joihin ikäluokan on osallistuttava. Kutsuntojen perusteella valitaan koulutettavat halukkuuden ja sopivuuden perusteella. Koulutettavien lukumäärän tavoitteeksi on otettu 8 000 vuosittain.

Ruotsissa valtiopäivät tekee maanpuolustusta koskevan päätöksen neljän vuoden välein. Uusin Försvarsbeslutet julkaistiin joulukuussa 2020. Kysymys on laajasta ja monialaisesta päätöksestä, joka tietenkin sisältää suunnitelman puolustusvoimien määrärahoista vuosille 2022–2025. Ruotsin puolustusbudjettia aiotaan kasvattaa viidellä miljardilla kruunulla vuodessa vuosina. Yhteensä 20 miljardin kruunun eli lähes 1,9 miljardin euron korotusten jälkeen puolustusmenot olisivat noin 1,5 prosenttia Ruotsin BKT:stä. Puolustusbudjetin on arvioitu olevan noin 84 miljardia kruunua vuonna 2025 eli noin 7,9 miljardia euroa. Pääministeri Stefan Löfven oli voimakkaasti tämän päätöksen takana.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan katsottiin kuitenkin, että tarvitaan vielä toinen askel puolustuskyvyn kasvattamiseksi. Hallitus päätti lisäsatsauksista niin, että puolustusmäärärahojen osuus BKT:stä muodostuu kahdeksi prosentiksi. Pääministeri Andersson korosti puolustuskyvyn pitkäaikaista vahvistamista. Määrärahatavoite on saavutettava niin pian kuin mahdollista. Samalla Ruotsi jatkoi aktiivista ulkopolitiikkaa puolustusyhteistyöstä lähimaiden kanssa.

Omaksutussa uudessa puolustusajattelussa hallitus on korostanut kestävyyttä, hålbarhet. Ajatuksessa korostuvat myös rinnalla yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset, ilmastonmuutos jne. Tämä edellyttää ajatusmallina tiettyä tasapainoisuutta. Samaan ajatusmalliin liittyy myös käsite totalförsvaret. Tasapainoisuutta tarkoittaa siviilipuolustuksen merkityksen ja toimintojen kasvattaminen.

Suomalaisesta näkökulmasta tarkastellen Ruotsin puolustuksen perusteet ovat olleet selvästi erilaiset. Käsitteenä kansanluonne on kenties epätieteellinen, mutta valtion toimenpiteet ovat saaneet kansankin hyväksynnän. 1920-luvulla kuvaava ilmiö niin sanottu puolustusnihilismi. Se oli kenties äärisuunta yhteiskunnassa, mutta aseellisen puolustuksen kehittäminen laiminlyötiin. Puolustusnihilismin yhtenä ajatuksena oli se, että aseellisen puolustautumisen haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt.

Ruotsalaiseen ajatusmaailmaan näyttää kuuluvan tietynlainen yhteiskunnallisen voimankäytön vierastaminen, mikä heijastuu suhtautumisessa voimankäytön organisaatioihin, puolustusvoimiin ja poliisiin. Ajattelutavassa on eroa Suomeen verrattuna.

Toisessa maailmansodassa Ruotsi oli mielestään puolueeton, mutta käytännössä se merkitsi myöntyväisyyttä Saksaa kohtaan. Saksa sai haluamansa metallit tarvitsematta miehittää maata.

Toisen maailmansodan jälkeen sai turvallisuuteensa haluamansa tukea USA:lta ja myös Iso-Britannialta lupaamalla luopua ydinaseen kehittämisestä. Tämä politiikka on saanut jatkoa näihin päiviin saakka ja heijastuu mahdollisesti tämän päivän Nato-pohdintoihinkin.

Siviilipuolustuksen kehitysvaiheita

Toisen maailmansodan jälkeen oivallettiin psykologisen puolustautumisen tarve ja sitä kehittämään perustettiin viranomaisorganisaatio. Tätä kehitystä seurattiin Suomessakin ja siitä pyrittiin ottamaan oppia. Ruotsissa panostus siviilipuolustuksen tähän puoleen on ollut selvästi suurempaa kuin Suomessa. Viranomaisorganisaation nimi on vaihdellut vuosien varrella sodan jälkeen, nykyisin se on Myndighet för samhällsskyd och beredskap (MSB).

Toistuva toimintatapa on ollut kaikkiin kotitalouksiin jaettavan esitteen tuottaminen. ”Om kriget kommer” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1943 ja sen jälkeen kuusi kertaa. Vuonna 2018 julkaistiin kaikille kansalaisille jaettavaksi esite nimellä ”Om krisen eller kriget kommer”. Tämä versio on 20-sivuinen ja siitä on useita kieliversioita. Esitteen käyttöä seurataan ja tutkitaan edelleen. Kyselyitä on tehty tänäkin vuonna, viimeksi on MSB julkaissut raportin huhtikuun alussa.

Kyselyn vastaajista 42 prosenttia kertoi tuntevansa esitteen, mutta sitä ei ollut kotona. 35 prosenttia sanoi omistavansa esitteen ja 21 prosenttia ei kysyttäessä tunnistanut tai muistanut sitä lainkaan. Esitteen vähäiselle käytölle syitä ei tutkittu, mutta yksi selitys voi olla se, että kriisin tai sodan mahdollisuuteen ei uskota.

Sosiaalidemokraattijohtoinen hallitus päätti perustaa uuden viranomaisen informaatiovaikuttamisen ja kyberturvallisuuden hoitamiseksi. Organisaation nimi on Myndigheten för psykologiskt försvar (MPF). Sen henkilöresurssit ovat 40 henkilötyövuotta, ja se on saanut osan henkilökunnasta MSB:stä. Toistaiseksi toiminta ei näy vahvasti ulospäin, ja toimintaan sisältyykin sisäiseen turvallisuuteen liittyviä poliisimaisia toimintoja. MPF on nettisivujensa mukaan julkaissut informaatiovaikuttamiseen liittyviä toimintaohjeita medialle.

Asevelvollisuusajattelun muutoksista

1990-luvun puolessa välissä koulutettujen asevelvollisten määrä oli noin 37 000 vuodessa. Tästä koulutettujen määrä liukui vähitellen alaspäin. Asepalveluksen suorittaminen sai enemmän vapaaehtoisuuden luonnetta. Tyypillistä oli, että asevelvollisilta kysyttiin perusteita sille, miksi menee koulutukseen.

Kehitys johti siihen, että rauhanaikaisesta asevelvollisuudesta luovuttiin vuodesta 2010 alkaen. Malliksi tuli ammattiarmeija ja palvelukseen rekrytoituminen oli vapaaehtoista. Järjestelyn toimintakyky oli kuitenkin huono. Vapaaehtoisia ei ilmoittautunut riittävästi ja halukkaidenkin koulutus keskeytyi usein. Keskeyttäneiden osuus oli jopa suurempi kuin Suomessa. Koulutettavien sopivuus ajateltuihin tehtäviin esimerkiksi ulkomaille tarkoitetuissa yksiköissä oli heikko muun muassa huonon kielitaidon vuoksi.

Vuonna 2017 oli palattava takaisin velvollisuuteen perustuvaan järjestelmään. Kaikkia asevelvollisia koskevien kutsuntojen kautta valittiin koulutettavia aluksi noin 4 000 vuodessa. Uudelleen aloitettu toiminta palveli kuitenkin hitaasti uudelleen perustettavien joukko-osastojen koostamista.

Kertausharjoituksia Ruotsissa ei käytännössä ole järjestetty. Kansalaisten vapaaehtoisen puolustusaktiivisuuden organisoijana on ollut kodinturvajoukot, Hemvärnet. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan hakemuksia Hemvärnetiin on tullut päivittäin kymmenkertainen määrä aikaisempaan verrattuna. Hallitus on vuoden 2022 alusta uudistanut Hemvärnetin henkilökunnan palvelus- ja palkkiosopimukset. Organisaatioon kuuluu noin 20 000 henkilöä.

Mielenmaiseman muutoksista

Hemvärnetiin hakemista harkitsee jopa 14 prosenttia ruotsalaista, väkimääränä se olisi noin miljoona kansalaista. Toisaalta on nähty myös toiseen suuntaan viittaavia ilmiöitä. Ukraina-hyökkäyksen jälkeen laajaa huomiota sai mediajulkkis Calle Schulmanin tapaus. Hän kertoi näkemyksenään, että ei toimisi kuin ukrainalaiset isät, veisi vaimon ja lapset turvaan ja jäisi maahan sitä puolustamaan. Tämä kuvaa ehkä maanpuolustusajattelun jakautumista enemmän ääripäihin, puolustajiin ja ei-puolustajiin. Maaliskuun 2022 alussa Novus-tutkimusyhtiön tekemän kyselyn mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista olisi valmiita puolustamaan maata vieraan valtion hyökkäykseltä.

Tutkimuksissaan Novus on havainnut myös toisen ilmiön, entistä myönteisemmän suhtautumisen ydinvoimaan. 56 prosenttia tutkituista on sitä mieltä, että tarvittaessa voidaan rakentaa uutta ydinvoimaa. Ydinvoiman kannattajat ovat nyt siis enemmistönä.

Huomionarvoisin on kuitenkin muutos Natoon liittymisen kannatuksessa. Aivan helmikuun 2022 lopussa liittymisen kannattajien osuus Novus-tutkimuksissa nousi yli neljänkymmenen prosentin ja on pysynyt 40-50 prosentin tasolla seurantatutkimuksissa. Jopa 63 prosenttia ruotsalaista kannattaa Natoon liittymistä, jos Suomi liittyy. Tätä kirjoitettaessa liittymisasiat ovat vielä keskeneräisiä.

Henkilöstöongelmia muutoksessa

Puolustusvoimia uudistettaessa ja resursseja lisättäessä on loogista, että lisää upseereita tarvitaan. Jo ennen nyt valtiovallan päättämää muutosta puolustusvoimilla oli ”huutava upseeripula” Ruotsin upseeriliiton vuonna 2018 jäsenilleen tekemän tutkimuksen mukaan. Ainoastaan kolmasosa upseereista piti puolustusvoimia vetovoimaisena työnantajana. Sinänsä lojaalisuus oli korkealla tasolla, mutta 3-9 vuotta palvelleista upseereista 74 prosenttia oli viime vuosina harkinnut eroamista.

Upseeripulaan törmättiin vuonna 2017 kun rauhanaikainen asevelvollisuus palautettiin ja koulutettavien määräksi määriteltiin noin 4 000. Maanpuolustuskorkeakoulussa (Försvarhögskolan) kolmivuotisen upseerikoulutuksen aloittavien määrä on tänä vuonna 250 opiskelijaa koulun nettisivujen mukaan.

Aseellisen peruskoulutuksen pieni määrä on heijastunut välttämättä johtajakoulutukseen. Reserviupseerikoulutukseen pyrkivien ja sitoutuneiden määrä on ollut aivan liian pieni. Jollekin kurssille on hakeutunut yksi ainoa tarjokas. Reserviupseerikoulutusta on uudistettu vuoden 2022 alusta ja palveluksessa oleville asevelvollisille kampanjoidaan koulutukseen hakeutumiseen lisäämiseksi. Ruotsissa reserviupseerijärjestelmä poikkeaa suomalaisesta, siellä reserviupseeri toimii rauhan aikana asevelvollisten kouluttajana.

Ruotsin maahanmuutolle avoimen politiikan seurauksena on syntynyt yhteiskunnan rakennetta ja koettua tasa-arvoisuutta horjuttava tilanne. Maaliskuussa 2022 julkaistun EU:n Eurobarometritutkimuksen mukaan Ruotsi oli ainoa tutkituista maista, jossa suurimmaksi maata koskevaksi ongelmaksi mainittiin rikollisuus. Vastanneista ruotsalaisista 32 prosenttia vastasi näin, kun kaksi vaihtoehtoa sai mainita. Maahanmuutto sai 16 prosenttia maininnoista. Rikollisuudella viitataan todennäköisesti jengiytymisilmiöön, jonka seurauksena on väkivaltaa ja ajoittain mellakoiksi leviävää yhteiskunnan ja poliisin vastaisuutta. Ruotsi joutuu panostamaan jatkossa yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen.

Poliisin henkilökunnan kannalta on syntynyt tilanne, jossa tasapaino näyttää häviävän. Muutamia vuosia sitten nuorten poliisien keskuudessa alkoi esiintyä virasta eroamishalukkuutta. Tällä hetkellä jopa kolmannes henkilökunnasta pohtii töiden lopettamista. Koulutusta poliisitehtäviin on lisätty, mutta ilmeisesti tasapainotilannetta ei ole löytynyt.

Tätä kirjoitettaessa Suomen ja Ruotsin Nato-liittymisen päätöksenteko on kesken. Vaikka maiden yhteisenä tavoitteena pidettäisiinkin liittymisen samanaikaisuutta, näyttää siltä, että Ruotsin päätöksenteon psykologinen prosessi on erilainen. Lopullisen päätöksen vaiheita on vaikea ennakoida. Vaikka maat halutaan nähdä puolustuksen kannalta samanlaisina ja läheisinä kumppaneina, historialliset erot mielenmaailman rakenteissa säilyvät. Varsinkin aseellisen puolustuksen toimintaympäristö Ruotsissa on erilainen.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Tausta-aineistoa: 

Nils Marius Rekkedal: Nykyaikainen sotataito, Sotilaallinen voima muutoksessa, Neljäs uusittu painos. (Toim. Juha Mälkki). Helsinki 2006. Verkkoversio: Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2013. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93813/Nykyaikainen_sotataito_verkkoversio_2013.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MSB:n kysely varautumisesta Ruotsissa: 
https://www.msb.se/siteassets/dokument/aktuellt/nyheter/undersokning-msb-sakerhetspolitiska-laget-och-manniskors-beredskap.pdf