Ulkoinen ja sisäinen turvattomuus ajan ilmiö
Risto Sinkko
”On tärkeää pohtia, mitä syitä maanpuolustustahdon heikkenemiselle on. Tärkeää on, että Suomi on jatkossakin maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi. Toivon, että tuleva puolustusselonteko huomioi maanpuolustustahdon merkityksen”, sanoi Maanpuolustuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja kansanedustaja (Kok.) Sofia Vikman avauspuheenvuorossaan tämän vuotisen mielipidetutkimuksen julkistustilaisuudessa 1.12.2016. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, millaisia toimenpiteitä maanpuolustustahdon parantamiseksi hän toivoi selonteossa esitettävän.
Maanpuolustustahtoa mitataan tutkimuksessa kysymällä, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti jos tänne hyökätään. Myöntävästi kysymykseen vastasi 71 % tutkimuksen vastaajista, vuosi sitten osuus oli 78 %. Tutkimussarjan vuosikymmeniä pitkässä historiassa tulosta ei silti pidetä huonona.
Turvallisuuden uusi normaali
Puolustusministeri Jussi Niinistö on puheessaan 26.11.2016 käyttänyt ilmaisua uusi normaali. Tämän tutkimuksen mukaan uusi normaali on vakiintunut kolmena vuonna, ja taustalla on ihmisten huoli Venäjän toiminnasta. Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana noin 75 % tutkituista on huolestunut paljon tai ainakin jonkin verran kehityksestä Venäjällä.
Täsmälleen puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Venäjän toimet vaikuttavat kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Osuus on jopa suurempi kuin vuonna 2008 Georgian sodan jälkeen, tuolloin 40 % oli samaa mieltä. Kahtena viime vuonna kysymystä tästä asiasta ei ole esitetty.
Kolmen viime vuoden ajan Venäjän toiminnan vaikutuksen voi nähdä seuraavissa mitatuissa asioissa: Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän vahva tukeminen, puolustusvoimien määrärahojen lisääminen tai ainakin säilyttäminen ennallaan sekä maailman tilanteen kokeminen turvattomammaksi tulevien viiden vuoden aikana.
Muutokset aikaisempiin mittauksiin näyttävät selvästi voimakkaammilta sekä pysyviltä. Samansuuntaisia muutoksia mielipiteissä mm. puolustusmäärärahojen lisäämisestä on vuoden 2013 jälkeen nähty myös Ruotsissa. Siellä vuosittain tehtävä Opinioner-tutkimus julkistetaan todennäköisesti tammikuussa 2017.
Tutkimuksen perusteella kansalaisten vankka näkemys on, että parhaiten turvallisuutta lisää puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Kansalaiset ovat edelleen sitä mieltä, että liittoutumattomuus on paras ratkaisu. Natoon liittymisen kannalla on tutkimuksen vastaajista 25 %, 61 % vastustaa.
Huolia kotimaassa
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran mielipidettä poliittisista ääriliikkeistä. 74 % haastatelluista ilmaisi olevansa paljon tai ainakin jonkin verran huolestunut niistä. Kysymyksessä ei täsmennetty, millaisia ääriliikkeitä vastaaja mahdollisesti tarkoitti.
Huolestumisensa rasismista kertoi 70 % vastaajista. Voimakasta huolestumista aiheuttavat myös yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä työllisyystilanne.
Vuosina 2014 ja 2015 63 % ja 64 % tutkituista oli sitä mieltä, että Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa olisivat huonot. Tämän vuoden tutkimuksessa asiaa ei kysytty, mutta ilmeistä on, että Venäjään kohdistuvan huolestuneisuuden jatkuessa tämäkään näkemys ei ole olennaisesti muuttunut.
Näkemykset ulko- ja puolustuspolitiikasta
Kansalaisten arvio ulkopolitiikan hoidosta on koko 2000-luvun ajan ollut laskeva. Nyt oli nähtävillä lievä muutos parempaan suuntaan, 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Viime vuonna 63 % ajatteli näin. Tulosta esitellessään MTS:n pääsihteeri Heli Santala totesi, että koskaan presidentti Kekkosen vuosien jälkeen ei ole päästy yhtä hyviin lukemiin kuin hänen aikanaan.
Puolustuspolitiikan hoitoa pitää erittäin tai melko hyvänä 79 % tutkituista. Tyytyväisten osuus on kasvussa toista vuotta peräkkäin.
Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy. Kaikkiaan haastateltiin 1000 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmä oli 15 – 79 -vuotias väestö lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Haastattelut tehtiin 22.9. – 11.10.2016. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosentttiyksikköä suuntaansa.
Koko tutkimuksen voi lukea tästä linkistä.
ST, maj res Risto Sinkko on aiemmin kirjoittanut verkkolehteen artikkelit ”Epävarmuuden aika heijastuu kansalaisten maanpuolustusajatteluun” (18.10.2014), ”Vapaaehtoisuus maanpuolustuksessa kaipaa tukea” (11.11.2014), ”Löytyykö maanpuolustusajattelulle yhteistä pohjaa?” (23.11.2014), ”Maanpuolustusajattelun heikoista signaaleista ”suoraan huutoon” (08.12.2014) sekä ”Henkisen maanpuolustuksen suunnittelusta henkisen maanpuolustuksen suunnitteluun” (9.11.2016)
