Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen mielipidetutkimus (linkki) ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta julkaistiin 10.12.2020. Sen mukaan aseellista puolustautumista Suomen kohdistettua hyökkäystä vastaan tukee 65 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemystä erilaisiin uhkiin varautumisesta. Kansalaisten luottamus Suomen varautumisen tasoon näyttää olennaisesti laskeneen.

Maanpuolustusajattelussa ”länsirintamalta ei uutta”

Perinteisesti maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Kysymystä on käytetty mielipidetutkimuksissa 1960-luvulta asti ja se on saanut virallisen mittarin luonteen, vaikka yksi kysymys ei kattavasti kuvaakaan kansalaisten puolustustahtoon liittyviä ajatuksia. Nyt 65 prosenttia tutkituista vastasi myönteisesti, ei tulos poikkea olennaisesti parin viime vuoden vastaavasti.

Kolmen viime vuoden aikana mittariin näyttää liittyvän uusi piirre, en osaa sanoa -vastausten kasvava osuus. Nyt se oli 17 prosenttia annetuista vastauksia, ja ei -vastauksia oli 18 prosenttia. Kasvava epävarmuus näyttää liittyvän naisten haluttomuuteen ottaa kantaa. Samalla myös naisten maanpuolustustahto näyttää laskevaa suuntaa.

Toinen mittari, jonka on perinteisesti ajateltu mittaavan kansalaisten maanpuolustustahtoa, on kysymys puolustusvoimien määrärahoista. Alla olevaan kuvioon olen piirtänyt puolustusvoimien määrärahojen korottamista tukevien osuuden (vasen akseli). Rinnalla esitän bruttokansantuotteen volyymin muutoksen prosentteina (oikea akseli).

Kuvion tuloksen tulkinta saattaa olla hieman yllättävä: näyttää nimittäin siltä, että korottamista tuetaan eniten silloin kun taloudella menee hyvin ja heikommin huonoina aikoina. Tilastomatemaattisesti ilmaistuna nämä kaksi suuretta korreloivat positiivisesti. Kuviossa on kuitenkin yksi silmiinpistävä poikkeus vuoden 2014 kohdalla: korotusta toivovien osuus nousee huippuunsa.

Selityksenä ovat Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainassa ja Krimillä, jotka lisäsivät huomattavasti huolestuneisuutta Venäjää kohtaan. Huolestuneisuus on säilynyt edelleen näihin päiviin asti, mutta ei enää näy suhtautumisessa puolustusvoimien määrärahojen korottamiseen, jossa on palattu tavanomaisempaan ajattelumalliin. Kummatkin käyrät laskevat taas samaa tahtia. Vuoden 2020 bruttokansantuote-luku on arvio kolmannen vuosineljänneksen lopulta.

Suhtautumiseen Puolustusvoimien määrärahoihin oletettavasti heijastuu myös keskustelu meneillään olevien suurten hankintojen suunnittelusta – ilmavoimien HX-hankkeesta sekä merivoimien  laivuehankinnoista.

Näiden kyselyiden vakiosisältöä on myös sen selvittäminen, miten kansalaiset suhtautuvat puolustusjärjestelmän eri vaihtoehtoihin. Alla olevaan kuvioon olen piirtänyt nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannattajien osuuden kuluneen vuosikymmenen ajalta puolueiden kannattajien joukossa.

Nyt tehdyssä kyselyssä nykyisen järjestelmän valitsee 71 prosenttia kaikista vastaajista. Osuus on suurempi kuin vuosikymmenen alussa, mutta pienempi kuin esimerkiksi vuonna 2017. Käyrä näyttää verraten tasaiselta, eikä vaihteluille ole nähtävissä selviä selityksiä.

Kuvio kertoo sen sijaan yhden säännönmukaisuuden. Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajien joukossa nykyistä järjestelmää tukevien osuus on säännönmukaisesti alhaisempi kuin muiden puolueiden kannattajien joukossa ja keskimääräistä alhaisempi. Kolmas vasemmistopuolue SDP sijoittuu lähelle muita puolueita. Systemaattisesti vankimpia nykyjärjestelmän kannattajia ovat Keskustapuolueen äänestäjät.

Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät tarjoavat muita puolueita useammin vaihtoehdoksi ammattiarmeijaan siirtymistä.

Naiset maanpuolustuksessa

Yhteiskunnassa käydään laajaa keskustelua maanpuolustus- ja asevelvollisuuden tasa-arvosta. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtama asevelvollisuustyöryhmä tekee parhaillaan työtään, tätäkin asiaa sivuten.

Tämänvuotiseen kyselyyn oli lisätty kysymys, pitäisikö kutsunnat laajentaa myös naisia koskevaksi. Vastausvaihtoehtoja oli neljä ja eniten kannatusta sai vaihtoehto, jonka mukaan kaikille 18 vuotta täyttäville naisille lähetettäisiin tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Tätä kannatti 38 prosenttia vastaajista.

Seuraavaksi eniten kannatettiin kutsuntajärjestelmän pitämistä ennallaan (24 %). Naisten asevelvollisuutta kannatti 18 prosenttia vastaajista ja 19 prosenttia kannatti kutsuntavelvoitetta naisille mutta vapaaehtoista asepalvelusta. Miesvastaajat kannattivat naisten asevelvollisuutta kaksi kertaa niin usein kuin naiset.

Kuitenkin 54 prosenttia tutkituista suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomessa siirryttäisiin sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen. Sen voisi suorittaa joko siviili- tai varusmiespalveluna. Myönteinen suhtautuminen on kasvamaan päin viime vuoden tulokseen verrattuna.

Suurvallat ja Venäjä erityisesti

Julkisessa keskustelussa on Kiinan vaikutuksen kasvu ollut esillä lähinnä taloudellisessa mielessä, turvallisuusvaikutuksesta on puhuttu laimeammin, ehkä jopa diplomaattisista syistä. Kansalaisten arvioissa Kiinan kielteinen vaikutus turvallisuuteen on kuitenkin kasvanut viime vuodesta. Tulos on mielenkiintoinen, vaikka Suomella ei olekaan Kiinan kanssa menossa samanlaisia diplomaattisia riitatilanteita kuin vaikkapa Ruotsin kanssa.

Kansalaisten mielipiteissä kolme suurvaltaa Venäjä, Kiina ja USA nähdään enemmän kielteisinä kuin myönteisinä turvallisuuden tuottajina. Sama ilmiö on nähtävissä myös Ruotsissa. Onko niin, että pienten maiden kansalaisten on vaikeaa löytää tukijoita suurista valtioista?

Suomessa katseet kääntyvät voimakkaasti EU:n suuntaan turvallisuuteen vaikuttajana. Tätä ilmiötä asiantuntijat ovat vuosia ihmetelleet, eihän EU ole sotilaallinen toimija. EU-suhtautuminen näyttää toisaalta ristiriitaiselta, 42 prosenttia vastaajista katsoo luottamuksensa EU:n tulevaisuuteen heikentyneen.

Kansalaisten suhtautumista Natoon voi arvioida yllätyksettömäksi. Nyt pohdintaa aiheuttaa ehkä se, että Nato-jäsenyyden vastustaminen on alhaisimmalla tasollaan MTS:n mittausten aikasarjassa. Varsinainen signaali saattaakin olla se, että epävarmuus asiassa on lisääntynyt. Jostain syystä kasvava joukko kansalaisista ei osaa tai ei halua ottaa kantaa. Hiljaisena signaalina tämä näkyy läpi tutkimuksen muissakin  kysymyksissä.

Nato-myönteisiä vastaajista on nyt 21 prosenttia, kielteisiä 53 prosenttia ja 25 prosenttia ei osaa tai halua ilmaista kantaansa. Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa kylläkin suhtautuu myönteisesti selvästi yli puolet vastaajista. Vaikuttaa siltä, että kansalaisten Nato-päätös kiertää edelleen kehää ”kyllä Nato – ei Nato, koska Venäjä”. Ajatustasolla turvautuminen EU:hun tai yhteistyöhön Ruotsin kanssa tuntuu helpommalta.

Venäjän presidentti Putinin päätökset Itä-Ukrainan ja Krimin suhteen vuonna 2014 nostivat kansalaisten huolestumista Venäjän tilanteesta voimakkaasti. Nyt saatu tulos huolestumisesta on samaa tasoa kuin vuonna 2014 ja huolestumisen laskeva trendi näyttää päättyvän.

MTS:n tutkimuksessa on jo lopetettu kysyminen Ukrainan tilanteesta huolestumisesta. Aiemmat tulokset kertoivatkin siitä, että huolestuminen oli selvästi laskenut. Tätä voidaan tulkita siten, että kansalaiset eivät sinänsä olekaan huolestuneita näistä Venäjän aggressioiden kohteista, vaan siitä että Venäjän politiikka yleensä on tällaista.

Vertailevaa tietoa pandemian hoidosta

Nyt julkistetun tuloksen mukaan 76 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä siihen, kuinka koronapandemiaa on Suomessa hoidettu. Koska tämä tulee nyt esiin, otan joitakin vertailutietoja pandemiaa koskevasta Eurobarometritutkimuksesta.

Barometrin mukaan suomalaisista vastaajista 84 prosenttia sanoi olevansa tyytyväisiä hallituksen toimintaan pandemian hoitamisessa. Tietojenkeruu on tehty kesällä, joten tyytyväisyys on saattanut jonkin verran laskea sen jälkeen. Tyytyväisyydessä Suomi oli seitsemänneksi paras tutkittujen EU-jäsenmaiden joukossa. Kysyttäessä sitä, olivatko toimenpiteet liikaa terveyden tai talouden näkökulmasta saivat suomalaiset vastaajat parhaan tuloksen sanomalla, että toimenpiteet ovat tasapainossa. 67 % vastasi näin. Suomessa oli myös suhteessa eniten vastaajia, joiden mielen toimenpiteisiin ja rajoituksiin oli helppo sopeutua. 93 % ajatteli, että vapauksien rajoittaminen ei ollut liiallista.

Sen sijaan 35 prosenttia suomalaisista tutkituista sanoi, että ei luota EU:n tekevän pandemian kanssa oikeita päätöksiä. Tässä sijoituimme EU-maiden huonoimpien joukkoon. Suomalaiset eivät myöskään näytä luottavan EU:n tekemiin rahoituspäätöksiin pandemiasta toipumiseksi. Toki enemmistö suomalaisista suhtautuu rahoituspäätöksiin positiivisesti, mutta olimme kuitenkin neljänneksi heikoin kaikkien tutkittujen maiden joukossa.

Suomalaiset näyttävät olevan optimistisia myös pandemian jälkeisestä talouden toipumisesta, mutta kuitenkin puolet tutkituista arvelee, että toipuminen tapahtuu vuonna 2023 tai myöhemmin. 94 % arvelee lisäksi, että viruksen puhkeamisella on Suomelle vakavia taloudellisia seurauksia. Vakaviin henkilökohtaisiin vaikutuksiin ei kuitenkaan uskota.

Luottamus ja varautuminen

Koronakriisistä suoriutumisesta keskusteltaessa julkisuudessa vedotaan usein siihen, että suomalaisten kansalaisten tyypillinen piirre on luottamus yhteiskunnan ja viranomaisten toimintaan. Koronakriisi näyttää kuitenkin aiheuttaneen notkahduksen tässä luottamuksessa. Se koskee nyt saadun tuloksen mukaan muitakin varautumisen alueita eikä pelkästään pandemiaan tai tartuntatauteihin varautumista.

Listaan tähän tutkimuksessa luetellut varautumisen kohteet ja varautumisessa lasketut muutokset prosenttiyksikköinä varautumisen muutoksen suuruusjärjestyksessä.

• Erilaiset tartuntataudit, epidemiat, 75 % – laskua 13 prosenttiyksikköä
• Ulkomainen taloudellinen painostus, 37 % – laskua 12 prosenttiyksikköä
• Kansainvälinen rikollisuus, 47 % – laskua 11 prosenttiyksikköä
• Ulkomainen poliittinen painostus, 46 % – laskua 11 prosenttiyksikköä
• Suuronnettomuudet, 76 % – laskua 10 prosenttiyksikköä
• Erilaiset ympäristöuhkat, 72 % – laskua 9 prosenttiyksikköä
• Terrorismi, 53 % – laskua 9 prosenttiyksikköä
• Aseellinen hyökkäys, 76 % – laskua 7 prosenttiyksikköä
• Tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset, 52 % – laskua 5 prosenttiyksikköä
• Ilmastonmuutos, 57 % – laskua 3 prosenttiyksikköä
• Energian saatavuus, 69 % – laskua 2 prosenttiyksikköä
• Talouskriisi, 42 % – ei muutosta aiempaan

Luottamuksen laskusta huolimatta varautumisen tasoa voidaan pitää hyvänä. Nyt menossa olevalla pandemialla on todennäköisesti vaikutuksia siihen, kuinka kansalaiset arvioivat päättäjien ja viranomaisten toimintaa eri aloilla. Varautumisen onnistumisia ja epäonnistumisia on tunnistettu ja tunnustettu julkisuudessa. Siksi toiminnan perustelujen on jatkossakin oltava entistä paremmin tiedotettuja ja selvitettyjä.

Tutkimuksen arviointia

Perinteinen tiedonkeruutapa näissä mielipidekyselyissä on ollut kasvokkain tapahtuva haastattelu. Viime vuosina tutkimusta operoivan yrityksen on ollut entistä vaikeampi saada ihmisiä haastateltua kotonaan. Haastatteluja on ryhdytty tekemään niin sanotussa halleissa eli haastatteluja varten varatuissa toimitiloissa ja näin tehtyjen haastatteluiden osuus on kasvanut.

Nyt koronapandemian oloissa tilanne on edelleen vaikeutunut, ja siksi on päädytty tekemään osa tietojenkeruusta tutkimusyrityksen Internet-paneelissa. Haastatteluaineisto on koostettu siis kolmella eri tavalla tehdyistä haastatteluista. Yhteensä 1169 vastaajasta 500 haastateltiin kasvokkain, ja heistä 260 halleissa. Tietoyhteyden kautta kerättiin 669 haastattelua.

Tuloksia raportoitaessa ei ole eritelty sitä, mikä on ollut tietojenkeräystapa. Tuloksista nähdään, että ei osaa sanoa -vastausten osuus näyttää kasvaneen eri kysymyksissä kolmen viimeksi tehdyn tutkimuskierroksen aikana. Tätä ongelmaa ei raportoitaessa ole käsitelty lainkaan. Tulosten tilastollisen epävarmuuden ja satunnaisen vaihtelun osuuden voidaan arvioida kasvaneen.

Tietojenkeruu perustuu kiintiöpoimintaan ja tuloksen on lisäksi painotettu vastaamaan väestön tilastollisia jakaumia. Tuloksia on esitelty myös eri puolueiden kannattajien joukossa. Raportissa selvitetään, että 26 prosenttia (301 henkilöä) ei vastannut puoluekantaa koskevaan kysymykseen. Maanpuolustusasioissa on viime vuosina poliittisen kannan merkitys kasvanut ja erot kasvaneet eri ryhmien välillä. Aineistoa ei ole painotettu vastaajien puoluekannan mukaan, joten tässä mielessä saatuja tuloksia puoluekannan mukaan voidaan pitää hatarina. Kokonaistuloksiin saattaa vaikuttaa myös se, että joidenkin puolueiden kannattajien osuus on yliedustunut ja joidenkin toisten aliedustunut.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Lähteet: 

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen mielipidetutkimus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta julkaistiin 10.12.2020. (linkki)

Eurobarometritutkimus, lokakuu 2020 (linkki).