Ruotsi epidemiapelon kourissa
ST Risto Sinkko
Ruotsissa on tutkittu kansalaisten mielipiteitä turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta kyselytutkimuksin 1950-luvulta lähtien. Tutkimuksia tehneen ja teettäneen viranomaisen nimi ja roolikin on vaihdellut vuosikymmenien aikana. Nykyisin niistä vastaa MSB eli Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, joka on Suomen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukuntaa (MTS) vastaava toimija.
Covid-19 -epidemia on vakavasti häirinnyt ruotsalaisen yhteiskunnan toimia. Kuluvan vuoden aikana osoittautui, että epidemia on vaikuttanut vahvasti myös turvallisuutta ja puolustusta koskeviin näkemyksiin. Äskettäin julkistetun Opinioner 2020 -tutkimuksen mukaan päällimmäisen tulos on havahtuminen uuden epidemian pelkoon. 64 prosenttia tutkituista oli heinä-elokuun vaihteessa huolestuneita uuden laajan epidemian mahdollisuudesta tulevien viiden vuoden aikana. Aikaisempi vastaava mittaustulos helmi-maaliskuun vaihteesta oli 39 prosenttia.
Epidemian oloissa kansalaiset eivät kuitenkaan ole menettäneet uskoaan äiti-Ruotsiin. Kysymykseen siitä, onko Ruotsi hyvä vai huono maa asua kaikkiaan 91 prosenttia vastaajista antoi myönteisen vastauksen. Trendi tässä osoittautui selvästi nousevaksi viime vuosien ajalta. Toisaalta ruotsalaiset eivät näy uskovan siihen, että vieraat maat auttaisivat tehokkaasti laajan epidemian sattuessa – 51 vastaajista prosenttia arveli näin. Helmi- maaliskuun vaihteessa tehdyssä mittauksessa vielä 65 prosenttia vastanneista uskoi ulkomaiseen apuun.
Informaatiovaikuttamista pelätään
Suurimmaksi huolen aiheeksi tulevien viiden vuoden ajalta osoittautui kuitenkin vieraan valtion maahan kohdistama propaganda tai vääristelty informaatio. Näin vastasi 71 prosenttia tutkituista. Enemmistö (61 %) vastaajista arvioi myös, että Ruotsi on tässä asiassa riittämättömästi valmistautunut. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole selvitetty sitä, millä tavoin vahingoittavasti vääristelty informaatio käytännössä vaikuttaisi.
Yhteiskunnassa pahimmaksi haitalliseksi uhkaksi rauhan ja turvallisuuden kannalta valikoitui kysyttyjen uhkien joukosta lisääntyvä turvapaikanhakijoiden määrä (65 %). Viiden vuoden aikavälin uhkamaisemassa pahimmaksi nousi kansainvälinen rikollisuus (77 % vastaajista). Tähän kansalaisten ajattelussa saattaa liittyä pelko suurista pakolaisvirroista (67 %).
Suomalaisten uhkalistoilla usein kärjessä oleva ilmastonmuutos oli Ruotsissa tämän tutkimuksen mukaan vasta seitsemännellä sijalla.
Suurvallat turvallisuuden kannalta arveluttavia
MTS:n maanpuolustustahdon mittarina käyttämä kysymys ”Jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta” on käännöslaina Ruotsista. Vastaavaa kysymystä on käytetty edelleen myös Opinioner-tutkimuksissa. Juuri raportoidun tuloksen mukaan 70 prosenttia tutkituista vastasi kysymykseen myönteisesti. Tämä vastaa samaa tasoa kuin meilläkin viime vuosina.
Toinen Opinioner-kyselyissä käytetty kysymys mittaa näkemystä siitä, onko Ruotsissa oltava sotilaallinen puolustus. Vastaajista 92 prosenttia vastaajista on sen kannalla. Kuitenkin 79 prosenttia ruotsalaisista on tämän tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että Ruotsi on riittämättömästi valmistautunut sotilaallisen hyökkäyksen torjumiseen. Tämä tutkimustulos ei juuri ole muuttunut 2010-luvulla. Suurimmillaan luku (83 %) oli vuonna 2015 Venäjän Krimin ja Ukrainan operaatioiden jälkeen.
Venäjän vuoden 2014 operaatiot aiheuttivat sekä Suomessa että Ruotsissa Venäjää koskevan huolestuneisuuden huomattavan kasvun ja mielipiteiden kääntymisen sotilaallisen maanpuolustuksen vahvistamisen puoleen. Vuosien varrella huolestuminen on liuennut, mutta monella mittarilla tarkasteltuna taso on kuitenkin korkeammalla kuin ennen Venäjän osoittamaa sotilaallista aggressiivisuutta. Muun muassa puolet ruotsalaisista on tämän tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että maanpuolustuksen rahoitusta on lisättävä. Myös Natoon liittymisen kannatus kasvoi, mutta ei kuitenkaan niin voimakkaasti, että enemmistö kansalaisista olisi kannattanut sitä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa 37 prosenttia vastanneista oli liittymisen kannalla.
Ruotsissa suhtaudutaan tutkimustulosten mukaan epäilevästi suurvaltojen vaikutukseen rauhaan ja turvallisuuteen. 80 prosenttia tutkituista on sitä mieltä, että Venäjällä on tietty tai todellinen kielteinen vaikutus. Vastaavasti Kiinasta antaa samanlaisen arvion 73 prosenttia vastaajista. USA:n saama lukema on 70 prosenttia.
Tutkimusten jatko
Opinioner-tutkimusten historia Ruotsissa ulottuu vuosikymmenien taakse. Niitä on tehty eri tietojenkeruumenetelmin vuosittain, ensimmäiset henkilökohtaisina haastatteluina 1950-luvulla. Tuolloin sodan jälkeen havaittiin, kuinka suuri osuus psykologisilla tekijöillä on kansakunnan mielipiteen muodostumisessa. Ruotsissa on vuosikymmenien ajan ollut Suomen enemmän resursseja sijoitettavaksi psykologisen puolustuksen tehtäviin ja tutkimuksiin. Erityisesti nyt panostetaan siviilipuolustukseen, tulevan kolmevuotisen budjettikauden aikana tavanomaisen panostuksen lisäksi viisi miljardia kruunua.
Vuonna 2019 tutkimus jätettiin väliin, ja MSB:stä saamani tiedon mukaan suunnitelmissa on toteuttaa tutkimus joka toinen vuosi.
Vuoden 2020 tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin helmi-maaliskuun vaihteessa, juuri ennen covid-19 epidemian pääsemistä vauhtiin. MSB teetti samalla tutkimusyrityksellä toukokuussa kotitalouksien kriisiaikaiseen varautumiseen liittyvän tutkimuksen. Sen tuloksista huomattiin, että jotkin kansalaisten turvallisuuteen kohdistuvat mielipiteet olivatkin huomattavasti muuttuneet. Tästä syystä osia alkuvuoden tutkimuksesta toistettiin heinä-elokuussa eikä ensiksi tehdyn tutkimuksen tuloksia heti julkistettu.
Viime kevään ja kesän aikana MSB tilasi tutkimusyritys Kantar Sifolta sarjan epidemiaan liittyviä mielipiteiden seurantatutkimuksia. Tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus viranomaisiin ja niiden toimenpiteisiin säilyi hyvällä tasolla, eivätkä kansalaiset menettäneet tulevaisuudenuskoaan. Nyt lehtitietojen mukaan poliittinen johto on muuttamassa ja muuttanut epidemian hoidon strategiaansa. Tästä epidemian toisen vaiheen torjumiseen liittyvästä tilanteesta ei ole vastaavia mielipidetutkimuksia julkaistu. MTS:n tutkimusohjelmaan eivät vastaavanlaiset seurannat ole meillä Suomessa kuuluneet.
Tutkimuksen on tehnyt MSB:n tilauksesta Attityd i Karlstad AB. Pääraportin tietojen keruu on tehty helmi-maaliskuun vaihteessa 2020 (vastaajia 1020) ja korona-lisäraportin heinä-elokuussa 2020 (vastaajia 1000). Kysely on tehty nettikyselynä ja vastaajat edustavat Ruotsin 18-75 -vuotiasta väestöä.
Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy
***
