Kuvion mukaan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaisten luottamus YK:iin on ollut korkealla tasolla, mutta sen jälkeen kansalaisten luottamus maailmanjärjestöön on tasaisesti vähentynyt. Tutkimuksesta ei saada lisätietoa tämän muutoksen syystä tai syistä, mutta kansalaiset ovat havainnoineet, että YK ei ole pystynyt ratkomaan tai hillitsemään kriisejä maailmalla. Nykyisellään suomalaiset kokevat olevansa Nato-kansalaisia.

Suhtautuminen Nato-jäsenyyteen EVA:n tutkimuksessa

Myös Elinkeinoelmän valtuuskunta (EVA) teettää vuosittain mielipidetutkimuksia, joita se nimittää asenne- ja arvotutkimuksiksi. Kuluvan vuoden marraskuun lopulla julkistetussa raportissa esitetään havaintona, että myönteinen suhtautuminen Natoon on lievästi notkahtanut. Myönteisesti suhtautuvia suomalaisia on kuitenkin tuloksen mukaan yli 70 prosenttia (kuvio 2) suomalaisista ja tilanne näyttää vakiintuneelta.

Myönteinen suhtautuminen (ajateltuun) Nato-jäsenyyteen on kuitenkin kulkenut pitkän tien näissä EVA:n tutkimuksissa. Lähtökohtana vuonna 1996 myönteisellä kannalla oli 38 prosenttia suomalaisista.

Kansalaisten puoluekannatuksen mukainen tarkastelu antaa sekä MTS:n että EVA:n tutkimuksissa samansuuntaisen kuvan. Vahvinta Nato-myönteisyys on kokoomuksen kannattajien joukossa ja toisessa ääripäässä ovat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Kaikissa poliittisissa ryhmissä enemmistön voi kuitenkin sanoa olevan Nato-myönteisellä kannalla. Nato-päätöksen ollessa poliittisessa käsittelyssä vasemmistoliiton kannattajat olivat tehdyissä mielipidekyselyissä viimeinen ryhmä, jossa liittyminen sai ehdottoman enemmistön hyväksymiselle.

Valtioneuvoston kanslia tilasi Tilastokeskukselta 1.4.2020 tutkimuksen kansalaisten mielialoista Covid-epidemian alettua voimakkaasti levitä. Tutkimusta on nimitetty Kansalaispulssiksi ja sitä on tehty siitä lähtien noin kymmenen kertaa vuodessa. Selvitettävänä oli kansalaisten suhtautuminen epidemiaan ja käyttäytyminen sen aikana. Tutkimuskohteeksi tuli sitten muita aiheitakin,  kuten energiakriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tilanne Suomen itärajalla ja kansalaisten suhtautuminen Natoon. Kaikilla tutkimuskierroksilla on raportoitu myös kansalaisten luottamus yhteiskunnan eri organisaatioihin ja maan hallitukseen. Viimeksi on kysytty mm. kansalaisten tietoturvaongelmista.

Kuvio 3 kertoo sen, että Nato-jäsenyys koetaan turvallisuuden tunteeseen vahvasti vaikuttavana tekijänä. Hyvin saman tasainen tulos on saatu joka kerta kun asiaa on kysytty viime ja tämän vuoden aikana. Uusin mittaustulos on lokakuun alusta tänä vuonna. ”Merkittävästi” ja ”jonkin verran” -vastauksia on antanut selvästi yli 70 prosenttia tutkituista.

Kolme erillistä tutkimusta antaa käytännöllisesti katsoen saman tuloksen: suomalaisten  luottamus Natoon turvallisuuden tuottajana on vahva. Kansalaispulssi-tutkimuksen raportissa tuloksia ei ole eritelty vastaajien puoluekannatuksen mukaan, mutta se ei ole välttämätöntäkään – tuloksesta nähdään selvä yksimielisyys suhtautumisessa Natoon turvallisuuden tuottajana.

Nato-maa Suomen tutut piirteet

MTS:n tutkimuksissa on perinteisesti mitattu maanpuolustustahtoa kysymyksellä aseellisesta puolustautumisesta. Maanpuolustustahtoisia on nyt saadun tuloksen mukaan 78 prosenttia tutkituista. Näin tutkittu maanpuolustustahto oli liukumassa noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisemmalle tasolle vuosina 2018–2021, kunnes Venäjän valloitushyökkäys Ukrainaan 2022 muutti tilanteen.

Samasta syystä hyppäyksenomainen muutos näkyy tutkimuksissa myös asevelvollisuusmielipiteissä. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa 80 prosenttia tutkimuksen tämän vuoden vastaajista. Vaihtoehdoista ammattiarmeijan kannatus on viisi prosenttia ja valikoivaa varusmiespalvelusta kannattaa 9 prosenttia suomalaista. Trendinomaista muutosta tutkimustuloksissa nähdään sekä miehiä että naisia velvoittavan palveluksen tukemisessa. Tällaista järjestelyä kannattaa nyt 28 prosenttia vastaajista, miehet kannattavat sitä enemmän kuin naiset.

Venäjän nyt jo yli tuhat päivää kestäneen Ukraina-hyökkäyksen aikana kansalaisten mielestä puolustusvoimille myönnettäviä määrärahoja ei pitäisi alentaa. Alentamisen kannalla nyt raportoidussa tutkimuksessa on kuusi prosenttia tutkituista. Itsenäisyyspäivän aattona julkistamassaan Arvo- ja asennetutkimuksessa EVA on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä julkisen kulutuksen leikkaamisesta. Raportin mukaan puolustusvoimilta ja maanpuolustuksesta voisi leikata ”paljon” sanoo kolme prosenttia vastaajista ja ”jonkin verran” voisi leikata kahdeksan prosentin mielestä. Poliisilta ja Rajavartiolaitokselta voisi leikata ”paljon” kahden prosentin mielestä ja ”jonkin verran” arvioi viisi prosenttia. Puolustuksen ja turvallisuuden rahoituksen tukemisella on kansan vahva tuki.

Luottamus ulkopolitiikan hoitoon

Nato-kysymys on Suomen ulkopolitiikan keskeinen asia. Ulkopolitiikkaa ja Nato-suhteita johtaa tasavallan presidentti.

MTS:n raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon näyttää heikentyneen. Ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 67 prosenttia tutkituista, vastaava osuus vuotta aiemmassa tutkimuksessa oli 79 prosenttia.

Tutkimusraportin esittelytilaisuudessa esitettiin yleisökysymys siitä, voisiko havaittu muutos olla seurausta presidentin vaihtumisesta. Tausta havaitulle muutokselle osoittautuu löytyvän vastaajien puoluekannan mukaan. Maailmanpolitiikan kriisit heijastuvat eri puolueiden kannattajiin eri tavoin. Vuoden aikana merkittäviä kriisejä ja tapahtumia ovat olleet Ukrainan sota, suhtautuminen Venäjään ja itärajamme sulkeminen sekä sotatila Israelissa ja suhtautuminen palestiinalaisiin.

Vasemmistoliiton kannattajista ulkopolitiikkaa pitää nyt hyvin hoidettuna 47 prosenttia, vuosi sitten 75 prosenttia. Vihreiden kannattajista hyvin hoitamisen kannalla on 61 prosenttia, 80 prosenttia viime vuonna. SDP:n kannattajien joukossa ulkopolitiikkaa pitää nyt hyvänä 67 prosenttia, edellisen kerran 87 prosenttia.

Perussuomalaisten kannattajista hyvän arvosanan antaa 67 prosenttia, viime vuonna 62 prosenttia. Parhaat arvioinnin ulkopolitiikasta antavat kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Heidän arvioissaan ei ole havaittavaa muutosta.

Havaitun muutoksen taustaa selventää vielä vertailu vuoden 2022 tutkimuksen tuloksiin. Tuolloin vihreiden kannattajista ulkopolitiikan hoitamista piti hyvänä 87 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista 84 prosenttia. SDP:n kannattajista hyvän arvosanan antoi 89 prosenttia. Vuonna 2022 hallitusta johti pääministeri Sanna Marin ja ulkoministerinä oli vihreiden Pekka Haavisto. Mielipiteiden muutoksen taustalla on hallituksen vaihtuminen, ei niinkään presidentin vaihtuminen.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Lähteet:

MTS:n tutkimus

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä Omnibus-tutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin 12.9.–6.10.2024. Tutkimuksen otos on 1 112 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, joulukuu 2024 – Puolustusministeriö (linkki)

Puolustusministeri Häkkänen: Suomalaisilta vahva tuki maanpuolustukselle ja Natolle – Puolustusministeriö (linkki).

EVA:n tutkimukset

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Nato- ja EU-myönteisyydessä notkahdus – maailmanpolitiikan epävakaus heijastuu asenteisiin – EVA (linkki)

Vyönkiristäjien maa – Suomalaisten halu leikata valtion menoja ei hellitä – EVA (linkki)

Kansalaispulssi-tutkimus

Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Tilaajana on valtioneuvoston kanslian strategian osasto. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus. Ensimmäinen kysely tehtiin huhtikuussa 2020, ja se toistetaan noin kuukauden välein. Vastaajat vaihtuvat joka kierroksella. Kansalaispulssiin vastanneita on yli 1 000 henkilöä kierrosta kohden. Kierroksia on tähän mennessä 60.

Kansalaispulssi: Aiempaa useampi havainnut tietoturvaongelmia tai toimintahäiriöitä internetissä – Valtioneuvosto (linkki)