Luettuani Kylkirauta-lehdestä v.1994 uutisen ”Kadettiupseerit ovat päättäneet perustaa oman kuoron” päätin saman tien liittyä kuoroon mukaan heti tilanteen sen salliessa. Reserviin siirryttyäni olin kymmenen ensimmäisen talven ajan Portugalissa. Syksyllä 2000 osallistuin ensimmäisen kerran kuoron harjoituksiin Santahaminan upseerikerholla. Seuraavat harjoitukset alkoivat Kaisaniemen koululla kahden viikon välein; myöhemmin siirryttiin harjoittelemaan viikon välein. Kirjan talossa Kruununhaassa olemme harjoitelleet jo vuosien ajan joka keskiviikko.

Matti Vanonen antoi minulle kuunneltavaksi C-kasetin, johon hän oli soittanut kaikki ykköstenorin laulujen nuotit. Kuuntelin ne laulut useampaan kertaan ja näin saatoin olla kuoron mukana kaikissa lauluissa. Kuoron liityttyä Mieskuoroliittoon tuli mahdolliseksi osallistua Mieskuoroliiton merkkilaulukursseille, jotka olivat ensiksi Joutsenossa ja nykyisin Orivedellä. Joutsenossa olin mukana kolme kertaa ja yhtä monta kertaa Orivedellä. Olin useimmiten yksin laulamassa ykköstenoria.  Ensimmäisessä tenorissa ei ollut yhtään laulajaa, joka olisi voinut pitää kuoron stemma-harjoituksia. Niinpä Matti Orlamo kotonaan piti stemma-harjoitukset neljä kertaa. Ykköstenorille oli suuri menetys, kun Ari Uutinen muutti asumaan Ranskaan. Kaksi hyvää laulajaa Matti Vanonen ja Hannu Heininen menehtyivät sydänkohtaukseen. Tällä hetkellä ykköstenoreissa on kolme hyvää laulajaa.

Minun aikanani kuoron puheenjohtajina ovat olleet Antti Mustonen, Heikki Hult ja Juha Savisaari, Aarno Suorsa ja Kari-Pekka Rannikko. Kaikki ovat olleet hyviä kuoron puheenjohtajia. Kuoron laulunjohtajia ovat olleet Urpo Jokinen, Matti Orlamo ja Jouni Nuorgam. Kuorolla on ollut vaikeuksia pysyä oikeassa rytmissä, kun ei ole seurattu kuoron johtajaa. Urpo Jokinen sanoi kerran: ”Turha minun on hiki, kun te laulatte miten haluatte.” Matti Orlamon aikana kuoro tahtoo välillä lähteä laukalle: ”Pakkohan minun on sitten seurata teitä.”

Minulla on ollut suuri ilo olla mukana Kaaderilaulajissa, jossa on hyvä henki ja kaikki sujuu jämptisti. Kuorolla on ollut kunnia olla mukana merkittävissä Isänmaan historian suurissa tapahtumissa: Vapaussodan syttymisen satavuotisjuhlassa Seinäjoella ja Vapaussodan päättymisen juhlavassa tilaisuudessa Finlandia-talossa ja Jääkärien marssin satavuotisjuhlakonsertissa Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Kaaderilaulajat ovat esiintyneet mm. kenraali Adolf Ehrnroothin ja kenraali Lauri Sutelan siunaustilaisuudessa. Kaksi kertaa olemme kutsuttuna saaneet laulaa Tallinnassa Estonia teatterin konserttisalissa. Kaaderilaulajat on myös tehnyt konserttimatkan Unkariin, Puolaan ja Latviaan.

Tällä hetkellä kuoro on varsin hyvässä iskussa. Kiitos Matti Orlamolle sitkeästä uurastuksesta viedä kuoron laulamista eteenpäin.

Kuoron ohjelmistosta lempilauluni on Martti Lintulahden sanoittama ja säveltämä laulu Kaaderit. Viipurilainen kuorolaulaja Martti Lintulahti teki marssilaulun Kaaderit tilanteessa, jossa Suomen armeija oli käynyt jo kolmisen vuotta sotaa. Joukoissa alkoi näkyä jo sotaväsymys ja Saksan tappio sodassa oli jo ilmeinen. Kapteenina Päämajassa palveleva Martti Lintulahti oli huolissaan miten kadettiupseerit jaksavat johtaa joukkoja rintamalla; rintamatilanne oli kriittinen. Kadettiupseereiden oli voitava jatkaa taistelujen johtamista. Siksi Martti Lintulahti vuonna 1943 teki laulun Kaaderit: ”Käy taistellen kohti yötä sä puolesta armaan synnyinmaan…”.

Toivon, että jokainen Kylkiraudan lukija kuuntelisi marssilaulun Kaaderit jokaisen sanan ja lauseen muistellen mihin tilanteeseen Martti Lintulahti oli tämän Kaaderit-marssin tehnyt. Tämän Kaaderit-marssin sanoja ei ole muualla kuin Kaaderilaulajien nuottiarkistossa. Kaaderilaulajat on ottanut Kaaderit-marssilaulun ”viralliseksi” tunnuskappaleekseen; teos on ollut kuoron ohjelmiston ydintä ja se kuullaan lähes poikkeuksetta kuoron konserteissa.

Martti Lintulahden siirryttyä siviiliin vuonna 1947 hän opiskeli valtiotieteitä ja siirtyi Ulkominiteriön palvelukseen luoden mittavan uran diplomaattina ja suurlähettiläänä. Lintulahti oli  Suomen suurlähettiläs Irakissa vuosina 1973- 1975 ja Brasiliassa 1975 -1982.

Risto Rantakari

***

Lue lisää kaaderilaulajista tästä linkistä.