EU-kansalaisten näkemyksiä turvallisuudesta ja puolustuksesta
ST Risto Sinkko
Münchenin turvallisuuskonferenssi (MSC) järjestettiin tänä vuonna 13.-15.2. Vuodesta 1963 lähtien järjestetty tapahtuma kokoaa yhteen korkean tason päättäjiä, asiantuntijoita ja valtionjohtajia ympäri maailmaa keskustelemaan ajankohtaisista kansainvälisen turvallisuuden kysymyksistä. Euroopan komissio teetätti ennen konferenssia Eurobarometrin erillistutkimuksen jäsenmaiden kansalaisten turvallisuusmielipiteistä.
Erot Eurobarometrissa
Ennen konferenssia julkistettu Eurobarometrin pikatutkimus paneutuu avaruuden ja turvallisuuden kysymyksiin. Euroopan Unioniin kohdistettuna tärkeimpänä toivottuna tehtävänä nähdään turvallisuus ja puolustus. Vastaajista 53 prosenttia valitsee sen, seuraavaksi mainitaan ympäristön ja ilmaston puolesta toimiminen (36 %). Vastaajat saivat valita yhteensä kolme eri prioriteettia.
Tutkimuksen vastaajista 68 prosenttia arvioi maansa turvallisuuden olevan uhattuna, mutta yleisestä linjasta poikkeaviakin tuloksia nähdään. Unkarilaisista vastaajista 26 prosenttia on vahvasti sitä mieltä, että uhkaa ei ole. Samoin ajattelee 25 prosenttia slovenialaista.
Alla olevan kuvion oikeasta laidasta voidaan listata esimerkiksi maita, joissa kansalaiset kokevat maan turvallisuuden muita maita vähemmän uhan alaisena. Näitä ovat Espanja, Slovakia, Unkari, Luxemburg, Itävalta, Tšekin tasavalta, Kroatia ja Slovenia.
Taulukon tuloksessa huomiota kiinnittää myös Suomen tulos. Sen mukaan ainoastaan 15 prosenttia suomalaisista vastaajista kokee voimakkaasti, että maa on uhattuna. Tämä osuus on pienimpiä tutkittujen maiden joukossa. Tätä arviota on mahdollista tulkita vaikkapa siten, että turvallisuuden uhka nähdään meillä erilaisena kuin muissa EU-maissa. Saattaa olla, että vastaajat ajattelevatkin kysymyksen tarkoittavan esimerkiksi sitä, että Venäjä ei ole hyökkäämässä Suomeen.
Kuvio: EU:n jäsenmaiden kansalaisten arvioinnit (%) maansa kokemasta uhkasta. Lähde: Flash EB 574.
Luottamus Euroopan Unioniin puolustuksessa
Yksi Barometrin kysymyksistä koski kansalaisten luottamusta siihen, kuinka EU vahvistaa turvallisuutta ja puolustusta ja suojelee paremmin kansalaisiaan. Tuloksessa huomiota kiinnittää Suomea koskeva yllättävä tulos: Ainoastaan kuusi prosenttia tutkituista suomalaisista luottaa unioniin täydellisesti. Puuttuvaa luottamusta raportoi yhteensä 45 prosenttia tutkituista suomalaisista.
Maita, joissa luottamus on huonolla tasolla, ovat esimerkiksi Bulgaria, Itävalta, Ranska ja Kreikka. Näissä maissa vähäisen luottamuksen kannalla on yli puolet vastaajista.
Kuvio: EU:n jäsenmaiden luottamus Unionin kykyyn vahvistaa turvallisuutta ja puolustusta (%). Lähde: Flash EB 574.
Liian vähän vai liikaa rahoitusta puolustukseen?
Yllä olevasta kuviosta saatu tulos ranskalaisten tyytymättömyydestä Unionin puolustukseen näyttää selittyvän alla olevan kuvion perusteella. Ranskalaisista vastaajista jopa 43 prosenttia on sitä mieltä, että EU rahoittaa puolustusta liian vähän.
Keskimäärin kaikista jäsenmaiden vastaajista 32 prosenttia arvioi Unionin investoivan puolustukseen liian vähän. Rahoituksen nykyistä tasoa pitää sopivana 42 prosenttia.
Rahoitukseen saadaan toinen näkökulma, kun tarkastellaan näkemystä siitä, että puolustukseen kulutetaan liikaa varoja. Kaikkien vastaajien joukossa 14 prosenttia arvioi rahaa kulutettavan liikaa. Erityisesti tämä näkemys korostuu Sloveniassa, 27 prosenttia slovenialaisista sanoo näin. Samaa mieltä on 25 prosenttia itävaltalaisista vastaajista, ja 23 prosenttia kyproslaisista sekä 22 prosenttia kreikkalaisista.
Vastaavasti kaikista vastaajista 17 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenmaiden omasta taloudesta kuluu liikaa puolustuksen menoihin.
Yksi tulkinta näille Etelä-Euroopan maiden tuloksille saattaa ilmastonmuutoksen vastaisten toimien suosiminen ennen puolustusinvestointeja. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt kuivuutta esimerkiksi Kreikassa ja maanviljelys on kärsinyt. Jos valtio ei tue viljelijöitä, toivotaan tukea EU:lta.
Raportin tuloksista nähdään, että halukkuudella käyttää valtion rahoitusta puolustukseen ja turvallisuusuhan kokemisen välillä on yhteyttä, mikä on aivan odotettavissa oleva tulos. Kaikkien yksittäisten maiden kohdalla ei kuitenkaan näin ole.
Kuvio: EU:n kansalaisten arviot Unionin puolustukseen käyttämien investointien riittävyydestä. Lähde: Flash EB 574.
Konferenssin raportissa Suomi erottuu
Münchenin konferenssia varten on tuotettu raportti, jossa arvioidaan monipuolisesti Euroopan maita puolustuksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Yksi tarkastelun kohde on puolustukseen käytettyjen määrärahojen osuus maassa suhteutettuna sen talouteen. Lähteenä ovat Naton ja Eurostatin keräämät tiedot.
Suomi erottuu eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisena maana: Käytämme puolustukseen suhteellisesti paljon määrärahoja, mutta maan taloudellinen tilanne on heikko (strained). Tavallaan vastakohtina voidaan nähdä Keski- ja Etelä-Euroopan maita, joiden talous on heikossa kunnossa ja puolustukseen käytetään suhteessa vähän talouden voimavaroja.
Näitä maita ovat esimerkiksi Britannia, Ranska, Espanja ja Italia. Raportin johtopäätös näkyy tavallaan jo sen nimessä, ”Under Destruction”. Taloutensa puolesta kunnossa olevina puolustukseen paljon panostavina maina nähdään esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Näyttää siltä, että tämän raportin sanoma on meillä Suomessa jäänyt vähälle julkiselle esittelylle.
Kuvio: Euroopan Nato-maiden puolustukseen käyttämän rahoituksen suhteellinen suuruus suhteutettuna maan talouden tilaan. Lähde: Munich Security Report 2026.
***
Majuri res, ST Risto Sinkko
r.sinkko@kolumbus.fi
Lähteet:
Flash Eurobarometer 574, The European Union in Defence and Space
Raporttiin kerätyt haastattelut tehtiin netin yli 5.1.-12.1.2026. Kohteena olivat 15 vuotta täyttäneet jäsenmaiden asukkaat 27 maassa. Vastaajia oli yhteensä 27 292, noin 1000 jokaisessa maassa.
The European Union in Defence and Space – helmikuu 2026 – – Eurobarometer survey (linkki)
Munich Security Report 2026 – Munich Security Conference (linkki)
Artikkelikuva Stiftung Münchner Sicherheitskonferenz (gemeinnützige) GmbH
