Nato ja Ukraina keskeisinä MTS:n seminaarissa
ST Risto Sinkko
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti perinteisen vuodenlopun ulko- ja turvallisuuspoliittisen journalistiseminaarin 17.12.2024. Seminaarin ohjelma perustui turvallisuuden ja puolustuksen eri alojen asiantuntijoiden esityksiin. Seminaarin aloitti puolustusministeri Antti Häkkäsen puheenvuoro.
Puolustusministeri Häkkänen piti lähtökohtanaan lännessä tapahtuvaa murrosta. Hän totesi, että Yhdysvalloissa astuu uusi hallinto kohta valtaan. Euroopassa on aloittanut uusi komissio ja parlamentti. Saksa ja Ranska hakevat otetta uusien vaalien ja hallitusten kautta. Murroskohdat ovat historiassa olleet vaarallisia paikkoja.
Hänen mukaansa lännessä kannattaisi myös olla tarkkana, ettei rauhan puheita tulkita Kremlissä sotaväsymyksenä. Vahvistuva tuki Ukrainalle takaisi oikeudenmukaisen rauhan. Euroopan hallituksilla ja EU:lla on nyt tärkeät viikot käynnissä, hän kiteytti.
Puolustusselonteko tulossa
Puolustusministeri selvitti, että pian julkistettavan puolustusselonteon lähtökohta on, että Venäjä tulee olemaan pitkäkestoisena turvallisuusuhkana. Tämän vuoksi Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostamiseen ja ”vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin”, sekä omin voimin että osana Natoa.
Naton edellyttämää puolustusmäärärahojen tasoa Häkkänen perusteli sillä, että Naton ulkopuolella olisi ollut panostettava puolustukseen vielä enemmän.
Asevelvollisuuden tilanne
Puolustusministerin näkemyksen mukaan asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta myös Naton jäsenenä. Hän totesi, että voi jopa sanoa, että niiden merkitys korostuu Nato-jäsenyyden myötä.
Asevelvollisuus on välttämätön edellytys määrällisesti riittävien ja käytettävyydeltään monipuolisten joukkojen tuottamiselle. Laaja ja osaava reservi mahdollistaa alueellisen kattavuuden, sekä kyvyn pitkäkestoiseen toimintaan yksin ja osana liittokuntaa. Vahvan maanpuolustustahdon säilyttäminen on kriittinen tekijä Suomen maanpuolustukselle.
Asepalveluksen suorittamista koskevaan yleisökysymykseen Häkkänen vastasi, että 63-64 prosentin asepalveluksen suorittamiseen kykenevien osuus miesikäluokasta ei ole hyvä asia. Velvollisuuksia on oltava, asepalvelusta ei voida jättää vapaaehtoisuuden varaan niin kuin joissakin keskusteluissa on esitetty.
Tulollaan on myös uusi turvallisuusstrategia. Sen sisällöstä puolustusministeri painotti näkemystä kansalaisten roolista ja vastuusta. Hän korosti, että kansalaisilla on keskeinen rooli turvallisuuden lisäämisessä ja että ei voi olla vain turvallisuuden nauttija vaan myös turvallisuuden tuottaja. Kaikkien suomalaisten tulee myös ottaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta. Jokaisen tulisi esimerkiksi ylläpitää tietojaan ja taitojaan ja myös omaa toimintakykyään kriisitilanteen varalle.
Puolustusbudjetin taso säilytettävä
Seminaarin esiintyjät painottivat, että puolustusbudjetin korotettu taso on säilytettävä senkin jälkeen, kun tiedossa olevat meri- ja ilmavoimien taistelukykyhankinnat on toteutettu. Puolustusministeri Häkkäsen mukaan kyse ei ole vain Naton meille asettamien tavoitteiden täyttämisestä, vaan siitä että Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa tunnistetut kansalliset tarpeet edellyttävät vähintään tuota tavoitetasoa myös pidemmällä aikavälillä, kun puolustuskykyä kehitetään.
Hän mainitsi uudistuksen kohteita seuraavasti: Ylläpidettävistä järjestelmistä raskas raketinheitinjärjestelmä ja taistelupanssarivaunukalusto vaativat elinjaksopäivityksen sekä suorituskyvyn ajantasaistamisen. Merkittävimmät vanhenevat järjestelmät ovat jalkaväen taisteluajoneuvo, pioneerien ponttoonikalusto sekä maavoimien lähitaistelua tukeva tykistön ja kranaatinheittimistön suorituskyky.
Puolustusministeri kiinnitti huomiota myös siihen, että sotilaallista huoltovarmuutta ja puolustuksen edellyttämää infrastruktuuria tulee parantaa erityisesti Pohjois-Suomessa, mukaan lukien rajanylittävät yhteydet Ruotsiin ja Norjaan. Ilman tarkennusta jäi kuitenkin se, miten tämä koskee maanteitä ja mahdollisia rautateitä.
Ukrainan tuki 3,2 miljardia euroa
Suomi on hyväksynyt laajan tuen Ukrainalle sen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Osana esitystään ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen kuvasi, että Ukrainan saama Suomen kansallinen tuki on nyt arvoltaan 3,2 miljardia euroa. Siihen sisältyvät kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, materiaaliapu ja puolustusmateriaalituki.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola selvitti esityksessään, että Ukrainan bruttokansantuote romahti heti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Maan talous kärsii sodan aiheuttamista mittavista tuhoista. Jonkin verran talous on elpynyt sodan ulkopuolisilla alueilla.
Simolan mukaan tuki on kriittistä Ukrainalle. Maan budjetti on syvästi alijäämäinen ja sotamenojen osuus on 65 prosenttia kaikista menoista. Budjettituloja on pyritty lisäämään lisäämällä sotaveroja tuloverotuksessa ja korottamalla rahoituslaitosten veroja. Alijäämä rahoitetaan pääosin ulkomaisella rahoituksella. Simola toteaa, että Ukraina on onnistunut täyttämään IMF-ohjelman ehdot.
Simolan havainto Venäjästä on, että maa pystyy vielä rahoittamaan sotansa vaikka sotamenot ovat ensi vuonna nelinkertaiset vuoteen 2021 verrattuina. Sota on talouspolitiikan prioriteetti.
Lähi-idän leimahdus
Ukrainan tilannetta vieläkin ajankohtaisempi on tilanne Lähi-idässä, jota Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola kuvasi leimahdukseksi status quon murtuessa. Lähtökohtana oli Hamasin hyökkäys ja tuhoisa isku Israeliin 7.10.2023. Israel vastasi tavoitteenaan alueensa laajentaminen Gazassa, Golanilla, Länsirannalla ja demilitarisoiduilla alueilla Syyriassa.
Israel onnistui Juusolan mukaan heikentämään Hamasia sekä Hizbollahia, ja Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa oli voitto Israelille. Juusola arvioi, että Iran ajautui mukaan konfliktiin, joka oli sille tappio kaikilla rintamilla. Turkille Syyrian vallankumous on voitto, jolla se saa vaikutusvaltaa Syyriassa ja kurdien vaikutusvalta heikkenee.
Sotatilanteessa Israel on saanut poikkeuksellista sotilaallista ja poliittista tukea länneltä, mutta sen kansainvälinen eristyneisyys on lisääntynyt. Venäjän asemaa ja roolia Lähi-idän leimahduksessa Juusola ei esityksessään arvioinut.
Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi
***
Lähde:
