Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Naton jäsenyyden ohella Suomi on edelleen sitoutunut Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseen.

Suomalaisten mielipide kääntyi nopeasti Natoon liittymisen kannalle, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022.  Nato-jäsenyyden kannatus on myös jatkunut vahvana. Valtioneuvoston kanslian 24.8.2023 julkaistun Kansalaispulssi-mielipidetutkimuksen mukaan Nato-jäsenyys on vahvasti lisännyt kansalaisten turvallisuuden tunnetta.

Viimeisimmän  valtioneuvoston kanslian toteuttaman tutkimuksen (kuva alla) mukaan 81 prosenttia kyselyyn osallistuneista arvioi turvallisuuden tunteensa vahvistuneen merkittävästi tai jonkin verran. Naiset kokevat turvallisuuden tunteensa vahventuneen jopa hieman enemmän kuin miehet. Tutkimuksessa ei selvitetty turvallisuuden tunnetta kansalaisten poliittisen kannan mukaan.

Natoon liittymistä tarkastelleiden tutkimusten tuloksista tiedetään, että viimeisenä Natoon liittymisen kannatus nousi Vasemmistoliiton kannattajien ryhmässä enemmistön kannaksi. Poliittisen kannatustaustan tarkastelu kertoo myös sen, että liittymistä epäröiviä oli myös Perussuomalaisia kannattavien joukossa. Poliittiset ääripäät tavallaan tapaavatkin tässä asiassa toisensa. Kiivainta Naton vastustus oli liittymisvaiheessa poliittisen janan kummassakin ääripäässä eduskuntapuolueiden ulkopuolella.

Kansalaispulssissa on selvitetty rinnakkain kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja Natoon (kuva alla). Tässä vertailussa kansalaisten luottamus kohdistuu enemmän Natoon. Natoon luottavia on suomalaisista 80 prosenttia, Euroopan unioniin luottavia 64 prosenttia.

Euroopan unionin toiminnassa saattaa olla tekijöitä, jotka kansalaiset kokevat luottamusta alentaviksi. Näitä voivat olla esimerkiksi tuore keskustelu luonnon ennallistamisesta tai vaikkapa koronapandemian haittojen korjaamiseksi laadittu elpymisjärjestelmä, niin sanottu NextGenerationEU.

Naton kannatus Euroopassa

Nato tutkituttaa jäsenmaidensa kansalaisten mielipiteitä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Toinen mielipidetutkimus tehdään aina Naton huippukokouksen edellä. Näistä tutkimustuloksista syntyy näkemys, ettei Naton kannatus ole välttämättä läheskään samaa tasoa kuin Suomessa.

Vilnassa pidettiin huippukokous heinäkuussa 2023. Sitä varten tehdyssä kyselyssä (kuva alla) 38 prosenttia piti Natoa erittäin tärkeänä oman maansa tulevan turvallisuuden kannalta. Suomessa näin ajattelevia oli 47 prosenttia tutkituista kansalaisista. Ääripäässä esimerkiksi Sloveniassa samoin ajattelevia oli 19 % ja Slovakiassa 24 %. Nämä maat ovat olleet Naton jäseniä vuodesta 2004 lähtien. Suurista Euroopan maista Naton vähäisen arvostuksen maita ovat muun muassa Ranska (21 %) ja Italia (28 %).

Euroopan pohjoinen ulottuvuus

Puolustusministeri Antti Häkkänen tarkasteli puolustuspolitiikkamme ratkaisuja puheessaan maamme suurlähettiläille 22.8.2023. Hän toi puheessaan esille myös niin sanotun JEF-yhteistyön.

JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys, johon Suomi liittyi kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Yhteistyökehystä voidaan käyttää tukemaan esimerkiksi YK:n, Naton tai Euroopan unionin operaatiota.

Häkkänen kuvasi maaryhmää seuraavasti: ”JEF:n etuna on mahdollisuus Natoa joustavampaan ja nopeampaan päätöksentekoon. JEF:ssä on vain 10 maata, jotka taustastaan ja maantieteellisestä asemastaan johtuen usein jakavat samankaltaisia näkemyksiä arvojen ja turvallisuuspoliittisen tilanteenarvion osalta.”

JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue. Naton mielipidetutkimuksen tuloksista nähdään myös, että kysymys on tietyllä tavalla samanmielisistä maista – ehkä Islantia lukuun ottamatta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Islannin kansalaiset ymmärtävät maan roolin ja mahdollisuudet maanpuolustuksessa. Islannin puolustus ei tietenkään voi perustua taistelevien joukkojen käyttöön. Islannin mukana olo mahdollistaa puolustuksellisen kontrollin Pohjois-Atlantin alueella.

Edellä kuvatun kansalaiskyselyn tulokset tukevat ministerin näkemystä. JEF-maiden kansalaisista keskimäärin 52 % katsoo (kuva yllä), että Nato on maan tulevalle turvallisuudelle erittäin tärkeä, kun kaikkien jäsenmaiden keskimääräinen prosentti on 38. Vahva oletus on, että maiden johdon ja kansan näkemykset ovat olennaisesti samansuuntaiset.

Euroopan Unionin yhteinen puolustuspolitiikka

Euroopan Unionin komission toimintaperiaatteisiin on perinteisesti kuulunut jäsenvaltioiden kansalaisten mielipiteiden kartoitus. Viime vuosina tutkimuksissa ovat olleet mukana myös jäsenkandidaattimaiden kansalaiset. Yksi peruskysymyksistä on ollut, kannattavatko ihmiset Euroopan unionin yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Viimeksi ilmestyneen Eurobarometri 99 -tutkimuksen mukaan 77 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista kannattaa yhteistä puolustuspolitiikkaa. Tutkituista suomalaisista 81 prosenttia ajattelee näin. Kannatus on korkealla tasolla, vaikka olemme nyt Naton jäseniä ja kannatus on noussut selvästi aikaisemmasta. Vuoden 2015 syksyn tutkimuksessa kannattajia oli 67 prosenttia. Vuoden 2002 mittauksessa yhteisen puolustuksen kannattajia Suomessa oli 48 prosenttia. Tuolloin jäsenmaita oli 15.

Kansalaisten mielipiteen kehittyminen on yhdensuuntainen puolustusministeri Häkkäsen ajattelun kanssa. Hänen mukaansa ”Euroopan unionin työkalupakki on Natoa laajempi, ml. lainsäädäntö sekä sanktiot ja sillä on merkittävästi suurempi budjetti, mikä tekee siitä kokonaisvaltaisen turvallisuustoimijan”.

Mielipidetutkimusten tuloksia arvioiden lienee perusteltua jatkaa puolustuksemme ja turvallisuutemme kehittämistä rinnakkain kahdella suunnalla, Euroopan Unionissa ja Natossa. Kansa antaa tukensa näissä järjestelmissä toimimiselle, vaikka painotuseroja mielipiteissä onkin jonkin verran nähtävissä.