MTS järjesti perinteitään noudattaen vaaliseminaarin eduskuntapuolueiden edustajille 28. helmikuuta. Puheenaiheet asetteli ja puheenvuorot jakeli toimittaja Pekka Ervasti. Paikalla eri puolueista olivat kansanedustajat Peter Östman (kd), Jussi Saramo (vas), Hanna Holopainen (vihr), Antti Häkkänen (kok), Ville Skinnari (sd), Riikka Purra (ps), Joonas Könttä (kesk), Thomas Blomqvist (r) ja Harry Harkimo (liik).

Puolustus- ja ulkopolitiikan kysymyksissä puolueet esittivät hämmästyttävän yksimielisiä tai ainakin samansuuntaisia näkemyksiä, kiistakysymyksiä tai väittelyä ei esiintynyt. Ajankohdan paineet tuntuivat poliittisena yksituumaisuutena. Ainakin tämän seminaarin perusteella näyttää siltä, että tässä eduskuntavaalissa ei maanpuolustuksesta suuria erimielisyyksiä esiinny. Tässä artikkelissa on joitakin poimintoja seminaarin puheenvuoroista.

Venäjä

Ensimmäiseksi puheenaiheeksi Ervasti nosti kysymyksen siitä, miksi vielä neljä vuotta sitten vastaavassa seminaarissa esitettiin Venäjästä näkemyksiä, joissa sen uhkaavuutta ei osattu arvioida. Vasemmistoliiton Jussi Saramo muisti, kuinka presidentti Halonen piti presidentti Putinia kädestä ja presidentti Niinistö pelasi jääkiekkoa Putinin kanssa. Poliitikoiden mielestä valtakunnan johdon velvollisuus on pitää yllä suhteita naapurimaihin.

Kokoomuksen Antti Häkkänen halusi kuitenkin korostaa Venäjän vuosisataista uhkaa Suomelle. Hänen mukaansa Venäjän tutkiminen Suomessa on kuulunut tietylle koulukunnalle. Anglosaksinen tutkimus ja varsinkin balttilainen tutkimus on ollut kristallinkirkkaasti oikeassa.

Paneelin yleinen henki oli kuitenkin se, että jälkiviisastelua ei tarvita. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti siitä, että Suomi ei tehnyt samoja virheitä kuin Ruotsi. Meillä ei ole romutettu meidän puolustuksemme selkärankaa. Huolehditaan siitä, että tulevaisuudessa olemme entistä vahvempia ja huolehdimme kansan turvallisuudesta.

Poliitikkojen mielestä kestää vuosia sodan päättymisen jälkeenkin, että diplomaattiset ja muut suhteet voidaan rakentaa, mutta aikaisempaan kahdenväliseen tilanteeseen ei ole paluuta.

Ukrainan tukeminen ja sodan eskaloituminen

Ervasti kysyi paneelilta, onko jossain se raja, jonka yli ei voida mennä Ukrainan tukemisessa ottaen huomioon eskalaation vaara. Eduskunnan Ukrainan ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman totesi, että jos eskalaatiovaaraa ei olisi pohdittu Suomessa ja EU:ssa, olisi Ukrainaan voitu lähettää paljon enemmän aseita, jolloin Ukraina olisi voinut toteuttaa hyökkäyssotaa puolustussodan sijaan. Hänen mielestään me olemme toimineen Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan johdolla oikein.

Häkkäsen mielestä Neuvostoliitto ja Venäjä Putinin aikana ovat aina vedonneet eskalaatioriskiin. Nyt tämä bluffi on paljastunut. Ydinasepelottelu on osoittautunut yliampuvaksi – vakavasti otettavaksi mutta yliampuvaksi. Eskalaation raja on siinä, että länsimaisia joukkoja ei lähetetä sinne.

Ervastin kysymykseen Ukrainalle annettavista hävittäjistä SDP:n Ville Skinnari vastasi, että sitä keskustelua käydään ja pitää käydä.

Riikka Purra korosti myös joukkojen koulutuksen osuutta Ukrainan tukemisessa. Keskustapuolueen Joonas Könttä totesi lisäksi, että meidän on Suomessa puolustusteollisuutta skaalattava ylöspäin ja myös Euroopassa täytyy lisätä puolustusteollisuuden toimintamahdollisuuksia, koska tilauskirjat ovat jo nyt täynnä ja toimitukset kestävät vuosia.

RKP:n Thomas Blomqvist halusi vielä täydennykseksi sanoa, että eskaloitumisen vaara on myös siinä, jos me emme auta Ukrainaa tarpeeksi. Ellei Ukraina olisi pärjännyt niin hyvin kuin he ovat pärjänneet, meillä olisi ilmeinen riski siitä, että tämä sota eskaloituisi.

Nato

Nato-päätös on tehty ja vaikuttaa siltä, että Natosta on puhuttava, vaikka uutta sanottavaa ei olisi. Ajankohtainen kysymys on liittyminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Ervasti yritti käsiäänestyksellä saada esiin näkemystä siitä, kuka kannattaa Suomen liittymistä erikseen ennen Ruotsia. Yhtään kättä ei noussut, Suomen esittämän virallisen linjan paine oli selvä.

Toki todettiin, että jos hyväksyminen sitten toteutuu eriaikaisesti, niin sitten se tulee. Näin totesi puheenvuorossaan Perussuomalaisten Riikka Purra.

Asevelvollisuus

Seminaarin viime minuuteilla Ervasti halusi vielä poliitikoiden näkemykset asepalveluksesta ja tasa-arvosta siinä. Tasapuolisuuden tarve tuntui puheenvuoroissa selvänä, mutta tässä asiassa näkemyserojakin saatiin esiin. Kutsunnat molemmille sukupuolille saivat myös tukea puhujilta.

Vihreän liiton Hanna Holopainen arvioi, että nyky-yhteiskunnassa muutokset saattavat tapahtua nopeastikin. Hän arvioi, että nykymuotoisen järjestelmän hyväksyttävyys ikäluokan keskuudessa saattaa romahtaa, miesikäluokasta enää 60 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen. Pitää toimia ennen kuin niin tapahtuu. Hän totesi myös, että nykyjärjestelmä syrjäyttää naisia maanpuolustuspoliittisesta keskustelusta, mutta se käsittelee miehiä epäreilusti. Varusmiespalveluksen suorittavien määrää ei tarvitse nostaa, kaikilla voisi olla kansalaispalvelus.