Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti joulukuun 13. päivänä kokopäivän ulko- ja turvallisuuspoliittisen seminaarin journalisteille asiantuntijapuheenvuorojen äärellä. Perinteiseen tapaan ensimmäisen alustuspuheenvuoron käytti istuva puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Puolustusministeri Kaikkonen korosti Natoon liittymisen tuovan Suomelle laajoja muutoksia. Liittokunta on tehnyt selväksi, että olemme jo tukevasti sen porstuassa. Natoon liittymisen vaikutukset ovat moninaiset. Ne kohdistuvat erityisesti puolustushallintoon, uudistukset liittyvät puolustuspolitiikkaan, puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen.

Ukrainan sodan loppumisesta Kaikkosella eikä muillakaan asiantuntijoilla ollut antaa arviota. Hän kuvasi Euroopan maiden olevan venäjänäkemyksissään yhtenäisiä, mutta mikään automaatti tilanne ei ole. Kansalaisia saattavat huolestuttaa pakotteiden toteuttaminen sekä nousseet energian hinnat ja korkea inflaatio. Yhtenäisyyden ylläpito yli talven vaatii työtä.

Kaikkosen sekä muidenkin alustajien mukaan tehdyillä asehankinnoilla on pääosin pidetty yllä Suomen omaa puolustuskykyä nykyisessä tilanteessa, ei paikkailtu mitään Ukrainan avun jättämiä vajeita.

Kriisiajan talous

Länsimaiden määräämät talouspakotteet ovat iskeneet vahvasti Venäjän talouteen, mutta eivät vielä romahduttaneet sitä. Venäjän talouden muutoksia seurataan kuukausi kuukaudelta ja tämän hetken näkymän mukaan maan bruttokansantuote laskee 2022-2023 7 tai 8 prosenttia.

Venäjän valtiontalous on ollut alijäämäinen tämän vuoden kesäkuusta lähtien. Valtio joutuu turvautumaan kotimaiseen rahoitukseen ja verottaa energiayhtiöiltä energian hyvän hinnan ajoilta saatuja voittoja pois. Venäjä joutuu osittain irralleen maailmantaloudesta tuonnin supistuessa, vain tuonti Kiinasta on säilynyt suurena.

Kriisi kaikkine osavaikutuksineen on laskemassa Suomen bruttokansantuotetta noin kaksi ja puoli prosenttia.

Opiksi otettavaa

Ilmeisesti toisistaan tietämättä seminaarin alustajilla oli näkökulmia taaksepäin tähän asti tapahtuneeseen, myös Covid-pandemiaan liittyviä. Valtioneuvoston kanslia on vuonna 2019 julkaissut kattavan raportin resilienssistä valtion turvallisuuden kannalta: Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Raportin mukaan resilienssiprosessin tärkeä vaihe on koetusta opiksi ottaminen ja saatujen kokemusten soveltaminen häiriötilanteen jälkeiseen toimintaan.

Vuosien 2015-16 pakolaisaalto Eurooppaan nähdään nyt suunniteltuna poliittisena operaationa. Myös Suomen rajoilla nähtiin ennenkokemattomia tilanteita, joita ei mitenkään voitu ennalta odottaa ja jotka tapahtuivat poliittisessa ohjauksessa Suomen pohjoisilla rajoillakin.

Covid-pandemia osoittautui kaiken lisäksi myös turvallisuusuhaksi. EU:n sisärajat jouduttiin meilläkin sulkemaan. Ongelmaksi osoittautui puutteellinen viestintä asiasta samoin kuin eri hallinnonalojen siiloutunut toiminta. Ministeriöiden välistä yhteistoimintaa joutuivat hoitamaan ministereiden erityisavustajat, vaikka se ei ollut heille suunniteltu tehtävä. Kokonaisuuden johtaminen ei toiminut ja tulevia vastaavia kriisejä varten tarvitaan toimiva johto, vaikkapa ”nyrkki”.

Asiantuntijat näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että Venäjän toiminta on peruuttamattomasti muuttanut koko Euroopan turvallisuustilannetta ja Nato-hakemuksemme nähdään oikeana ratkaisuna. Nyt arvioidaan, että vuoden 2014 tapahtumia ei Euroopassa otettu riittävän vakavasti. Venäjän sotilaallisten resurssien lasketaan toistaiseksi riittävän sodan jatkamiseksi. Maan tilanteen kokonaismuutoksen arvioidaan osuvan vuoteen 2025.