Maanpuolustuksella ja Nato-jäsenyydellä on kansalaisten vankka tuki

ST Risto Sinkko
Kansalaisten ajattelu maailman valtioiden ja globaalien organisaatioiden roolista on kääntynyt kuluvan vuoden aikana täysin uuteen asentoon. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) raportissa toukokuussa 2022 kirjoitettiin vielä, että sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on romahtanut. Kansalaismielipide kääntyikin Nato-jäsenyyden hakemisen kannalle ja nyt joulukuun ensimmäisenä päivänä julkistettu tulos vahvistaa tämän. Peräti 85 prosenttia kyselyn vastaajista suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti siihen, että Suomi on hakenut Nato-jäsenyyttä.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen vaikutusta Suomen turvallisuuteen. Eniten myönteisiä mainintoja sai Nato (68 prosenttia). EU:n saama vastaava osuus oli 65 prosenttia. YK näyttää menettäneen asemaansa turvallisuuden takaajana, myönteisiä mainintoja oli nyt 50 prosentilla vastaajista. Nato-myönteisyyden mukana nousee myös USA-myönteisyys, mainintoja nyt 48 prosenttia. Suomalaisten aikaisemmin tuntema USA:n vieroksunta näyttää kääntyneen toiseen suuntaan.
Kansalaisten toiveissa on myös Naton ja EU:n yhteisten turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden lisääminen. Tutkituista 89 prosenttia tukee yhteistyötä. Taustalla lienee se, että kymmenen vuoden aikajänteellä tilanne Suomen lähialueella arvioidaan turvattomammaksi. Näin sanoo 55 prosenttia nyt joulukuussa tutkituista ja toukokuussa MTS:n tutkimuksessa osuus oli 62 prosenttia. Turvattomuuden tunne nousi tälle aikaisempaa selvästi korkeammalle tasolle vuonna 2014 Venäjän aloitettua aggressiot Ukrainassa.
Kansantalouden kiristyvästä tilanteesta huolimatta enemmistö (58 prosenttia) MTS:n tutkimuksen vastaajista kannattaa puolustusmäärärahojen korottamista paljon tai jonkin verran. Vuonna 2014 Venäjän aloitettua aggressiot Ukrainaa vastaan luku oli 56 prosenttia. Tuon vuoden jälkeen korottamista toivovien osuus kuitenkin vähitellen liudentui, mutta nousi siis vuosien jälkeen taas samalle tasolle. Kansainvälinen yhteisö eikä yleinen mielipide Suomessakaan osannut arvioida Venäjän toimenpiteiden ja tavoitteiden vakavuutta.
Näkemys puolustusmäärärahojen korottamisen tarpeesta on samansuuntainen yli puoluekentän. Ainoastaan Vasemmistoliiton äänestäjien joukossa määrärahojen vähentämistä kannatti 33 prosenttia, ja korottamisen kannattajia oli 27 prosenttia.
Eri tutkimuksia
Toisistaan riippumattomissa mielipidekyselyissä näkyy sama maanpuolustushenkisyyden kasvu. Maanpuolustusajattelun suurin muutos on ollut Nato-suhteemme muuttuminen ja jäsenyyden hakeminen. Täydellisesti talvisodan yksimielisyydestä ei silti voida puhua, vanhoihin poteroihinsa ovat jääneet vasemmistolaisimmin ajattelevat.
Kansalaisten suhtautumisessa näkyy myös polarisoitumista. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt ovat vauhdilla kasvattaneet jäsenyydestä kiinnostuneiden määrää ja toimintaan ja erilaisiin harjoituksiin osallistutaan ennätysmäärin. Toisaalla ovat reserviläiset, jotka osaoptimoivat osallistumisensa maanpuolustukseen ja luopuvat reserviläisyydestään siirtymällä siviilipalvelukseen. Lehtitietojen mukaan tarvittavaan täydennyspalvelukseen on hakeutunut yli 3 700 henkilöä.
Huoli taloudesta voimakkaampaa kuin turvallisuudesta
Suomalaisten voi kuitenkin sanoa ajattelevan Ukrainan sodan aiheuttamaa tilannetta enemmän lompakkonsa tai pankkitilinsä kautta. Koronaepidemian alettua valtioneuvoston kanslia on tilannut Tilastokeskukselta Kansalaispulssi-mielipidetutkimusta, jota tehdään edelleen lähes kuukausittain.
Marraskuussa 2020 tehdyn tutkimuskierroksen mukaan Ukrainan sodan vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen huolestuneita on 28 prosenttia tutkituista (erittäin tai melko paljon), taloudellisista vaikutuksista huolestuneita on vastaavasti 62 prosenttia. Alkuvuonna ennen Venäjän Ukrainaan aloittamaa laajaa maahyökkäystä 50 prosenttia tutkituista arveli, että kotitalouden toimeentulosta ei tarvitse olla huolissaan, marraskuussa osuus oli enää 33 prosenttia.
Kansalaispulssin mukaan selvästi eniten kansalaisten luottamusta sai Puolustusvoimat, luottavien osuus oli 92 prosenttia ja luottamus on ollut yhtä vakaata koko vuoden ajan. Toiseksi luotetuin on poliisi (89 %). Kansalaisten luottamus maan hallitukseen on hiipumaan päin (luottavia 60 %) ja yleissuunta on laskeva tutkimuksen alusta vuoden 2020 maaliskuusta lähtien.
Tutkituista kansalaisista 63 prosenttia sanoo Nato-jäsenyyshakemuksen lisänneen turvallisuuden tunnetta ja ainoastaan kuusi prosenttia raportoi turvallisuudentunteensa vähentyneen paljon tai jonkin verran.
EVAn raportti Nato-jäsenyydestä
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA kertoi 23.11.2022 julkistetussa raportissaan, että 78 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista suhtautui Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Kysymyksessä puhuttiin nimenomaan Nato-jäsenyydestä, vaikka Suomi ei vielä ole jäsen, mutta asia ei tästä epätarkkuudesta juuri muutu. Raportin mukaan jäsenyyden kannatus on nopeasti kasvanut, ja eri puolueiden kannattajista vain Vasemmistoliiton kannattajissa ei ole ehdotonta enemmistöä (kannattajia 48 prosenttia, kielteisesti suhtautuvia 23 prosenttia).
Kyselyn perusteella nähdään myös, että myönteinen suhtautuminen Venäjään on vähäisempää kuin kertaakaan vastaavissa EVAn kyselyissä 2000-luvun aikana. Esitetty kysymys kuului: ”Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti”. Myönteisiä vastauksia antoi 7 prosenttia tutkituista.
Yhteenveto
Yhteinen kuva näistä tutkimuksista kertoo siitä, että lähes yksimielisesti kansalaiset oivaltavat nykyisessä turvallisuustilanteessa olemassa olevaan asevelvollisuusjärjestelmään perustuvan riittävästi rahoitetun puolustuksen merkityksen ja sen, että aseellinen taisteluun valmistautuminen on tapa toimia sotilaallisen kriisin uhatessa. MTS:n tutkimuksen vastaajista 89 prosenttia luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea erilaisia sotilaallisia uhkia vastaan.
Omaa tai perheensä turvallisuutta pohtivan reserviläisen arka kohta saattaa löytyä lisääntyneistä taloudellisista huolista. Millä mielellä reserviläinen ottaa vastaan taistelijan tehtävän, jos perheen sähkölaskun maksaminen on epävarmaa? Valtiovallan tehtävä on huolehtia kokonaisturvallisuudesta tämäkin huomioon ottamalla.
Venäjä nähdään arvaamattoman uhkaavana naapurivaltiona. Toiveikkaat ajatukset sen luonteesta ja tavoitteista ovat karisseet. Valveutuneet kansainvälistä politiikkaa seuranneet kansalaiset ovat havainneet myös, että Venäjän toiminta YK:n turvaneuvostossa on romahduttanut koko järjestön toimintakyvyn ja arvovallan rauhan puolesta toimivana organisaationa.
Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi
***
Lähteet:
MTS: Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 2022:4.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Koronatilanteen vuoksi tutkimus toteutettiin yhdistelmänä Omnibus-tutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuksen otos on 1033 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
Kansalaispulssi: Valtioneuvoston kanslia tilasi Tilastokeskukselta 1.4.2020 nopealla aikataululla toteutettavan kyselyn Korona-epidemian poikkeusolojen takia. Kysely toteutetaan verkkokyselynä kuukausittain säännöllisesti poikkeusolojen aikana. Kansalaispulssiin vastanneita on yli 1 000 henkilöä kierrosta kohden.
https://www.stat.fi/tup/htpalvelut/tutkimukset/kansalaispulssi.html.
https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi
EVA: Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internet-paneelissa.
https://www.eva.fi/blog/2022/11/23/suomalaiset-liittyvat-natoon-yhtenaisina/