Ruotsia voi sanoa perinteisesti maaksi, joka pitää huolta kansalaistensa ajattelusta kriisien tai jopa mahdollisen sodan tilanteessa. Valtion elin tätä varten perustettiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Nykyisin tehtävää hoitaa MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). Oppia Suomeenkin on otettu Ruotsista, muun muassa tapa mitata kansalaisten maanpuolustustahtoa.

Vuoden 2014 Ukrainan tapahtumien jälkeen Ruotsi käänsi puolustuspolitiikkansa uuteen asentoon, ja aseellisen puolustautumisen lisäksi psykologiseen sodankäyntiin kiinnitettiin uudestaan erityistä huomiota. Ruotsin edellisen hallituksen puolustusministeri Peter Hultqvist ajoi budjetteihin asialle huomattavat resurssit. Vuoden 2022 alusta perustettiin vielä toinen elin lisäämään kyberturvallisuutta, MPF (Myndigheten för psykologiskt försvar). Sille resursoitiin 40 henkilötyövuotta.

MSB:n teema: ”Se on meissä sisällä”  – ”Vi har det i oss”

Kampanjalla haetaan maanpuolustustahdon vahvistamista ja perustellaan sitä, että jokaisen kansalaisen osallistumista vastarintaan tarvitaan. Kansalle vakuutetaan, että tahto on jokaisen sydämessä ja selkärangassa ja se näkyy katseessa.

Retoriikka on aikaisempaa vahvempaa. Aikaisemmin puolustustahdon (försvarsvilja) käsitteen käytössä on oltu selvästi varovaisempaa, kenties on pelätty hätääntymistä tai jopa panikoitumista. Kampanja argumentoi, että ihmiset, viranomaiset, yritykset ja organisaatiot ovat kaikki siviilipuolustuksen osia.

Kampanjassa painotetaan jokaisen kansalaisen velvollisuutta osallistua kokonaismaanpuolustukseen kykyjensä mukaan. Kysymyksessä ei välttämättä ole aseellinen maanpuolustus vaan siviilipuolustuksen ja yhteiskunnan muun ylläpidon tehtävät. Tämä velvollisuus ei Ruotsissa ole sinänsä uusi, mutta nyt se nostetaan uudelleen esiin. Kampanjassa kerrotaan jopa, että velvollisuuden laiminlyönnistä voidaan rangaista.

Sanomaa perustellaan lokakuussa 2022 tehdyllä kansalaiskyselyllä, joka tuloksen mukaan 94 prosenttia aikuisväestöstä pitää Ruotsia hyvänä maana asua. Maanpuolustustahto tarkoittaa tahtoa ja yhteistä päätöstä puolustaa ja suojata maata, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, vaikka se edellyttäisi vaikeita uhrauksia. Kampanjoinnin taustalla saattaa olla myös havainto siitä, että Venäjän hyökkäyksen jatkuessa kansalaisten luottamus valtion eri toimijoihin ja myös puolustusvoimiin oli lievästi laskusuunnassa. Ukrainan sodan jatkuessa tänä vuonna MSB on jakanut tutkimuslaitos Kantar Sifon raportteja luottamuksesta ja kansalaisten huolenaiheista kuukausittain.

Tehdyn tutkimuksen mukaan 90 prosenttia kansalaisista pitää itsestäänselvyytenä toisten auttamista kriiseissä ja onnettomuuksissa. Kansalaisia kehotetaan myös vastustamaan väärää informaatiota ja propagandaa ja olemaan tarkkoina tiedonlähteiden suhteen ja arvioimaan, mikä voisi olla jaetun tiedon tarkoitus. MSB tekee kyberturvallisuusasioissa yhteistyötä poliisin kanssa.

MPF: ”Älä joudu huijatuksi tai harhaanjohdetuksi” – ”Bli inte lurad”

Kuluvan vuoden 2022 alussa perustettu on valinnut viestintätavakseen käsikirjamaisen lähestymisen, toki jakelussa pääpaino on digijakelussa eri nettisivustojen kautta. Ensimmäiset ohjekirjat olivat journalisteille ja tiedottajille informaatiovaikuttamisen kohtaamisesta.

Kansalaisia ohjeistetaan välttämään huijatuksi tai harhaanjohdetuksi joutumista (bli inte lurad). Ohjeistus on kolmiosainen. Ensin neuvotaan, kuinka disinformaatio todetaan ja tunnistetaan ja sitten kerrotaan, kuinka sitä on käsiteltävä. Kolmanneksi selitetään asiakokonaisuuteen kuuluvia käsitteitä ja sanoja.

Suomi opissa?

Psykologisen maanpuolustuksen kehittäminen Ruotsissa on tunnettu meillä Suomessa 1950-luvulta alkaen. MSB:n toimintaa seuraa ja sen kanssa yhteistyötä tekee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS. MTS on parlamentaarinen komitea ja sillä on kaksi toimintaa pyörittävää virkahenkilöä puolustusministeriössä. MTS toteuttaa vuosittain suomalaisten maanpuolustustahtoa kartoittavan kansalaistutkimuksen, jonka keskeinen tahtomittari on lainattu Ruotsista.

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on perustanut Hanaholmen-aloitteen

Aloite on Ruotsin ja Suomen kahdenvälinen kriisivalmiusohjelma ja se julkaistiin tammikuussa 2021. Ohjelman alullepanija on Hanasaari, ja ohjelma toteutetaan yhteistyössä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen turvallisuuskomitean kanssa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja maiden hallitusten tuella.

Aloite kattaa siviilikriisien kaikki mahdolliset alat maastopaloista globaaleihin pandemioihin samoin kuin kyberuhkiin.

Hanaholmen-aloite on kaksiosainen. Osat ovat vuosittainen kriisivalmiuskurssi ja siihen kytkeytyvä korkean tason foorumi. Hanke kohdistuu strategisen tason suunnittelun kehittämiseen eikä tavallisten kansalaisen tiedon tason tai valmiuksien parantamiseen. Viimeksi kriisivalmiuskurssi on pidetty kuluvan vuoden syyskuussa ja marraskuun ensimmäisenä päivänä kokoontui korkean tason foorumi, jossa mukana oli muun muassa Ruotsin uuden hallituksen siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin.

Kulttuurikeskuksen Hanakäräjillä 8. marraskuuta tapasivat maiden puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Pål Jonson. Tapahtumassa maiden johtavat poliitikot käsittelivät puolustusyhteistyötä tulevan Nato-jäsenyyden valossa.

Suomen huoltovarmuuskeskus organisoitu uudelleen

Huoltovarmuuskeskus (HKV) sai pahasti ns. pataan koronaepidemiaan liittyvissä nenä-suu -suojaimien eli maskien riittävyyden varmistamisessa ja hankinnoissa. Lokakuun lopulla toteutettiin HVK:n uudelleen organisointi ja uusia yksikönjohtajia on nimitetty kuluvan marraskuun alun aikana. Organisaatio on viime vuosina ylläpitänyt digiturvallisuuden ohjelmaa ja sitä jatkaa Digitaalinen Turvallisuus 2030 -ohjelma. Siitä rahoitetaan vuoteen 2026 mennessä yhteiskunnan digitaalista turvallisuutta parantavia projekteja yhteensä noin 130 miljoonalla eurolla, mikä on moninkertainen satsaus aikaisempaan verrattuna.

Toinen keskeinen toimija kyberturvallisuudessa on liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus. Se jakaa ohjeitaan sekä organisaatioille että yksittäisille kansalaisille viikoittaisina katsauksina. Keskus kerää tiedot kybermaailman häiriöistä ja ottaa vastaan ilmoitukset huijauksista. Kyberturvallisuuskeskus näyttää toimivan lähinnä Tietoturva nyt!-nettisivujensa kautta eikä erityisesti kampanjoi.

HVK:n ja kyberturvallisuuskeskuksen yhteistyö MSB:n kanssa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan varmistettu organisaatioiden korkeinta johtoa myöden.