Ruotsi on vuosikymmenet ollut esimerkkinä Suomelle maanpuolustustahdon mittaamisessa. Ruotsi vältti toisen maailmansodan, silti siellä heräsi voimakas kiinnostus kansalaisten yhteiskuntatieteelliseen maanpuolustustahdon mittaamiseen jo sodan aikana. 1950-luvulla tutkiminen jatkui systemaattisesti.

Välillä kiinnostus asiaan on ollut vähäisempää, nyt on otettu käyttöön kansalaisten taistelutahdon mittaamisen uusi tapa, jossa mukana on puolustamisen vaarallisuus osallistujalle.

Kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli

Uutta nyt käytettävässä mittauksessa on kansalaisen osallistumisen liittäminen kokonaismaanpuolustuksen tehtäviin. Mittaukset teettää 1. tammikuuta 2022 perustettu Myndigheten för psykologiskt försvar (MPF) eli Ruotsin psykologisen puolustuksen virasto. Se on siviilipuolustuksen viranomainen, joka on perinyt mittaustehtävät edeltäjiltään.

Mittauksessa otetaan huomioon toiminnan mahdolliset vaarat osallistujalle, ja siksi on käytössä kaksi erilaista kysymyksen muotoa.

”Oletetaan, että Ruotsiin kohdistuu sotilaallinen hyökkäys. Oletko silloin itse, ilman vaaraa omalle hengellesi, valmis osallistumaan erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin (siviili- tai sotilaallisen) oman kykysi ja taitojesi mukaan?”.

Kuvio kertoo sen, että 78 prosenttia tutkituista suhtautuu positiivisesti henkeä vaarantamattomiin tehtäviin, enemmistö jopa ehdottomasti (absolut). Vanhemmissa ikäryhmissä vastaajat ovat nuoria halukkaampia osallistumaan ja miehet ovat halukkaampia kuin naiset.

”Oletetaan, että Ruotsi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Oletko silloin itse valmis, oman henkesi uhalla, osallistumaan erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin (siviili- tai sotilaallinen) oman kykysi ja taitojesi mukaan?”

Luonnollisesti ymmärrettävää on se, että jos kuvatussa toiminnassa on kuolemisen tai haavoittumisen vaara, osallistumishalukkuus on pienempi kuin vähemmän vaarallisessa toiminnassa. Tässä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ”ehdottomasti” tai ”varmasti” osallistuvien osuuteen, joka on 34 prosenttia vastaajista.

Tämä osuus näyttää laskeneen edelliseen mittauskertaan verrattuna kuusi prosenttiyksikköä ja ”ehdottomasti ei” -vastausten osuus on hieman kasvanut. Kahden mittauskerran vertailusta on epävarmaa tehdä johtopäätöksiä pidemmän aikavälin muutoksesta, mutta asiaa kannattaa tietenkin pitää silmällä.

Tälläkin tavalla mitattu taistelutahto painottuu enemmän vanhempiin ikäryhmiin ja miehiin. Tulosten vertailussa havaittiin myös, että Ruotsin pohjoisissa maakunnissa osallistumishalukkuus oli suurempaa kuin eteläisessä Ruotsissa.

Ehdottomasti tai varmasti (absolut) vaaralliseen puolustustehtävään halukkaita on tuloksen mukaan 34 prosenttia tutkituista. Esimerkiksi ulkomaista vertailukohtaa ei ole käytettävissä, joten on vaikea arvioida, voidaanko tulosta pitää hyvänä vai huonona.

Tulkinnanvaraisuutta tässä kysymysmuodossa tuottaa myös se, että vastaajalle annetaan mahdollisuus arvioida itse oma kykynsä ja omat valmiutensa.

Puolustustehtävän mahdollisen hengenvaarallisuuden käsitteleminen mittauksessa antaa käytettävälle tavalle perusteen nimittää sitä taistelutahdon mittaukseksi. Tällaista lähestymistapaa kyselytutkimuksessa on kehitelty muutaman vuoden aikana Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI:ssa.

Maanpuolustustahdon mittauksen historiaa Suomessa ja Ruotsissa

Maanpuolustustahdon mittaukseen kuuluu paljon muutakin kuin yksittäisen kansalaisen halukkuus osallistua jopa henkensä uhalla. Mittaavat kysymykset voivat olla yleisemmällä tasolla kuten Suomessa vuosikymmeniä käytetty Ruotsista lainattu kysymys.

Mittauksia Suomessa teettää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS). Kysymys kuuluu: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Kysymystä käytti myös MTS:n edeltäjä Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta, jonka ensimmäinen tulos on raportoitu vuodelta 1970.

Ruotsalaisissa tuloksissa esiintyvä vuosiluku 1952 viittaa tuolloin aloitettuihin empiirisiin kyselytutkimuksiin. Suomessa silloinen kapteeni Jaakko Valtanen teki Sotakorkeakoulun diplomityössään ensimmäisen maanpuolustustahtoa kartoittavan ”Gallup-tutkimuksen” vuonna 1954. Lähdeviitteiden perusteella Valtanen näytti tuntevan ruotsalaisen tutkimuksen, mutta ei kuitenkaan käyttänyt eikä lainannut ruotsalaisten kysymysmuotoa.

Lähelle samanlaista kysymysmuotoa käytettäessä tulokset näyttävät kahdessa naapurimaassa yleisellä tasolla samanlaisilta esimerkiksi tarkasteltaessa viime vuosia Venäjän aloitettua laajan maahyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.

Ruotsin mittaustuloksissa kaksi eri tapaa antavat ymmärrettävästi eri tason tulokset. Kansalaiselle annettavan tehtävän vaarallisuuden tuominen esiin herättää pohdiskelun ja arvelun asian omakohtaisesta merkityksestä ja roolista. Selvää kuitenkin on, että uutta mittaustapaa soveltamalla saadaan lisäinformaatiota taistelutahdosta osana kokonaispuolustusta ja laajaa maanpuolustustahtoa. Näin kävisi Suomessakin, jos vastaavaa uutta mittaustapaa sovellettaisiin.