Ruotsissa on ollut tapana pitää Folk och försvar -järjestön organisoima valtakunnallinen maanpuolustusta käsittelevä kokous (Folk och Försvars Rikskonferens) tammikuun alkupuoliskolla Sälenissä. Vuoden 2021 kokous pidettiin tällä kertaa ns. etäkokouksena 11.-12. tammikuuta.

Arvovaltaisen esiintyjäkunnan välittämä sanoma on selvä: Ruotsi on olennaisesti muuttanut tavoitteitaan maanpuolustuksessa, sekä sotilaallisessa että siviilipuolustuksessa. Perusteena on turvallisuusympäristön olennainen muutos lähialueella.

Kokouksen siviili-  sekä sotilasasiantuntijoiden esityksissä sivuttiin myös yhteistoimintaan Suomen kanssa. Asia oli enemmänkin esillä poliitikkojen puheissa, mutta myös Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikön, kenraaliluutnantti Michael Claessonin sekä puolustusvoimien komentajan, kenraali Micael Bydénin esityksissä.

Lähtökohtana on tilanne Ukrainassa, se kriisiytyi helmikuusta 2014 alkaen. Venäjä miehitti verettömällä sotilasoperaatiolla Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan ja Ukrainan itäosissa separatistit aloittivat taisteluja alueiden irrottamiseksi valtiosta.

Viimeistään nämä Venäjän toimenpiteet lopettivat länsimaissa syntyneet ajatukset siitä, että Venäjästä kehittyisi Neuvostoliiton kaaduttua eurooppalaista yhteisöä lähentyvä demokraattinen valtio. Tätä ajatusmallia on kuvannut kirjassaan tunnettu Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun norjalaissyntyinen sotataidon tutkija Nils Rekkedal. Juha Mälkki on kääntänyt ja toimittanut suomeksi Rekkedalin kirjan nimellä ”Nykyaikainen sotataito”.

Teos on tämän vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja siinä Rekkedal kuvaa tuon ajankohdan yleisen arvion puolustuspoliittisesta tilanteesta Euroopassa. Johtopäätöksenä ja toimintamallina oli sotavoiman supistaminen ja siirtyminen joustaviin ja liikkuviin ammattimaisiin joukkoihin. Ruotsi toimi tämän ajatusmallin mukaan, kansallista puolustusta supistettiin ja asevelvollisuus rauhan aikana lopetettiin.

Maanpuolustuspäätös

Ruotsissa valtiopäivät tekee maanpuolustusta koskevan päätöksen neljän vuoden välein. Uusin Försvarbeslutet julkaistiin viime vuoden joulukuussa. Kysymys on laajasta ja monialaisesta päätöksestä, joka tietenkin sisältää suunnitelman puolustusvoimien määrärahoista vuosille 2021-2025.

Puolustusministeri Peter Hultqvist muistutti mieleen Ruotsin puolustuksen kehitysvaiheita toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Pääministeri Tage Erlanderin aikana 1950-luvulla puolustus rakennettiin vahvaksi ja ilmavoimat olivat yksi Euroopan suurimmista. Kylmä sodan päätyttyä 1989-1990 oli Ruotsin puolustuksen muutos ja alasajo oli dramaattinen. Muutoksen vastustajien sanottiin juuttuneen vanhanaikaiseen ajatteluun.

Hultqvistin mukaan tilanteen huononeminen alkoi Georgian sodasta 2008, sitten tulivat Krimin miehitys ja edelleen jatkuva sota Itä-Ukrainassa. Nyt tehty päätös on perustavaa laatua muutos aikaisempaan, puolustusmäärärahoja korotetaan 40 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Edellisellä päätöskaudella vastaava muutos oli 25 prosenttia. Asevelvollisuus otettiin uudelleen käyttöön  2017 ja joukkojen organisointia muutettiin sekä sotilaallinen läsnäolo palautettiin Gotlantiin.

Uudet kyvyt ja uusi organisointi

Ruotsin puolustusbudjettia aiotaan kasvattaa viidellä miljardilla kruunulla vuodessa vuosina 2022–2025. Yhteensä 20 miljardin kruunun eli lähes 1,9 miljardin euron korotusten jälkeen puolustusmenot olisivat noin 1,5 prosenttia Ruotsin bkt:stä. Puolustusbudjetin on arvioitu olevan noin 84 miljardia kruunua vuonna 2025 eli noin 7,9 miljardia euroa.

Suunnitelluissa uusissa aseellisissa kyvyissä korostuvat ohjusjärjestelmät, Patriot-ilmatorjuntaohjukset sekä meripuolustuksen ohjukset. Patriot-ohjusten hankinnasta päätös on tehty jo aikaisemmin ja ensimmäiset toimitetaan tänä vuonna. Ilmavoimien hävittäjäkoneiden määrä kasvatetaan sataan. Koneista 60 on uusinta JAS 39E-tyyppiä ja 40 edellistä tyyppiä saa päivitetyn aseistuksen. Maavoimien organisointia muutetaan huomattavasti ja uusia joukko-osastoja perustetaan.

Asevelvollisuudesta luopumisen yhtenä perusteena saattoi olla se, että koulutuksen kattavuutta ei saatu pysymään hyvänä, koulutettujen määrä pieneni. Nyt palautetun järjestelmän tavoitteena on nostaa vuosittain koulutettavien määräksi 8 000.

Sotilasasiantuntijoiden esityksissä korostettiin ammattitaitoisen upseeriston koulutuksen tärkeyttä. Koulutettujen varusmiesten määrän kasvaminen edellyttää myös reserviupseereiden koulutuksen lisäämistä. Ruotsissa reserviupseerijärjestelmä on erilainen kuin meillä. Reserviupseerit eivät toimi pelkästään kertausharjoituksissa tai vastaavissa, vaan he ovat ikään kuin ”varaupseereita” ja voivat hakeutua puolustusvoimiin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Lisäksi reserviupseereita toimii kodinturvajoukkojen (Hemvärnet) tehtävissä.

Kenraaliluutnantti  Claessonin mukaan Ruotsin ja Suomen välinen entistäkin tiiviimpi puolustusyhteistyö vaatii vielä poliittisia päätöksiä molemmissa maissa sekä esimerkiksi lainsäädännön, joka mahdollistaa molemmin puolin avun vastaanottamisen sekä antamisen. Valmiutta yhteiseen operatiiviseen suunnittelukykyyn on myös edelleen kehitettävä. Yhteisoperointia varten tarvitaan selkeät tavoitteet ja niiden mukaista toimintaa on harjoiteltava säännöllisesti.

Psykologinen puolustus

Vaikka Ruotsi ei toiseen maailmansotaan osallistunutkaan, havaittiin siellä sodan jälkeen siviilien psykologisen puolustuksen tärkeys. 1950-luvulla tehtiin komiteatöitä ja toiminta organisoitiin. Henkisen maanpuolustuksen kehityksessä Ruotsi on ollut esimerkki Suomellekin.

Tällä hetkellä vastuu organisoinnista vastaa MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) muiden laajojen tehtäviensä ohella. Se on siis valtiollinen viranomaisorganisaatio, jossa työskentelee noin 1200 henkilöä.

Koska psykologinen puolustus ei ole MSB:n päätoimiala, on tehty päätös, että 2022 perustetaan uusi organisaatio tätä toimintaa varten. Sisäministeri Mikael Damberg puhui asiasta osana kokonaismaanpuolustusta. Hänen näkemyksensä mukaan siviilipuolustus, samoin kuin sotilaallinenkin puolustus, on ajettu alas ja uuden jälleenrakentaminen on hidasta. Uuden organisaation rahoitukseksi on suunniteltu kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain vuoteen 2025 mennessä.

Ministeri Damberg mainitsi puheessaan myös Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen aloitteen siviilikriisinhallinnasta. Aloite julkistettiin 7.1.2021 ja siitä käytetään nimitystä Hanaholmen-aloite. Olennainen osa aloitteesta on koulutus, jota järjestetään sekä Suomessa että Ruotsissa. Koulutuksen toimeenpanijana on Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulu (Försvarshögskolan). Aloitteesta käytetään myös nimitystä kriisivalmiusohjelma.

Erilainen käsitteellinen hahmotustapa

Kokouksen esiintyjien puheissa usein käytetty termi on ”motståndskraf”. Näyttää siltä, että Ruotsissa niinkään ei puhuta maanpuolustustahdosta, joka on Suomessa yleisesti käytetty käsite maanpuolustukseen suhtautumista.

”Motståndskraf” -käsitettä käytetään kuvaamaan tavoiteltua tilannetta sekä aseellisessa maanpuolustuksessa että siviilipuolustuksessa, erityisesti psykologisessa puolustautumisessa. Olen aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Ruotsissa ei käytetä resilienssin käsitettä lainkaan yhtä useasti kuin Suomessa.

Motståndskraft voidaan kääntää vapaasti ”vastustusvoimaksi” tai ”vastevoimaksi”. Näin ollaan lähellä vastekyvyn käsitettä, jota itse olen tarjonnut resilienssin suomennokseksi. Voidaan ajatella, että kyky = voima x tahto. Osittain siis käsitteet tulevat lähelle toisiaan, mutta kuitenkin asioita hahmotetaan eri tavalla.

Kokouksen esityksistä ei noussut esiin syitä, minkä takia Ruotsin ja Suomen sotilaallinen yhteistyö ei kehittyisi ja onnistuisi. Paljon on kuitenkin tehtävää. Ruotsin ministerit esittivät puheissaan aktiivisia vierailuja Suomen suuntaan.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Tausta-aineistoa: 

Folk och Försvars Rikskonferens 2021 (linkki)

Försvarsbeslutet 2020 (linkki).

Hanaholmen-aloite (linkki)