Kiina on nousemassa suurvallaksi sekä taloudessa että tekniikassa. Tilannetta Suomen näkökulmasta on tarkasteltu kahdessa webinaarissa, järjestäjinä EVA ja MTS. Tilannekuvaus molempien tilaisuuksien perusteella on selvä. Turvallisuudessa ei ole ongelmia Suomen kannalta, seurattavat ja ratkaistavaksikin tulevat asiat liittyvät talouteen ja tekniikan kehitykseen. MTS:n seminaariin alun perin pyydetty Supon edustaja ei päässyt paikalle, ja tästäkin syystä turvallisuusasioita ei juuri käsitelty.

Kahden webinaarin esiintyjät luettelen alla. MTS:n seminaarin käytännössä noudatetaan Chatham House -periaatetta eli esitettyjä asioita ei raportoinnissa liitetä esittäjään, joten tässäkin referoin esitettyjä tulkintoja yleisesti puhujaan viittaamatta.

Kiina kasvussa – EU ei

Nähdäkseni seminaariesitysten keskeinen havainto talouden tilanteesta on tällä hetkellä se, että Kiina on jo selättänyt koronaepidemian. Se kärsi suurimman talouden takapakin neljäänkymmeneen vuoteen, mutta on selvinnyt siitä ja talous kasvaa jälleen. Maalle tärkeä kotimainen kulutustaso on normalisoitunut. Toisin on EU:ssa, jonka talous supistuu eikä käännettä ole näkyvissä. Kiinan pyrkimystä maailman johtavaksi talous- ja teknologiamaaksi ei seminaareissa kyseenalaistettu.

Kiinalla on selkeä pyrkimys tekniikan ja teknisen kehityksen suurvallaksi ja se puolustaa nykyistä asemaansa, jossa se haluaa säilyttää vuonna 2001 määritellyn kehitysmaastatuksensa tuottamat edut länsimaiden markkinoilla. Vastaavasti länsimailla ei ole mitään erityisiä etuja Kiinan markkinoilla tai sinne pääsyssä. Kiinan näkemys on, että länsimaissa kiinalaisia yrityksiä koskevat eri säännöt kuin Kiinassa toimivia länsimaisia yrityksiä.

Kiinalainen ajattelutapa

Kummankin seminaarin puhujat ovat yhtä mieltä siitä, että Kiinalla on oma ajattelutapansa. Lausumissaan esiintyjät olivat kylläkin diplomaattisia, erityisen jyrkkiä näkemyksiä ei tuotu esiin. Kiinalaiset ovat kärsivällisiä ja samalla tietoisia tavoitteistaan.

Kiina katsoo oikeudekseen tuoda näkemyksensä ja tavoitteensa voimakkaastikin esiin. Tällaisen kielteisen suhtautumisen kohdemaina mainittiin Australia ja Kanada. Kiina palkitsee myötämielisesti suhtautuvia ja rankaisee kriittisesti suhtautuvia.

Kiinan ajattelutapaa kuvaa protektionismi, nationalismi ja pyrkimys omavaraisuuteen. Toteutustapana on infrastruktuurialustojen rakentaminen, mihin kuuluu aikainen panostaminen 5G-verkkoihin ja sitä seuraa ”Internet of things” ja tekoäly. Valtio lainoittaa voimakkaasti paikallistason infrastruktuurin rakentamista.

Kiina markkinoilla

EU on kuitenkin Kiinan suurin markkina ja siinä mielessä riippuvainen meistä. Markkinat toimivat silti epätasapainoisesti. Kiina voi vientiluotottaa yrityksiään omilla säännöillään, jotka ovat erilaiset kuin läntiset OECD:n hyväksymät ja siitä rakentuu hinnoitteluetu Kiinalle. EU on avoin kiinalaisille yrityksille.

Yksi Kiinan toimintatapa Euroopassakin on infrastruktuurin rahoittaminen tai rakentaminen. MTS:n seminaarissa esitettiin yleisökysymys, onko ns. Westerbackan hanke (rautatietunneli Tallinnaan) huuhaata. Vastaus oli, että ei välttämättä, Jäämeren rata on kiinnostava Kiinan näkökulmasta. Kysymykseksi jää miten syntyvä velka maksetaan takaisin.

Kiina on kehittänyt omaa tuotantoaan, esimerkkinä vaikkapa sähköautot. Kiina on suurin sähköautojen tuottajamaa, eikä ole mikään ihme, että sähköbusseja hankitaan sieltä. Kiinalla on selkeä pyrkimys pois halpojen vaatteiden tai halvan elektroniikan tuotannosta kehittyneempiin tuotteisiin. Kaupan rajoittamisen oloissa Kiina tiivistää tavoitteitaan oman tuotantonsa kehittämisessä esimerkiksi puolijohteissa.

Asiantuntijoiden näkemys on se, että mikään maa ei voi yksin rankaista tai vastustaa Kiinaa – ehkä USA:ta lukuun ottamatta. Globaali suhtautuminen Kiinaa kohtaan on koventunut. Läntinen talous on kuitenkin riippuvainen Kiinasta, ja siksi Kiinaa on opeteltava ymmärtämään ja pyrittävä myös symmetristen sääntöjen kaupankäyntiin Kiinan kanssa.

Kiinan nykyisen poliittisen järjestelmän pysyvyyttä ei seminaariesityksissä asetettu kyseenalaiseksi. Päivittäisten mielenilmaisujen määrä on kyllä. Ei ole viitteitä siitä, etteikö Kiinan kommunistinen puolue säilyttäisi asemaansa.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Kiina pyrkii teknologian supervallaksi – mitä tekee Suomi? EVA:n webinaari 29.9.2020 (linkki).

Esiintyjinä Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas, F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.

Kiinan vaikuttaminen ja vaikuttavuus -seminaari ja webinaari, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 22.10.2020 (linkki).

Puhujina MTS:n puheenjohtaja Harri Järvinen, Lapin yliopiston professori Matti Nojonen, ulkoministeriön Kiina-asiantuntija Eevamaria Mielonen ja työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.