Suomalaisten luottamus tai suhtautuminen Natoon on ollut kiinnostuksen kohteena mielipidetutkimuksissa kuluneen syksyn aikana. Viimeksi ilmestyi Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) raportti kansalaisten maanpuolustustahdosta. Aikaisemmin asiaa ovat sivunneet EVA ja valtioneuvoston kanslia Kansalaispulssi-raportissaan.

MTS:n raportti ilmestyi 9.12.2025. EVA:n raportti julkaistiin 4.11.2025 ja Kansalaispulssi-raportti 9.10.2025. Näiden kolmen kyselytutkimuksen tulokset kuvaavat mielipiteitä suurin piirtein samalta ajankohdalta. MTS:n tietojenkeruu tapahtui syys-lokakuussa.

MTS:n tutkimuksissa on kysytty kansalaisten suhtautumista puolustusliitto Naton jäsenyyteen nyt kolme kertaa jäsenyyden alkamisen jälkeen. Tulos on pysynyt vakaana samalla tasolla. Uusimman mittauskerran mukaan myönteisesti suhtautuvia oli 84 prosenttia vastaajista.

EVA:n tutkimuksessa käytetty kysymys kuului: ”Miten suhtaudut nykyisin maamme Nato-jäsenyyteen?” Vastaajista myönteisesti suhtautuvia oli 67 prosenttia, neutraalisti sanoi suhtautuvansa 20 prosenttia ja kielteisiä oli 10 prosenttia.

Kansalaispulssissa esitetty kysymys kuului: Kuinka paljon henkilökohtaisesti luotat seuraaviin tahoihin? Vastausvaihtoehdot olivat ”luottaa melko paljon tai täydellisesti”. 68 prosenttia tutkituista valitsi nämä vaihtoehdot.

Kansalaispulssissa kysyttiin myös vaikuttaako Suomen Nato-jäsenyys turvallisuuden tunteeseesi. Tutkituista 73 prosenttia sanoi jäsenyyden vahvistavan tunnetta merkittävästi tai jonkin verran.

Kuluneen syksyn aikana mitatut Nato-luottamusta koskevat tulokset ovat vahvasti samansuuntaiset. Kansalaiset hyväksyvät tehdyn Nato-ratkaisun ja kriittisyys sitä kohtaan on vähäistä.

Nato on tärkein turvallisuuteemme vaikuttaja

MTS on perinteisesti tutkinut ja rinnastanut turvallisuuteemme vaikuttavia maita ja järjestelyitä. Nato on kehittynyt suomalaisten mielestä tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

MTS:n kyselyssä on ensimmäistä kertaa otettu turvallisuuteen vaikuttavana tahona mukaan Pohjoismaat. Pohjoismaat eivät kuitenkaan ole yksi valtio tai järjestö. Tämän vaihtoehdon mukana olo ja sen saama myönteisin arvio heijastelee mahdollista tiettyä positiivista mielikuvaa ja toiveajattelua.

Tässä vertailussa Nato on saanut myönteisimmän arvion vuodesta 2022 Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksensä Ukrainaan. EU on arvioitu myönteisimmäksi turvallisuuteemme vaikuttavaksi tekijäksi vuonna 2022 keväällä tehdyssä mittauksessa (70 %), mutta sodan alkaminen siis muutti kansalaisten näkemyksen.

YK on vertailuissa ollut myönteisin turvallisuuteemme vaikuttaja vuonna 2009 (77 %). Tämän vuoden mittauksessa YK myönteisen vaikuttajan arvion antoi enää 36 prosenttia mittaukseen vastanneista. Raportin julkistamistilaisuudessa tätä muutosta pidettiin huolestuttavana.

Näkemys Yhdysvalloista muuttumassa

Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on keskeinen toimija puolustusliitto Natossa. Suomalaisten suhtautuminen Natoon ei siis ole muuttumassa, mutta suhtautumisen muuttumisesta Yhdysvaltoihin oli nähtävissä merkkejä jo viime vuonna toteutetussa MTS:n mielipidemittauksessa.

Vielä vuoden 2023 mittauksessa 53 prosenttia arvioi Yhdysvaltojen vaikutuksen turvallisuuteemme myönteiseksi. Tämän syksyn mittauksessa vastaava osuus oli enää 30 prosenttia. Vastaajista 37 % piti vaikutusta sekä myönteisenä että kielteisenä ja kielteisen arvion antoi 13 prosenttia.

Yhdysvaltojen myönteisen arvioinnin laskusuunta näyttää selvältä. Globaalin politiikan tilanne on nopeasti muuttuva ja muutoksista kansalaiset saavat tietoja ainakin median kautta. Tässä on syytä ottaa huomioon se, että MTS:n haastattelut tehtiin syys-lokakuussa ja sen jälkeen marraskuussa tuli presidentti Trumpin ja Venäjän hallinnon suunnitelma Ukrainan sodan rauhansopimuksesta. Sen vaikutusta suomalaisten mielipiteisiin ei siis ole mitattu.

Muuttuvasta kansainvälisen politiikan tilanteesta kertoo se, millaiseksi USA:n presidentti Trumpin suhtautuminen Ukrainaan muodostunut. MTS:n journalistiseminaarissa 11.12.2025 puhunut Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa kuvaili, kuinka presidentti Trump käy kampanjaa Ukrainan presidentti Zelesnyita vastaan. Esimerkkinä hänellä oli Ukrainassa käynnissä oleva korruptiotutkinta, jonka Kullaa esitti olevan osa Trumpin kampanjaa.

On mahdollista, että suomalaisten näkemys Yhdysvaltojen nykyisestä hallinnosta on tällaisten tapahtumien perusteella ja muiden tulevien tietojen lisääntyessä muuttumassa. Yhdysvalloissa on juuri julkaistu sisäisen turvallisuuden asiakirja, joka on arvioitu voimakkaasti Eurooppa-vastaiseksi.

EU:n ja Naton samanlaiset ja erilaiset kannattajat

EVA:n kyselyissä vastaaja luokitellaan myös sen mukaan, suhtautuvatko he myönteisesti Euroopan Unioniin ja Natoon. Raporteista nähdään, että näiden organisaatioiden tukeminen korreloi selvästi eli samat ihmiset kannattavat kumpaakin, tai suhtautuvat kielteisesti kumpaankin.

Esimerkiksi EU:n kannattajista 86 prosenttia suhtautuu myönteisesti jäsenyyteen Natossa. EU-kielteisistä 41 prosenttia suhtautuu kielteisesti myös Natoon.

Kannattajaryhmissä on silti eroja. Naton kannatuksesta tiedetään eri tutkimusten perusteella, että kriittisimmin suhtautuvat puolustusliittoon vasemmistoliiton kannattajat ja kannatus on voimakkainta poliittiseen oikeistoon sijoittuvien kansalaisten keskuudessa.

Toisaalta tiedetään, että Euroopan Unioniin kriittisesti suhtautuvia on erityisesti perussuomalaisia kannattavien joukossa. Kansalaisien poliittiset valinnat saattavat olla yhteydessä siihen, kuinka maanpuolustukseen liittyviä kysymyksiä arvioidaan.

Venäjän tilanne näkyy toistuvissa tutkimuksissa

MTS toistaa kansalaisiin kohdistetun mielipidetutkimuksensa vuosittain. Tarvittaessa tutkimuskertoja on ollut kaksikin yhden vuoden aikana. Venäjän toiminta näkyy tutkimustuloksissa selvästi kahtena ajankohtana: vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin niemimaan ja aloitettua hyökkäyksen Itä-Ukrainassa sekä vuonna 2022 Venäjän aloitettua laajan maahyökkäyksen tarkoituksena valloittaa koko Ukraina.

Molempina ajankohtina tutkimustuloksissa havaitaan selvä vaikutus mm. lähialueiden sotilaallisen tilanteen muuttumisessa uhkaavammaksi tai kansalaisten halukkuudessa puolustusbudjetin kasvattamiseen.

Tällä hetkellä puolustusvoimille myönnettävien varojen korottamista tukee 61 prosenttia tutkituista. Vähentämisen kannalla on kuusi prosenttia vastaajista. Korottamisen kannatus näyttää olevan riippumaton Naton esittämistä korotuksista. Tuki korotuksille on ollut nähtävissä jo ennen niitä.

MTS:n tutkimuksissa esitetty kysymys maanpuolustustahdosta ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” on ollut vuosikymmenien ajan Suomen ”virallinen” maanpuolustustahtomittauksen tapa.

Nyt uusimmassa mittauksessa 78 prosenttia tutkituista on sitä mieltä, että kyllä olisi puolustauduttava. Kansalaisten näkemys maanpuolustustahdosta on vuosien varrella toki vaihdellut, mutta huonoksi ei maanpuolustustahdon voi nähdä muuttuneen huonoksi missään vaiheessa. Kysymys on suomalaisten yhtenäisyydestä kansakuntana.