Nato ja turvallisuuden tunne

Valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-tutkimus on toistuva tutkimus, joka oli käytössä Natoon liittymisen aikaankin. Vuoden 2023 huhtikuussa julkistetussa raportissa 76 prosenttia tutkituista oli sitä mieltä, että turvallisuuden tunne lisääntyi merkittävästi tai jonkin verran. Tuorein tutkimus lokakuulta kertoo, että kansalaisten luottamus Natoon on säilynyt korkealla tasolla. Raportin mukaan turvallisuuden tunteen kertoi lisääntyneen 73 prosenttia tutkimuksen vastaajista. Koettu turvallisuuden tunne näyttää siis säilyneen samalla vahvalla tasolla.

Kuluvan vuoden aikana tutkimuksen toistokertoja on vähennetty ja edellinen kerta oli tämän vuoden keväällä. Silloin Nato-kysymyksessä saatiin sama tulos kuin nyt lokakuussa.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös ihmisten luottamusta yhteiskunnassa vaikuttaviin toimijoihin. Kysymys kuuluu: ”Kuinka paljon henkilökohtaisesti luotat seuraaviin tahoihin?”. Mukana ovat myös Nato ja Euroopan Unioni.

Natoon luottaa melko paljon tai täydellisesti 68 prosenttia vastaajista, Euroopan Unioniin 57 prosenttia. Sama ero kahden näiden kahden järjestön välillä on aikaisemmin havaittu muissakin tutkimuksissa. Perusteellisia analyyseja suhtautumiserojen syistä ei kuitenkaan ole toistaiseksi raportoitu.

Suomalaisten mielestä puolustusvoimat on luotetuin toimija, luottamusprosentti on nyt 89. Seuraavana on poliisi, johon luottaa 86 prosenttia kansalaisista.

Venäjän pakotteet

Kun Krimin niemimaan valloittaminen ja taistelut Itä-Ukrainassa eivät näyttäneet tuovan Venäjän tavoittelemaa tulosta, aloitti maa laajan maahyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Kansalaispulssin raportin mukaan 48 prosenttia tutkituista suomalaisista oli erittäin tai melko paljon huolestuneita sodan laajenemisesta Ukrainasta.

Sota kuitenkin pitkittyi ja jatkuu edelleen. Kansalaisten huolestuminen tasoittui. Nyt julkaistun Kansalaispulssin mukaan 31 prosenttia vastaajista kuuluu erittäin tai melko paljon huolestuneiden ryhmään.

EU aloitti sodan alettua talouspakotteet Venäjää vastaan. Kansalaispulssissa esitettiin kysymys: ”Hyväksyn EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet, vaikka niistä voi koitua tuntuvaa vahinkoa Suomelle.” Koko sodan ajan mielipide on pysynyt samana. Nyt 80 prosenttia kyselyyn vastanneista on melko tai täysin samaa mieltä pakotteista, ainoastaan 9 prosenttia niitä ei hyväksy.

Ukrainan pakolaiset

Suomessakin varauduttiin nopeasti ukrainalaisten pakolaisten vastaanottoon. Kansalaismielipide oli voimakkaasti pakolaisten vastaanottamisen puolella, heti sodan alkamisen jälkeen 84 prosenttia suomalaisista oli valmiita ottamaan vastaan merkittäviäkin määriä pakolaisia.

Sodan jatkuessa halukkuus pakolaisten vastaanottamiseen näyttää vähitellen liudentuneen. Nyt edelleen 57 prosenttia tutkituista kuitenkin tukee pakolaisten vastaanottamista. Mielipiteen muutokseen saattaa vaikuttaa yleinen kustannuksiin liittynyt julkinen keskustelu. Sodan jatkuessa ukrainalaisten asemaan ei ole tulossa nopeita muutoksia, sillä heidät otetaan vastaan kansainvälisen tilapäisen suojelun säännöstön mukaan. EU:n päätöksen mukaan tilapäinen suojelu jatkuu maaliskuuhun 2027 saakka.