Kadettien opiskelijajärjestö Kadettitoverikunta järjesti lokakuun alussa ”Nuorten maanpuolustuskeskustelut” -tapahtuman yhdessä Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Tilaisuuteen osallistui nuoria järjestöjen edustajia eri puolilta Suomea. Paikalla oli muun muassa nuoria edustajia poliittisista nuorisojärjestöistä sekä myös maanpuolustusaattellisista järjestöistä.

Keskustelujen tavoitteena oli kannustaa nuoria keskusteluun sotilaallisesta maanpuolustuksesta, maanpuolustustahdosta ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Kadettitoverikunta oli itse suunnitellut tapahtuman järjestelyt ja onnistuikin hyvin omilla ideoillaan saamaan tapahtumasta ”nuorekkaan”. Tapahtuman järjestäminen vaati opiskelun ohessa paljon suunnittelua ja aikaa, mutta lopulta olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Voin tapahtuman yhtenä valmistelijoista ja myös tilaisuuden juontajana todeta, että asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Tosin aluksi ajatus juontajan roolistani arvelutti, mutta otin kuitenkin Kadettikunnan puheenjohtajan ”rohkaisusta” haasteen vastaan.

Kirjoittaja ja tapahtuman juontaja, kadetti Atte Sormunen.

Kadettitoverikunta oli valinnut keskustelujen pohjaksi neljä teemaa. Jokaisella teemalla oli oma alustajansa.

Ensimmäinen teema oli ”Kestävä talous Suomen kokonaismaanpuolustuksen tukipilarina”. Alustajana oli  kansanedustaja Miko Bergbom (ps.). Alustuksessaan hän esitti huolensa valtion velanotosta ja ylipäätään julkisen talouden huolenpidosta. Tyytyväinen hän oli kuitenkin siihen, että  eduskunnassa on tahto tukea maanpuolustusta. Keskustelua nousi muun muassa eri yhdistysten paremmasta hyödyntämisestä.

Toisena teemana oli ”Miksi Suomi on puolustamisen arvoinen?”. Tämän teeman alustajana oli ylivääpeli Enrico Annus Utin jääkärirykmentistä. Esityksessään Annus halusi saada kuulijoitaan pohtimaan miksi he itse kokivat Suomen puolustamisen arvoiseksi. Tärkeimpänä esiin nousivat perintö, yhteiskunta ja ihmiset. Keskusteluissa pohdittiin myös korkean maanpuolustustahdon tärkeyttä ja sen säilymistä tulevaisuudessa.

Kolmas teema oli ”Asevelvollisuuden tasa-arvoisuus” ja tässä alustajana oli Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta. Hän totesi aluksi, että asevelvollisuusjärjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Hänen mielestään nykyinen ”jako” vähättelee naisten velvollisuutta maanpuolustuksessa. Hän arvioi, että järjestelmästä saisi tasa-arvoisen, jos koko ikäryhmästä asevelvollisuutta suorittamaan valittaisiin sukupuolen sijaan kunkin kyvykkyyden perusteella. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että vähintäänkin kutsuntojen tulisi koskea myös naisia.

Viimeisenä teemana oli ”Sosiaalinen media hybridivaikuttamisen alustana”, jota alusti Maanpuolustuskorkeakoulun tietoturvallisuuspäällikkö Jyri-Petteri Aro. Hän kertoi esimerkkejä, miten Suomeen kohdistuva tiedustelu toimii ja miten sosiaalinen media siihen liittyy. Aro esitteli myös, miten ensin ns. trollitilit tuottavat ja levittävät sisältöä tietylle kohderyhmälle ja miten valetilit vahvistavat näitä väitteitä. Keskusteluissa pohdittiin, että pitäisikö sosiaalista mediaa rajoittaa jollain tavoin. Lisäksi pohdittiin tekoälyn roolia, sekä pohdittiin millaiset ohjeet tulisi antaa median käyttäjille, jotta medialukutaito olisi tarpeeksi korkealla tasolla.

Pienryhmäkeskustelua teemoista.

Alusten jälkeen siirryttiin ensin pienryhmissä pöytäkeskusteluihin, jonka jälkeen keskustelua jatkettiin yhdessä ja myös live-chatin välityksellä. Tilaisuuteen osallistuneet nuoret olivat erittäin kiinnostuneita ja sanavalmiita teemoihin liittyen. Kokonaisuudessaan keskustelut sujuivat hyvässä hengessä ja nuoret osasivat esittää osuvia kysymyksiä alustajille.

Keskustelu jatkui tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilun merkeissä. Pääsin itse tuolloin vielä keskustelemaan viiden tilaisuuteen osallistuneen kanssa, jolloin esille nousi erityisesti nuorten äänen merkitys sekä asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuus.

Kun sain juontajan roolissani päätettyä hyvin sujuneet keskustelut, niin pääsinkin jatkamaan iltaani Kultakompassi-kilpailun yöosuuden merkeissä.

Keskustelu jatkui kahvitarjoilun merkeissä.

Loppuun haluaisin vielä kiittää kaikkia tapahtumassa mukana olleita ja toivon, että tämänkaltaisia tapahtumia tullaan järjestämään jatkossakin. Oli ilo kokea ja nähdä, miten hyvin tilaisuuteen osallistuneet nuoret olivat tietoisia puheena olleista teemoista.

Tämä oli itselleni ensimmäinen, mutta ei varmasti viimeinen juontokokemus. Sain tästä myös arvokasta esiintymiskokemusta tulevalle upseerinuralleni. Haluankin tähän loppuun kannustaa lukijoita tarttumaan mahdollisuuteen, jos pääsee esiintymään!

***

Kirjoittaja opiskelee 110. kadettikurssilla.
Kuvat Otso Hosiokangas/MPKK

Kadettitoverikunta ry (linkki) on kadettien, eli sotatieteiden kandidaattiopiskelijoiden, opiskelijajärjestö, jonka tarkoituksena on vaalia Kadettikoulun ja kadettien perinteitä, herättää ja kehittää kadettihenkeä sekä valvoa jäsenistönsä etuja.