Virta korosti että Naton tehtävänä on taata jäsenmaiden vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Nato on ns. konsensusorganisaatio, jossa kaikkien jäsenmaiden on päästävä yhteiseen mielipiteeseen päätettävistä asioista.

Virran mukaan Suomen näkökulmasta kiintoisaa on Naton toiminta itärajan valtioissa. Natolla on eteentyönnetty läsnäolo itäisellä sivustallaan. Pysyvä läsnäolo kattaa Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Bulgarian, Slovakian ja Unkarin. Näihin maihin on sijoitettu monikansallinen taisteluosasto, joka kyetään vahventamaan prikaatin vahvuiseksi. Taustalla on Venäjän nopean hyökkäyksen uhka.

Virta totesi, että nähtäväksi jää, millaiseksi Suomelle räätälöity malli rakentuu. Pyrkimyksenä lienee kansainväliseen harjoitustoimintaan perustuva joustava ja nopeasti muodostettava liittolaisten läsnäolo. Joukkojen läsnäolo Suomessa perustuu jatkuvaan harjoitustoimintaan.

Virran mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys on muovannut pohjoisen strategisen asetelman uudelleen. Pohjoismaat voidaan nähdä yhtenä yhtenäisenä operaatioalueena Itämeren ja arktisen alueen välissä. Sen puolustusta harjoitellaan ja suunnitellaan ensimmäistä kertaa osana liittokuntaa.

Jäsenyys koskee kaikkia hallinnonaloja

Virta myös korosti, että Nato-jäsenyyden myötä tulleet muutokset koskevat kaikkia hallinnonaloja, mikä edellyttää laajaa yhteen sovittamista ja säädöstyötä tulevien vuosien aikana. Naton kanssa sovittujen sopimusten edellyttämä lainsäädäntötyö koskee ainakin puolustusvoimia, sisäistä turvallisuuta, oikeuslaitosta, vahingonkorvauskysymyksiä, verotusta, terveydenhuoltoa ja liikennettä. Säädöstyön tavoitteena tulee olla ketterä ja nopea päätöksenteko liittolaisten kanssa toteutettavassa yhteistyössä.

Suomessa puolustusmenojen on säilyttävä nykyisellä tasolla ilmavoimien hävittäjähankintojen ja merivoimien laivuehankintojen jälkeenkin kehitettäessä maavoimia tuleville vuosikymmenille. Virta korosti myös, että Ukrainalle luovutettavan materiaalin korvaushankinnat ovat osa kotimaan puolustuskykyä.

Kulutussodan kuva

Virta kuvasi oppeja Ukrainan sodasta määrittelemällä sen kulutussodaksi. Uudet innovaatiot korostavat suojan tärkeyttä.   Ukrainan sodan kokemukset, taistelukentän läpinäkyvyys, uudet innovaatiot ja miehittämättömien asejärjestelmien kehitys edellyttävät maavoimilta kykyä kehittää omia suorituskykyjään. Joukkojen taistelutekniikassa ja -tavoissa on huomioitava suoja ja vastatoimikyky entistä paremmin.

Esityksen lopuksi Virta korosti varautumisen tärkeyttä ja kaikkien viranomaisten yhteistyötä. Hän painotti, että ns. isäntämaatoiminnassa joukkojen vastaanottamisessa myös siviiliyhteiskunnan ja -viranomaisten tuki on välttämätöntä. Joukkojen keskittämisen edellyttämä väylästö on oltava ajan tasalla. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa julkisuudessakin esillä olleisiin rautatiehankkeisiin.

Varautumista painotti myös Seinäjoen kaupungin edustajana seminaarin avannut Eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.). Hän nojautui turvallisuuskomitean työssä kehitettyyn ”turvallisuustimanttiin”, elintärkeiden toimintojen malliin, jota hän kertoi käyttävänsä koulutuksessa Naisten valmiusliiton puheenjohtajana. Hän korosti, että huolimatta Nato-jäsenyydestä, kaikkia mallin osa-alueita tarvitaan, tärkeimpänä niistä henkinen kriisinkestävyys. Kuntien ja kaupunkien toiminnassa johtamisen on häiriötilanteissakin toimittava kaikilla tasoilla.

Poliitikot puolustautumisen tukena

Seminaarin toiseksi osioksi oli koottu vaalipiirin tunnetuista poliitikoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustusta käsittelevä paneelikeskustelu. Mukana keskustelemassa olivat kansanedustajat Paula Risikko (kok.), Juha Mäenpää (ps.), Jani Kokko (sd.), Mikko Savola (kesk.) sekä Seinäjoen kaupungin valtuustoryhmän puheenjohtaja Aki Ruotsala (kd.) ja piirijärjestön puheenjohtaja Samuel Broman (r.). Paneelikeskustelun teemat kokosi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila.

Paneelikeskustelun henki oli Nato-jäsenyyden hyväksyvä ja nykyistä maanpuolustuksen tilannetta ja tarvetta vahvasti tukeva. Keskusteluissa keskeisenä nähtiin kansalaisten hyvä maanpuolustustahto. Prikaatikenraali Virran alustuksessaan painottamat näkökulmat eivät juuri herättäneet kommentointia, näkemys yhteisen maanpuolustuksen eduksi toimimisesta oli keskustelijoilla yhteinen.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) totesi, että kyllä kahden prosentin taso suhteessa bruttokansantuotteeseen pidetään maavoimien 10 miljardin kehitysohjelmalla.

Kansanedustaja Jani Kokko (sd.) totesi myös, että rahoituksen on oltava riittävä. Hän totesi, että  ilman kansallista turvallisuutta ”sosiaaliturvalla ei tee mitään”. Kansallisen koskemattomuuden turvaaminen nielee resursseja.

Samuel Broman (r.) huomautti, että nyt lainataan puolustuksen turvaamiseksi, ja se ei pitkän päälle ole hyvä.

Paula Risikko (kok.) totesi, että nyt on yksimielinen ymmärrys siitä, että nyt tuetaan Ukrainaa. Hän muistutti siitä, että turvallisuus on muutakin kuin rajaturva, siihen kuuluvat kaikki sosiaaliturvan elementit. Kokonaisturvallisuudesta on pidettävä huolta, eikä pidä satsata vain yhteen turvallisuuden osaan.

Aki Ruotsala (kd.) painotti, että rahaakin tärkeämpi on maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja se on meillä korkealla tasolla. Maanpuolustuksen momentum kannattaa nyt käyttää hyödyksi.

Juha Mäenpää (ps.) kertoi olevansa huolestunut siitä, että pystytäänkö bruttokansantuote pitämään korkeana siten, että se kaksi prosenttia on riittävä näihin hankintoihin. Hänen mukaansa bruttokansantuote on pysynyt korkealla osaksi ”velaksi elämällä”.

Huoli kaupankäynnistä ja Itä-Suomesta

Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli, että Venäjän kanssa tehtävä kauppa on vuosikymmeniksi menetetty. Kauppasuhteet eivät palaudu mahdollisesti vuosikymmeniin.

EU huomioon ottaen Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli se, että koko Suomi on käytännössä EU:n itärajaa. Kauppa käydään länteen, ja siitä syystä logistiikan on toimittava länteen. Esille nousi mm. ehdotus sillasta merenkurkun yli Ruotsiin.

Paula Risikko totesi, että Itä-Suomi on todellisissa vaikeuksissa ja on tarve hallituksen Itä-Suomi ohjelmalle. Itä-Suomen tilanne heijastuu myös Länsi-Suomeen.

Seminaari ilmensi suomalaista kokonaisturvallisuuden ajattelua ja luottamusta Nato-jäsenyyteen. Nato uudistaa toimintaansa ja komentorakennettaan muuttuvien turvallisuustilanteiden mukaisesti. Ukrainan tilanne muuttuu lähes päivittäin sen omaksuessa kahdenvälisiä puolustussopimuksia eri maiden kanssa. Aseapu saa kehittyviä muotoja ja taloudellinen tuki maalle kasvaa.

Suomessa tapahtuvaan kehitykseen kriittisesti suhtautuvilta tahoilta on väitetty kansamme olevan muuttumassa militaristiseksi. Poliitikkojen keskustelussa näkemykset puolustusajattelustamme olivat optimistisia ja yhdensuuntaisia eivätkä antaneet viitteitä muusta. Meillä ei ole nähtävissä väitettyjä militarismin piirteitä, vaikkapa militarismille tyypillisiä sotilaille annettuja erityisoikeuksia yhteiskunnassa.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Lähde:

MTS: Avoin yleisötilaisuus Seinäjoella 10.6.2024 – Puolustusministeriö (linkki MTS:n sivuille)