Koronapandemia on vienyt Maanpuolustuskorkeakoulunkin yhä tiiviimmin etäoppimisen uuteen normaaliin. Ensimmäisen vuosikurssin kadetit ja mentorit saivat johtamisen perusopintojen Ihminen johdettavana -opintojakson toteutettavakseen uuden normaalin vaatimuksin. Kokemukset karistivat ennakkoluuloja ja opettivat ajattelemaan sekä toimimaan aiemmasta poiketen. Tarkastelen kirjoituksessani virinnyttä etäopiskelututkimusta ja -keskustelua sekä kadettien ja mentorien opintojaksopalautetta.

Viime kevättalvesta suomalaisiakin armotta kurittaneesta koronapandemiasta on alkanut ilmestyä etätyöskentelyn vaikutuksia analysoivaa tietoa jo keväästä alkaen. Ensimmäisten joukossa oli toukokuussa ilmestynyt yli viiden tuhannen osallistujan kysely, jonka toteuttivat viisi suomalaisyliopistoa ja Työterveyslaitos. Yhteistutkimukseen osallistuneiden vastaajien mukaan tehokkuus on jopa noussut etätöissä keskeytysten vähenemisen ansiosta.

Syksyllä LUT-yliopistossa käynnistyneen neljän yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tulosten perusteella  muiden muassa työmatkojen jääminen pois työajan joustava suunnittelu sekä työrauha viehättävät monia. Toisaalta usea kokee, että  verkkokokousten ja istumisen täyttämistä työpäivistä tulee helposti liian intensiivisiä ja uuvuttavia – kuormitus näyttäisi lisääntyneen. Videokokouksista kerrotaan puuttuvan spontaanius ja muutoinkaan fyysisten tapaamisten tilalle tulleet digitaaliset kokoukset, kun eivät kokonaan korvaa esimerkiksi kahvitauolla juttelua ja käytävillä tapaamista. Sinänsä työntekijöiden tuottavuus ei tutkimusten mukaan laskenut etätöissä.

Akava Worksin loppusyksyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta toivoo, että kaikkeen oman korkeakoulun järjestämään opetukseen olisi mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä myös koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan jälkeen. Ilmeni, että moni koki etäopetuksen lisänneen vapautta ja hallinnan tunnetta omassa elämässä.

MTV Uutisaamussa 14.12. Helsingin yliopiston suomen kielen professori Terhi Ainiala katsoi, että suomalaisten yliopisto-opettajien digipedagogiset taidot ovat hyvät ja jatkuvasti kehittyvät: jo aiemmin harjoiteltuun digiloikkaan oli viimeistään nyt ryhdyttävä. Ainiala painotti, että digiopetus ei ole pelkkää kameralla puhumista. Hänen mukaansa hyvä etäopetus poikkeaa audiotorioluennosta: usein se voi olla niin sanottua käänteistä opetusta, jolloin opiskelijat paneutuvat etukäteen käsiteltävään asiaan. Professorin mukaan oppijat voidaan jakaa pienryhmiin pohtimaan ja keskustelemaan, jonka jälkeen opettaja antaa palautetta. Keskeistä on Ainialan mukaan jatkuva kokemusten vaihto. Lähiopetuksesta ei myöskään olla luopumassa, sillä opettajatkin kaipaavat yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden tapaamista.

Potentiaali-hanke puolestaan kiinnittää huomion etäopetukseen ja -ohjaukseen tarvittavien välineiden tai osaamisen puuttumiseen. Tällöin kohtaamisen ulottuvuudet näyttävät kapenevan verbaaliseen tai kirjalliseen kommunikointiin verrattaessa. Toisaalta etätoteutus tarjoaa vaihtoehtoisia kommunikoinnin sekä opintojen suorittamisen tapoja. Ohjattavien ja opiskelijoiden monimuotoisuus voidaan vastausten perusteella huomioida jatkossa paremmin säilyttämällä etäopetuksen ja -ohjauksen hyviksi havaitut ominaisuudet.

Hanke on osoittautunut, että etäopetus ja -ohjaus vaativat käytännöllisyyttä, tylsyyden sietoa ja uusia innovaatioita. Kokemukset vaihtelivat kuitenkin sen mukaan, minkälaista haastateltavan ohjaus- ja opetustyö yleensä on, sekä millaiset valmiudet organisaatioilla ja ohjattavilla sekä opiskelijoilla on ollut siirtyä etätoteutukseen. Esiin nousivat myös kullekin joukolle sopivimpien etäoppimisvälineiden ja -alustojen valinta: ilmi tulivat muun muassa työkavereita ja opiskelijoita kohtaan koettu ikävä, Zoom- ja Teams-istuntojen tylsyys ja puuduttavuus mutta toisaalta työmatkojen jäädessä pois ajansäästö ja työskentelyn tehokkuus.

Itseohjautuvuus ja kasvokkain kohtaaminen puhuttavat

Potentiaali osoitti myös, että digilaitteiden ja osaamisen lisäksi etätoteutus vaatii nuorilta melko suurta itseohjautuvuutta. Hyödylliseksi osoittautui se, että etäopiskeluun siirtyminen saattoi parantaa kaukana oppilaitoksista asuvien nuorten arjen mukavuutta ja sujuvuutta. Osalle opiskelijoista kirjallinen viestintä ohjaajien ja opettajien kanssa  näkyy sopineen paremmin kuin verbaalinen suusanallinen vuorovaikutus. Yksilöllisiin ratkaisuihin olisi siis syytä panostaa.

Mitalin toisena puolena etätoteutuksessa vuorovaikutuksen kutistuminen verbaaliseen tai kirjalliseen kommunikointiin vaikeuttaa kehonkielen ja äänenpainojen kaltaisten sanattoman viestinnän tekijöiden hyödyntämistä.

Oulun yliopisto vinkkaa kehottaa opiskelijoita tutustumaan eri opiskelutekniikoihin. Se kehottaa myös totuttelemaan digiloikan suomii eri kanssakäymisen muotoihin virtuaalisesti. Perttu Luukkonen puolestaan vaatii Raja- ja merivartiokoulun verkko-opetusta tarkastelevassa opinnäytetyössään (2016), että teknisistä syistä johtuvat esteet pitäisi poistaa järjestelmän täyden hyödyn saamiseksi käyttöön. Hän muistuttaa, että etäopiskelu kärsii myös vielä siihen kohdistuvista vähempiarvoisuuden ennakkoasenteista. Perttusen havainto, että kaikki oppiaineet eivät sovellu etäopiskeltaviksi, on keskeinen myös upseerikoulutuksen viitekehyksessä.

Tampereen yliopiston elokuussa julkaisema tutkimus peräänkuuluttaa muutoksen hyväksymistä, jatkuvaa kehittymistä ja käyttäytymisen muutosta.  Vanhaa paradigmaa ei voi sellaisenaan siirtää digitaaliseen ympäristöön, sillä tällöin uuden oppimisympäristön mahdollisuuksia ei kyetä hyödyntämään. Oppimisprosessi pitäisikin muotoilla uudelleen. Etänä esimerkiksi luento muuttuu helposti monologiksi.

Kehitystä voisivat tutkimuksen mukaan edesauttaa esimerkiksi digitaalinen opiskelijavaihto ja oppimispelit ja digitaalisten oppimisalustojen analytiikan hyödyntäminen arvioinnin tukena.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteaa joulukuisessa raportissaan, että etäopiskelu edellyttää hyviä oppimis- ja opiskeluvalmiuksia, joita kaikilla ei ole. Sen mukaan osalle etäopiskelu on sopinut hyvin, ja joukko on hyötynyt esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta. Itseohjautuvuuden korostuminen asettaa oppijat kuitenkin keskenään eriarvoiseen asemaan. Poikkeustilanteessa elämänhallinnan ongelmat, oppimiseen liittyvät vaikeudet ja erilaiset mahdollisuudet opiskella kotioloissa vahvistavat eroja oppijoiden välillä.

Kadeteilta ja mentoreilta etäoppimiselle vihreää

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden kandidaattiopiskelijoiden palaute ja mentorien havainnot sekä etäopiskelusta että mentoritoiminnasta oli rohkaisevaa, jälkimmäisestä peräti kiittävää. Arviot Zoom-palaverien onnistumisesta jakautuivat. Eniten kritiikkiä sai teemapäivän toteuttaminen virtuaalisesti sekä sanattoman viestinnän kärsiminen mentoritapaamisissa.

Useissa palautteissa kiinnittyi huomio siihen, että olisi valittava joko sali- tai etäoppiminen. Virtuaalivalmiudet ja etäopiskelussa saavutettava ajansäästö saivat puoltavaa palautetta.

“Etäluento siten että kadetit istuvat luentosalissa ja luennoitsija kotona… ei mielestäni loppujaan toimiva ja aktivoiva menetelmä.  Mieluummin jokainen voisi valita oman paikkansa eikä siten luentosalissa löysähkö tunnelma häiritse niitä ketkä haluavat oikeasti osallistua.  Tällä kertaa joutui helposti harhateille luentosalissa koska puolet teki aivan jotain muuta kuin keskittyi opiskeluun.  Siispä sanoisin, että kaikki etänä tai kaikki läsnä.”

“Kokonaisuutena etätapaamiset olivat hyvä kokemus ja ne onnistuivat hyvin. Ajankäytön osalta etätoteutus säästää matka-ajoissa, joka olisi mahdollistanut käyttää enemmän aikaa kohteen esittelyyn ja keskusteluun.”

“Zoomissa käydyt ryhmäkeskustelut olivat mainioita, vie vähemmän aikaa ja vaatii vähemmän valmisteluja kuitenkin mahdollistaen saman lopputuloksen. Jouduin itse karanteeniin opintojakson loppupuolella ja ilokseni huomasin, että myös etäyhteydellä luentojen anti oli käytännössä sama kuin paikanpäällä.”

Sanaton viestintä pullonkaulana

Sanattoman viestinnän, yksilön kohtaamisen ongelma korostui ja läheisyyden tunne kärsi. Toisaalta etäyhteydellä toimittaessa osallistujat harkitsivat sanomisensa livetilaisuutta huolellisemmin

“Tekniikka toimii, mutta mentorointiin olennaisesti kuuluva läsnäolo jää puuttumaan. Homma toimii zoomilla, mutta kieltämättä spontaanius kärsii siitä, että verkossa puhutaan vuorollaan ja välihuudot ovat harvassa.”

“Haasteena on, että etäyhteydet tuottavat etäisempiä kadetteja ja mentoreita. Fyysistä kohtaamista ei voi korvata etäyhteyksin silloin, kun kadetit pitäisi oppia tuntemaan paremmin.”

Osoittautui, että ryhmäkeskusteluissa osanotto oli livetapaamistakin vilkkaampaa ja puheenvuorot olivat jopa punnitumpia kuin kasvokkain tapaamisissa. Ensi tapaamista suositeltiin kuitenkin kasvotusten

“Kun on nähnyt kadetit ensin pari kertaa voi tätä etämenetelmääkin käyttää ihan hyvällä menestyksellä. Puuttumaanhan tästä toki jää se muu  ”jutustelu” ja elämänohjeiden antaminen, mutta niihin pitänee keskittyä enemmän silloin kun tavataan kasvokkain.”

Ajan jakaminen etä- ja kontaktioppimisen välillä askarrutti

”Etäopiskelua olisi voitu tehokkaammin keskittää siten, että parhaimmillaan kokonainen päivä olisi kulunut etäyhteyksien päässä ja näin se olisi voitu toteuttaa vaikkapa kotoa käsin. Kadeteilla ei vapaapäiviä ole muutenkaan liikaa niin pidennetyn viikonlopun mahdollisuus tulisi hyödyntää. Itse ainakin koen etäopiskelunkin jo kotona rentouttavaksi verrattuna saarella jäpittämiseen. Toimi todella hyvin ja toi mukavaa vaihtelua opiskeluun. Opiskelu kotoa käsin tuntui mukavalle verrattuna täydessä auditoriossa istumiseen maskit päässä.”

Opiskelijoiden oppimisvireys sai huomioita puolesta ja vastaan. Oppimista toivottiin tehostettavan muinkin teknisin välinein ja oppisalustoin.

“Livekeskustelu ei merkittävästi eronnut muista etänä Zoomilla toteutetuista keskusteluista. Aavistuksen hiljaisempia ja vähemmän omatoimisesti osallistuvia oli kuitenkin normaalia suurempi määrä. Ensimmäistä kertaa etäyhteyksissä oli pieni ongelma johtuen oman nettiyhteyden katkeamisesta. Onneksi olimme perustaneet WhatsApp ryhmän, jossa sain nopeasti rajattua ongelman lähteen ja pystyin liittymään varayhteydellä keskusteluun mukaan.”

“Jos joudutaan käymään keskusteluja koronarajoitusten aikaan, niin Zoomin välityksellä videoneuvotteluna käyty keskustelu on parempi vaihtoehto kuin luokassa maskit kasvoilla käyty keskustelu. Kummassakin jää osa kehonkielen viestinnästä näkemättä, mutta itse pidän tärkeämpänä kasvojen näkemistä.”

“Etäkeskustelu toimii varsin hyvin. Mukava olisi toki jutustella kadettien kanssa kasvotusten elämästä ja upseerin ammatista, mutta nyt ei vain voi.”

“Toki, mentorikeskusteluiden kohdalla oli keskustelun kannalta mukavampaa, jos mentori oli paikan päällä, mutta keskustelut onnistuivat hyvin myös videoyhteyden välityksellä. Järjestelyt toimivat hyvin.“

Teemapäivästä hybridi?

Teemapäivän toteuttaminen etänä sai vastaajat yhtäältä puoltamaan perinteistä yhteisövierailua, mutta myös pohtimaan kahtalaista järjestelyä.

“Livetapaamiset puoltavat mielestäni paikkaansa ensisijaisina vaihtoehtoina. Näin varsinkin, jos ja kun matka-aikoihin ei mene liiaksi aikaa. Kohdeorganisaatioilla lienee myös toiveita saada tiloihinsa ”näytille” kadetteja. Tämäkin seikka tulisi pitää mielessä. Etäyhteyksin toteutettavat esitykset ovat tyydyttävä ja toimiva vaihtoehto, jos niihin on turvauduttava. Yhteyksien luominen ja toimiminen saumattomasti on kuitenkin varmistettava.”

“Teemapäivän osalta hybridi vaihtoehto tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, jos ei ole rajoituksia. Aamu- tai iltapäivällä käynti jossain pääkaupunkiseudun organisaatiossa ja sitten perehtyminen yhteen tai jopa kahteen organisaatioon etäyhteyksillä.”

Etätyöskentely on paikkariippumaton, mikä sai pohtimaan teemapäivän uudelleenorganisointia: innovoinnille on tilauksensa.

“Kyllä teemapäivä onnistuu näinkin, mutta kyllä siitä jää kuitenkin tärkeää ”pääomaa” pois kun ei käydä varsinaisessa kohteessa. Asiat sinänsä saatiin varmaan selville ja kuva johtamisesta toisenlaisessa ympäristössä syntyi. Vaikutti jopa siltä, että kadetit kyselivät aktiivisemmin kuin aiemmin paikalla ollessa. Etäversiohan mahdollistaisi toki tutustumisen myös yrityksiin, jotka eivät sijaitse siellä Suomen syrjäreunassa.  Jatkoa ajatellen pitäisin kuitenkin etäversion vain varajärjestelmänä tai sitten voisi käyttökelpoinen olla hybridimalli, jossa vaikka toinen kohde olisi livenä siellä syrjäreunassa ja toinen etänä muualla Suomessa.”

Toimivimmaksi arvioitiin useissa vastauksissa menettely, jossa jossain kohteessa vierailtaisiin paikan päällä, toisessa taas virtuaalisesti.

“Puollan koetun perusteella ajatusta hybridimallin käytöstä vastaisuudessakin. Olisi siis hyvä käydä jossakin kohteessa livenä ja joissakin verkon kautta. Livekäynnillä saa (paitsi ne kahvit) omat oppinsa ja kokemuksensa näkyvyyden lisäksi, mutta etäkäynnin kustannustehokkuus on myös merkitsevä ja se mahdollistaa miltei rajattomasti vaihtoehtoja, kun siirtymisajat jäävät.”

“Koska videoneuvotteluista näyttää tulevan uutta normaalia, näkisin tulevaisuudessa hyvinkin voitavan siirtyä yritysvierailuissa etäyhteyksiin. Toki se riippuu paljon vierailukohteista. Jos niissä on jotain konkreettista nähtävää, lähivierailukin puoltaa edelleen paikkaansa.”

Toimiessaan tekniikka koitui eduksi lisätessään osallistumisuskallisuutta.

“Teknisesti etävierailu toi esille hyvinä puolina ainakin kadettien vapautuneisuuden kysymysten tekoon ja välttymisen aikaa vievän matkustelun paikasta toiseen. Puuttumaan jäi luonnollisesti lähikontakti kohteeseen ja esittelijöihin. Kovin paljoa siinä ei menetetty, koska vierailukohteet tässä tapauksessa olisivat olleet kokoushuoneita ja toisaalta esittelijät pystyvät ottamaan yleisönsä käsiinsä videoyhteydelläkin.”

Ajattele ja toimi uudesti!

Opiskelija- ja mentoripalautteen perusteella etäopetuksessa ja -ohjauksessa on merkittävää kehittämis- ja hyödyntämispotentiaalia. Suurimmat haasteet liittyvät tekniikan ohella sanattoman viestinnän ja kasvokkain kohtaamiseen sekä sanattomaan viestintään, läheisyyteen. Toisaalta etäyhteyksissä ryhmätyöskentelylle tyypilliseen vapaamatkustamiseen näyttäisi törmäävän harvoin.

Teemapäivässä silmiinpistävää oli kaikkien osallistujien huolellinen valmistautuminen ja tarkasteltavien organisaatioiden halukkuus korkean profiilin virtuaalitapaamisiin. Vierailuissa sekä organisaatioiden että oppijoiden (mentorit ml) tietotekniset valmiudet olivat hyvät eikä yhteyksissä ollut ongelmia. Aika kyettiin käyttämään tehokkaasti, kun sitä ei kulunut siirtymisiin. Huolellisen perehtymisen, ryhmien keskenään johtamisen nelikentän mukaisten syvällisten kysymysten sekä organisaatioiden asiantuntijoiden substanssi- ja erinomaisten vuorovaikutusosaamisen ansiosta päivän opetustarkoitus jopa ylittyi. Kysymyksiä seurasi usein jatkokysymys. Kaikkien sidosryhmien välitön palaute oli kiittävää.

Vastaisuudessa voisikin jättää mentoreille ja oppijoille valinnanvapauden toteuttaa päivä perinteisin menoin tai nyt menetellyllä tavalla. Huolellinen valmistautuminen ja keskittyminen opintojakson ydinasioihin onnistui nyt erinomaisesti, joten etätutustuminen ei kalvennut vierailulle paikan päällä. Upseerikasvatuksellinen ja käytöstapoja kehittävä sosiaalinen tapahtuma näyttäisi olevan parhaimmillaan, kun kohdeorganisaatiossa päästään tapaamaan ihmisiä livenä ja siten hyödyntämään kaikkia sanattoman viestinnän keinoja. Tärkeintä onkin huolellinen valmistautuminen ja vuorovaikutus oppijoiden sekä kohdeorganisaation välillä. Ja virtuaalivierailun voi toteuttaa mihin maapallon kolkkaan hyvänsä.

Liikaa ei voi korostaa koko ohjaus- ja oppimisprosessin ajattelemista uusiksi – yksilön, yhteisön, tekniikan ja ohjelmistojen, oppimismenetelmien ja opiskelutekniikoiden näkökulmista. Ja – muutos tietää aina vastarintaa, sekä aineellista että aineetonta. Jälkimmäinen korostuu vuorovaikutuksessa, oppimiskapeikoissa, osaamisvajeissa ja syrjäytymisvaaroissa – sanalla sanoen jaksamisessa. Kaveria ei jätetä!

***

Kirjallisuutta:

Akava Works -selvitys: Korkeakouluopiskelijat haluavat etäopetusta koronan jälkeenkin. Osoitteessa https://akava.fi/uutiset/akava-works-selvitys-korkeakouluopiskelijat-haluavat-etaopetusta-koronan-jalkeenkin/ Luettu 17.12.2020.

Etätyöskentelyyn siirtyminen erityisesti julkisella sektorilla sujunut pääsääntöisesti hyvin. Osoitteessa https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/05/etatyoskentelyyn-siirtyminen-erityisesti-julkisella-sektorilla-sujunut-paasaantoisesti-hyvin

Poikkeuksellisilla opetusjärjestelyillä vaikutuksia tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen oppimiseen – Poikkeustilanne toi digiloikan, mutta oppimisen tuki ei ollut riittävää. Osoitteessa https://karvi.fi/2020/12/14/poikkeuksellisilla-opetusjarjestelyilla-vaikutuksia-tasa-arvoiseen-ja-yhdenvertaiseen-oppimiseen-poikkeustilanne-toi-digiloikan-mutta-oppimisen-tuki-ei-ollut-riittavaa/ Luettu 17.12.2020.

Suomalaiset ovat etätöissä tuotteliaita ja tyytyväisiä, mutta työyhteisön fyysinen etäisyys nakertaa jaksamista – uusia työtapoja tarvitaan. Osoittteessa https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/suomalaiset-ovat-etatoissa-tuotteliaita-ja-tyytyvaisia-mutta-tyoyhteison-fyysinen-etaisyys-nakertaa-jaksamista-%E2%80%93-uusia-tyotapoja-tarvitaan Luettu 17.12.2020.

Uutisaamu – Klipit – Korkeakoulumaailma koronan jälkeen: Etäopetus tullut jäädäkseen? Osoitteessa https://www.mtv.fi/sarja/uutisaamu-33001003008/korkeakoulumaailma-koronan-jalkeen-etaopetus-tullut-jaadakseen-1353397 Luettu 17.12.202.

”Tarvitseeko tulevaisuudessa muuttaa opiskelupaikkakunnalle?” – Korkeakouluopiskelijat haluavat jatkaa etäopintoja koronan jälkeenkin. Osoitteessa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tarvitseeko-tulevaisuudessa-muuttaa-opiskelupaikkakunnalle-korkeakouluopiskelijat-haluavat-jatkaa-etaopintoja-koronan-jalkeenkin/8011992#gs.obx56b Luettu 17.12.2020.

Vinkkejä etäopiskeluun. Osoitteessa https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/200415
”Et sitten istuttiin Teamsissa suunnilleen koko päivä.” Ammattilaisten kokemuksia etäohjauksesta ja -opetuksesta koronan aikaan. Osoitteessa https://www.potentiaalihanke.fi/ammattilaisten-kokemuksia-etaohjauksesta-ja-opetuksesta-koronan-aikaan/ Luettu 17.12.2020.

Verkko-oppiminen. Case Raja- ja merivartiokoulu. Osoitteessa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11939/2008-04-01-02.pdf?sequence=1&isAllowed=y Luettu 17.12.2020.

Korona on jo muuttanut koulunkäyntiä pysyvästi, ja muutoksen pitäisi vielä jatkua. Osoitteessa https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/korona-jo-muuttanut-koulunkayntia-pysyvasti-ja-muutoksen-pitaisi-viela-jatkua Luettu 17.12.2020.

***

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen