Sini Rantakari

Yksilöllisyyttä korostavassa nykyajassa mielellään korostetaan yksilöiden vastuuta, ansioita ja menestystä, joskus riippuvuussuhteiden havaitsemisen kustannuksella. Perhettä pidetään yksityisenä ja työelämää julkisena elämänalueena. Puolison ja parisuhteen merkitys rajataan helposti yksityiselle puolelle. Ei kuitenkaan ole työuran kannalta yhdentekevää, millainen puoliso kotona on.

Jyväskylän yliopistossa (Välimäki, Lämsä & Hiillos 2008) on tutkittu menestyvien naisjohtajien ajatuksia siitä, millainen merkitys heidän puolisoillaan on johtajan uran kannalta. Kaikkiaan 29 naisjohtajan kertoman perusteella syntyi käsitys viidestä erilaisesta puolisotyypistä, joille annettiin vertauskuvalliset nimitykset: 1) veturi, 2) sparraaja, 3) väline, 4) kuminauha ja 5) pieni mies. Samasta puolisosta saatettiin antaa useammankin eri tyypin mukaisia kuvauksia. Etenkin uran ja elämän eri vaiheissa puolison merkitys näytti muuttuvan.

Veturi vetää ja määrää suunnan

Veturi-puolison vaikutus johtajan uraan on ohjaava. Puolison uraan ja työpaikkaan liittyvät asuinpaikkakunnan muutokset tai ulkomaankomennukset ovat aiheuttaneet muutoksia johtajan opiskelualaan, katkoksia uraan tai avanneet uusia uramahdollisuuksia. Puolison runsaat työmatkat tai muut poissaolot ovat aiheuttaneet kotonaolojaksoja. Kun tässä tutkimuksessa haastateltiin nimenomaan naisjohtajia, voidaan asetelmaa luonnehtia perinteisiä sukupuolirooleja noudattavaksi malliksi.

Veturin ajatteleminen upseerin puolisona herättää kysymyksiä: Voisiko upseeri toimia ammatissaan tai menestyä urallaan veturi-puolison kanssa? Miten upseerin ja paljon työmatkoilla olevan veturi-puolison perhe-elämä parhaiten järjestyisi? Itseasiassa monessa upseeriperheessä asuinpaikkakunta valitaan puolison työpaikan mukaan, jos toivotaan lapsille pysyvämpää kotiseutua. Valitsemalla asuinpaikka verkostojen tai palveluiden perusteella voidaan mahdollistaa kahdenkin aikuisen vaativa ura.

Sparraaja auttaa eteenpäin

Sparraaja on puolisona aktiivinen tukija, joka ei pyri ohjaamaan päätöksentekoa. Hänen antamansa tuki voi olla psykososiaalista eli rohkaisevaa ja kannustavaa keskustelua, hiljaista eli turvallisena taustatukena olemista, ja käytännöllistä eli kodin- ja lastenhoitoon liittyvää tekemistä. Jotkut puolisot ovat auttaneet kumppaniaan työpaikkahakemusten laatimisessa, laitehankinnoissa tai yritystoiminnan aloittamisessa.

Kuulostaa siltä, että johtajan ura on johtajan ja hänen sparraajapuolisonsa yhteinen kiinnostuksen kohde, johon molemmat haluavat panostaa. Johtajan työ ja sen ilmeinen vaativuus eivät näyttäydy uhkana tai perhe-elämän kilpailijana, vaan puolisoiden välinen johtajapuolison työhön liittyvä vuorovaikutus on molemmille palkitsevaa ja parisuhdetta vahvistavaa. Upseerin ja hänen puolisonsa parisuhteessa tällaista ilmapiiriä voisivat luoda esimerkiksi yhteiseksi koettu arvomaailma, upseerin halu keskustella omasta työstään sekä puolison kiinnostus upseerin työn teemoja kohtaan.

Väline tuo lisäarvoa

Johtaja voi käyttää puolisoaan välineenä, joka tuottaa lisäarvoa johtajan uralle. Avioliitto tuottaa arvostusta ja tietyn sosiaalisen statuksen. Puoliso voi myös tuottaa taloudellista turvaa tai auttaa hyvän elinympäristön saavuttamisessa. Puoliso saattaa myös mahdollistaa sellaisen elämäntavan, jota johtaja ei pystyisi ilman puolison apua uransa ohessa järjestämään.

Väline kuulostaa sanana kylmältä ja laskelmoivalta. Tässä voi parhaimmillaan kuitenkin olla kyse yhteisten unelmien toteuttamisesta, jossa vallitsee keskinäinen arvostus ja kiitollisuus jaetusta elämästä. Puolustusvoimissakin on upseerin tehtäviä, joihin ei käytännössä valita ilman puolisoa tai joiden hoitaminen ilman puolison tukea vaatii erityisiä järjestelyitä. Parisuhteen kannalta on merkittävää, jääkö puolison kokemus välineelliseksi vai onko kyseessä yhteiseksi mielletty tehtävä.

Kuminauha joustaa ja kestää

Kuminauhaksi luonnehditut puolisot ovat asettaneet johtajakumppaninsa työn prioriteetiksi ja ovat valmiita sopeutumaan sen asettamiin vaatimuksiin. Päätös voi olla puolison oma tai kumppaneiden yhteinen. Se, että puoliso vastaa kodista, käyttää vanhempainvapaita ja valitsee itselleen vähemmän vaativan työn, mahdollistaa johtajalle paremmat mahdollisuudet keskittyä työhön. Naisjohtajia tutkittaessa tuli ilmi, että tällainen asetelma, jossa mies jousti naisen työn vuoksi, herätti ympäristössä stereotypioita ja negatiivista suhtautumista.

Mietin, onko kuminauhaksi joutuminen monen upseerin kanssa seurustelevan tai puolison pelko? Edellyttääkö upseerin puolison rooli oman elämän kaventamista tai syrjään laittamista? Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja unelmia. Jotkut pääsevät kuminauhan roolissa keskittymään kotiin ja lapsiin juuri toivomallaan tavalla. Perheellemme on ollut hyötyä siitä, että olen halunnut olla pitkään kotona lasten kanssa ja asua ulkomailla kotirouvana. Toisaalta upseeripuolisoni on pystynyt loma- ja muilla järjestelyillä mahdollistamaan minulle koulutuksia ja matkoja, joista en olisi ollut valmis tinkimään.

Pieni puoliso on pikkusieluinen

Tarkastelemassani tutkimuksessa tämän puolisotyypin nimityksenä on pieni mies, koska tutkimuksessa selvitettiin nimenomaan miespuolison vaikutusta naisjohtajan uraan. Valtaosa upseerien puolisoista on naisia, joten viittaan tähän ryhmään nimellä pieni puoliso. Pieni puoliso kokee alemmuuden ja huonommuuden tunnetta kumppaninsa korkean aseman, suurempien tulojen ja paremman urakehityksen vuoksi. Hän ei tue, vaan koittaa estää ja hankaloittaa johtajan uran eduksi koituvia asioita, kuten lisäkoulutusta tai työaikajärjestelyitä.

Pienen puolison rooli kuvaa kateutta, joka pahimmillaan johtaa parisuhdetta ja kumppanin elämää tuhoavaan käyttäytymiseen. Jotkut resurssit, kuten aika ja energia, ovat rajallisia, ja niistä voi syntyä kilpailua. Pienen puolison parisuhteessa molemmat joutuvat olemaan puolustusasemassa, jossa yhteisen ymmärryksen saavuttaminen on vaikeaa ja kumpikin kokee yhä syvenevää yksinäisyyttä. Parhaimmillaan kateus auttaa huomaamaan, mitä omaan elämäänsä kaipaa, ja sen myötä kantamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Puolisolla on merkitystä

Tutkimuksen myötä puolison merkitys naisjohtajan elämälle ja uralle paljastui niin suureksi, että tutkijat pitivät epämielekkäänä tarkastella naisjohtajan uran vaiheita ilman puolison huomioimista. Jatkotutkimusta ehdotettiin siitä, miten miesjohtajien puolisolle antamat merkitykset mahdollisesti eroavat naisjohtajien antamista ja miten puolison merkitys muuttuu johtajan uran eri vaiheissa. Upseerien puolisoiden roolia tai sen merkitystä upseerin uran eri vaiheissa ei käsittääkseni ole tutkittu tai kirjallisesti kuvattu. Lisään sen tähän kiinnostavien jatkotutkimusmahdollisuuksien joukkoon.

Soveltuvatko nämä roolikuvaukset mielestäsi myös sotilaselämään? Mitkä näistä puolison rooleista kuulostavat sinusta tutuilta, mitkä vieraammilta? Missä elämän tai upseerin uran vaiheissa puolisosi on ollut tai puolisona olet ollut erilaisissa rooleissa? Keskustelu itse koetuista ja toisen havaitsemista rooleista voi luoda tilaa eletyn todellisuuden hyväksymiselle, uusien vaihtoehtojen löytämiselle, tietoisille valinnoille ja yhteisen tarinan muodostumiselle.

Lähde: Välimäki, S., Lämsä, A-M. & Hiillos, M. 2008. Millainen mies on menestyvän naisen takana? University of Jyväskylä. School of Business and Economics. N:o 351 / 2008. Jyväskylä. Saatavilla myös Internet-osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/277771542_Millainen_mies_on_menestyvan_naisen_takana

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä. Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.