Pekka Kurvinen

Kasvatustieteen maisteri Jarkko Kososen sotilassosiologian tutkimusalaan lukeutuva väitöskirja ”Kansalaiset sotilaina ja maan puolustajina – Asevelvollisten sitoutuminen maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin (linkki)” tarkastettiin Maanpuolustuskorkeakoulussa 27. syyskuuta 2019.

Artikkeliväitöskirjassaan Kosonen tutki asevelvollisten maanpuolustus- ja taistelutahtoa sodanajan olosuhteita jäljittelevässä taisteluharjoituksessa. Haastatteluilla selvitettiin asevelvollisten kansalaisten suhdetta hyvinvointivaltioon, kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä maanpuolustukseen. Keskeisenä tuloksena on kansalaisten maanpuolustussuhde-käsite ja sitä kuvaava malli.

Jarkko Kososen mukaan maanpuolustussuhde koostuu asenteista ja osaamisesta. Siihen kuuluvat luottamus ja oma toimijuusrooli maanpuolustuksen kokonaisuudessa. Maanpuolustussuhdetta määrittää tutkijan mukaan myös se, minkä kokee uhkaavan Suomen turvallisuutta, miten uhkiin on varauduttu, mikä on oma osa yhteiskunnassa ja kokeeko maansa puolustamisen arvoiseksi.

Väittelijä pohtii asevelvollisuuden pakkoa ja sen tuottamaa kansalaissotilaan roolia. Hänen mukaansa kansalaisuuskäsityksen muutokset heijastuvat kansalaisten maanpuolustussuhteeseen. Yksilöllistymiskehitys painottaa henkilökohtaista hyötyä. Globaalikansalaisuus sen sijaan rakentaa suhteita valtioiden rajat ylittävinä verkostoina, jolloin puolustukselliset edut kohdentuvat kansallisvaltion rajojen puolustamisen sijaan globaaleihin kysymyksiin.

Osaamisen ja sitoutumisen suhde vaatii terävöittämistä

Kososen mukaan asevelvollisuuden tarkoitusta ja varusmiespalveluksen merkitystä asevelvollisten kouluttamisessa sekä heidän sitouttamisessaan sodan ajan tehtäviin on terävöitettävä. Koulutuksen on tuotettava reserviin koulutettaville sotilaille riittävä osaaminen ja pystyvyyden tunne omaan sodanajan tehtävään. Varusmiespalveluksen tuottamat valmiudet ja puolustuksen arvopohja ovat merkittävässä roolissa, kun asevelvolliset tarkastelevat omaa rooliaan maanpuolustuksessa. Laajassa viitekehyksessä tulee huomioida yksittäisen kansalaisen myös asevelvollisuuden sitoumusten ulkopuolisten halut, tarpeet ja kyvyt maan puolustamiseksi.

Kosonen selvittää työssään, miten valtio voisi asevelvollisuuden rinnalla osallistaa, sitouttaa ja hyödyntää kaikkien kansalaisten osaamista erilaisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa. Hänen tavoitteenaan on kehittää uusia avauksia maanpuolustustahdon sekä kansalaisten ja maanpuolustuksen välisen suhteen tutkimukselle. Tutkimus tarkastelee asevelvollisia kansalaissotilaan roolissa vastaamalla kysymykseen, millainen on suomalaisten asevelvollisten maanpuolustussuhde ja miten he sitoutuvat maanpuolustukseen.

Tutkijan löydösten mukaan maanpuolustusvelvollisuus ja asevelvollisuusjärjestelmä ilmentyvät kansalaisille varusmiespalveluksena. Tällöin maanpuolustussuhde rakentuu ja kehittyy yksilön toiminnan sekä sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ohjaamana. Palveluksen kautta muodostuu osaamista ja luottamusmaanpuolustukseen ja sen tehtäviin. Yksilö arvioi osaamistaan, tietoineen ja taitoineen, osana luottamuksen kokemuksiin omia kykyjänsä, oman joukon kykyyn toimia tehtävänsä mukaisesti sekä Suomen kykyyn puolustautua mahdollisessa sodassa.

Tulosten perusteella ne kansalaiset, joiden suhde maanpuolustukseen aseellisena toimintana tai suppeammin varusmies- tai siviilipalveluksena problematisoituu, haluavat rakentaa omaa toimijuuttaan valtion ja etenkin sen kansalaisten turvaajina kokonaisturvallisuuden kehyksessä. Ilmiö näkyy myös naisissa, joista osa hakee roolia ja rakentaa omaa toimijuutta maanpuolustuksessa asevelvollisuuden ulkopuolella.

Asevelvollisuusjärjestelmä ja maanpuolustusvelvollisuus tuottavat Kososesta sukupuolittuneita kokemuksia. Hän ehdottaakin maanpuolustuksen ja ajatuksen maanpuolustusvelvollisuudesta laajentaminen aseellista puolustusta laajemmaksi toiminnaksi kansalaisten sitoutumiseksi maan puolustamisen erilaisiin tehtäviin. Etuna olisi
kansalaisten sitoutuminen maanpuolustussuhteen kehittymistä edesauttaviin, yksilöä ja yhteisöä kannustaviin tehtäviin.

Kiinnittyminen juontuu arvoperusteisista kokemuksista

Väittelijä toteaa, että yksilöä maanpuolustukseen asemoivia tekijöitä ovat maanpuolustusasenne, maanpuolustusluottamus, maanpuolustusosaaminen ja maanpuolustustoimijuus. Niiden avulla yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan ja valtioon. Kokemuksella valtiosta puolustamisen arvoisena on maanpuolustussuhteen rakentumisen kannalta keskeinen merkitys.

Kiinnittymisellä yhteiskuntaan tarkoitetaan luottamusta järjestelmään ja sen toimijoihin sekä kokemusta valtiosta oikeudenmukaisena ja kansalaisten eduista huolehtivana..

Maanpuolustussuhdetta kehystäviin tekijöihin liittyy kiinteästi käsitys valtioon, yhteiskuntaan tai lähiympäristöön kohdistuvista uhkista ja siitä, miten niihin on varauduttu. Käsitykset sisältävät sekä tietoa että mielikuvia yksilön oman aktiivisuuden tai tiedonjanon mukaisesti.

Asevelvollinen neuvottelee suhdettaan siviilikansalaisen ja sotilaan rooleissa. Maanpuolustussuhteen kehystävät tekijät (kokemus valtiosta puolustamisen arvoisena, kiinnittyminen ja osallisuus yhteiskunnasta sekä kokemus valtiota uhkaavista asioista ja niihin vastaamisesta) rakentuvat pitkässä ajassa, yksilön kokemuksellisessa elämänpolussa sekä yhteisöissä niiden vuorovaikutuksessa. Maanpuolustussuhde on yksilöllisesti jatkuvassa, prosessinomaisessa, vuorovaikutuksellisessa käymistilassa.

Kosonen puhuu kansalaisuustavoista ja -malleista. Hyvinvointivaltiokansalaisuudessa on kyse valtion tuottamista kansalaisten perusoikeuksista, etuoikeuksista ja velvollisuuksista. Hyötykansalaisuudessa puolestaan yksilö tekee valintoja oman elämänpolun tai itselle välittömästi koettavissa olevan hyödyn kautta. Asevelvollisuudessa se tarkoittaa esimerkiksi palveluksen muodon valintaa itseä hyödyntävästi.

Globaalikansalaisuus perustaa arvonsa sekä kiinnittymisensä maailmanlaajuisiin, rajat ylittäviin, globaaleihin arvoihin ja ihmisoikeuksiin. Kansallisvaltioiden merkitys heikkenee ja kokemus kansalaisuudesta, yhteisöllisyydestä tai yhteenkuuluvuuden tunteesta rakentuu sosiaalisissa suhteissa kasvotusten tai verkossa. Valtion rajojen merkityksellisyys hämärtyy. Tilanteessa kansalaiset voivat hakea nykyistä aktiivisemmin roolia konfliktien ennaltaehkäisemisen, yhteiskunnan ja kansalaisten turvaamisen tai globaalien uhkien ratkaisemissa.

Kososen mukaan asevelvollisuus muodostaa asevelvolliselle kansalaiselle kaksoisidentiteetin sekä siviilikansalaisena että kansalaissotilaana. Asevelvollisuuden eri vaiheissa yksilö rakentaa näitä identiteettejä sosiaalistumalla eri yhteisöihin ja rooleihin.

Ytimessä yksilön kasvu ja sosiaalinen vuorovaikutus

Jarkko Kososen monitieteinen tutkimus auttaa kansalaisten sekä puolustusvoimien välisen suhteen hahmottamista. Se syventää kansalaisuuteen maanpuolustus- ja asevelvollisuuden avulla muodostuvan suhteen ymmärtämistä. Arjessa tutkimus tuottaa uutta tietoa yhteisöön kuulumisen tunteesta, maan puolustamisen arvoisuuden kokemuksesta sekä valtiota uhkaavista tekijöistä. Kosonen muistuttaakin, että kansalaisuus ja sosiaalinen osallisuus kehittyvät yksilön kasvun, kehityksen, yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja sosialisaation avulla – kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Asevelvollisuudessa, varusmiespalveluksessa ja kansalaissotilaan rooleissa herkästi problematisoituvien asioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää asevelvollisuuden tulevaisuudessa käytävässä keskustelussa. Tutkimus tarjoaa käytännön välineitä asevelvollisuuden tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja laajentaa muutosten perinteistä tulkintaa ainoastaan kansalaisten maanpuolustustahdon ansiosta.

Jarkko Kososen väitöskirja on tärkeä puheenvuoro maanpuolustustahdon maanpuolustussuhteeksi laajentavassa keskustelussa yksilöstä ja yhteisöistä globaaliin toimijuuteen laajenevissa kerronnoissa. Niissä tarkastelu ulottuu asevelvollisuuden ja Puolustusvoimiin liittyvän aseellisen puolustamisen ulkopuolelle. Kosonen osuu maaliinsa toteamalla, että kansallisen turvallisuuden johtaminen näyttää kehittyvän yhä syvemmäksi kokonaisturvallisuusmallin mukaiseksi toiminnaksi.

***

Kirjoituksen lähteenä oleva Jarkko Kososen väitöskirja on luettavissa tästä linkistä.

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen