ST Risto Sinkko

Resilienssin käsite näyttää valloittaneen huoltovarmuusajattelun. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta käsitteen analyysi, vaikka suppeakin, voisi sittenkin olla paikallaan, ettei resilienssistä tulisi vain uusi muotisana – huoltovarmuus on kunnossa kun se on resilienttiä eli on kykyä selviytyä ja jopa menestyä kriisien aikana. Suosittelen lukijan päivittävän aika ajoin omaa käsitystään resilienssistä.

Käsite resilienssi esiintyi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) 23.5.2019 pitämän huoltovarmuusseminaarin (linkki) avaajan kansanedustaja Sofia Vikmanin puheenvuorossa yhtälailla kuin kaikkien muidenkin alustajien esityksissä.

Johtaja Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksesta kuvasi esityksessään (linkki), että huoltovarmuuskartta on laajennut globaaliksi, esimerkkinä vaikkapa tulivuorenpurkaus Islannissa. Toinen hänen keskeinen havaintonsa oli, että omavaraisuuden ajatus on aikansa elänyt, nyt huoltovarmuus perustuu toimitusketjuihin ja niiden toimivuuteen. Varmuusvarastoinnilla Huoltovarmuuskeskus varastoi aikaa häiriintyneiden toimitusketjujen uudelleen rakentamiseksi.

Huoltovarmuuden keskeinen toiminnan dokumentti on valtioneuvoston huoltovarmuuspäätös vuoden 2018 joulukuulta (linkki). Savisalon mukaan edellinen vuoden 2013 kriisien ja epävarmuuden olosuhteisiin suunnattu päätös osoittautui oikeaan osuneeksi. Huoltovarmuuden kehittäminen ja ylläpito elää maailmantilanteen muutosten mukana.

Johtaja Savisalo tuurasi seminaarissa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luomaa, joka oli mukana Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Savisalo totesi, että tuleva sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa keskeisesti myös huoltovarmuuden ratkaisuihin. Sanomalehtitietojen perusteella tässä hetkellä tiedetään, että kuntien itsehallintoalueille eli niin sanotuille maakunnille tulee hoidettavaksi ainakin pelastustoimi ja siihen liittyvä sairaankuljetus.

Savisalon esityksessä keskeinen yhteenveto oli se, että huoltovarmuuden toiminta edellyttää toimivia markkinoita. Huoltovarmuusorganisaation peruskivi on yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö.

Insinöörieversti Markku Köpsi pääesikunnan logistiikkaosastolta korosti esityksessään (linkki) sotilaallisesta näkökulmasta osaamisvarmuuden ylläpitoa. Arvelen, että tämä viittaus liittyy puolustusvoimien henkilörakenteenkin muutoksiin. Opistoupseereiden poistuminen henkilöstöryhmänä jättää osaamisaukkoa, teknisen kehityksen hallinnassa tarvitaan mestarisotilaita kun sotilasmestareitakaan ei ole.

Sotilaallisen huoltovarmuuden kentässä puolustusvoimat toimii rinnakkaisesti ja myös kilpailijana samoista resursseista Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Asiat ratkaistaan yhteistyössä. Puolustusvoimien toimintamallina ovat erilaiset sopimukset yhteiskunnan toimijoiden kanssa, sopijoina ovat strategiset kumppanit ja kumppanit. Kolmantena tyyppinä ovat hankintasopimukset.

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuoltojohtaja Minna Haapala totesi esityksessään vahvana suosituksena, että turve pidetään mukana energian tuottamisen valikoimassa. Sillä on olennainen merkitys kaukolämmön tuotannossa. Turpeen osuus energianlähteenä on 5 prosenttia, mutta turpeen merkitys on tätä osuutta suurempi.

Haapalan mukaan Helsingin siirtyminen puupolttoaineeseen ei ole huoltoturvallisuuden eikä taloudellisuudenkaan perusteella järkevää. Puupolttoainetta joudutaan tuomaan meritse ulkomailta. Puupolttoaineen kuljetuksessa merikuljetukset rannikolla tulevat olemaan tärkeitä myös monille muille rannikon kaupungeille ja niiden voimalaitoksille.

Tutkija Heikki Laurikainen kertoi esityksessään (linkki), että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on tutkinut puhelinhaastatteluin kansalaisten ajattelua varautumisesta. Tutkimus tehtiin kesällä 2018. Syinä vähäiseen varautumiseen yleisimmin mainittiin se, että kaiken koetaan toimivan eikä varautumiselle nähdä siksi tarvetta. Iso ryhmä vastaajista sanoi myös, että ei ole ajatellut koko asiaa. Varautumisajattelu perustuu luottamukseen viranomaisten toimintaan.

Oman kriittisen arvioni voisin muotoilla niinkin, että varautumisajattelu perustuu uskoon viranomaisten toimintakykyyn ja -mahdollisuuksiin normaalitilanteesta poikkeavassa ympäristössä. Varautuminen on ulkoistettu oman toimintapiirin ulkopuolelle – ilkeästi sanoen tätä voisi pitää uusavuttomuutena.

Laurikaisen mukaan SPEK tehostaa toimintaan taloyhtiöihin päin muun muassa jo aloitetun 72-tuntia -nimisen koulutusohjelman kautta (linkki).

Seminaarissa ei ollut tarvetta erityisesti korostaa sitä, että huoltovarmuus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuus puolestaan toimii tavoitellulla tavalla silloin, kun tavalliset kansalaiset tuntevat sen myös kokemuksena, asiat ovat kunnossa ja niistä huolehditaan. Kansalaisten on siksi hyvä tietää, mitä toimenpiteitä yhteiskunta tekee nimenomaan huoltovarmuuden tarpeiden ja näkökulman takia.

ST, majuri res Risto Sinkko

Linkki seminaarisivuille
Linkki Huoltovarmuuskeskuksen sivuille
Linkki – Valtioneuvoston päätös huoltovarmuudesta 2018