Kansalaispulssin näkymä kertoo sen, että vuoden 2023 viikosta 17 lähtien Nato-jäsenyyden aikaansaama turvallisuuden tunne on säilynyt tasaisella tasolla. Edelleen viidesosa vastaajista kokee Naton vahvistavan turvallisuuden tunnetta merkittävästi ja puolet jonkin verran. Tutkimuksen koko aikavälin ajan turvallisuuden tunteen arvioi heikentyvän alle 10 prosenttia tutkituista.

Kansalaispulssissa kysytään myös ”Kuinka paljon henkilökohtaisesti luotat seuraaviin tahoihin?”. Tahoina ovat kysymyksen kohteena myös Nato ja EU. Luottamus Natoon on laajempaa kuin luottamus Euroopan Unioniin. Natoon luottaa nyt melko paljon tai täydellisesti 62 prosentti tutkituista, Euroopan Unioniin 53 prosenttia.

Kansainväliset järjestöt

YK ei ole ollut Kansalaispulssi-tutkimuksessa kysyttyjen järjestöjen joukossa. Luottamusta kansainvälisiin järjestöihin on kartoitettu myös tutkimusyhtiö Verianin Helsingin Sanomille 21.9.2026 julkistetussa mittauksessa. Kysymysteksti oli sama kuin Kansalaispulssissa. Tämänkin tutkimuksen mukaan luotetuin järjestö on Nato (61 % luottaa erittäin tai melko paljon). YK on hieman luotetumpi kuin EU (51 % vs. 46 %).

Nämä tulokset kuvaavat kansalaisten turvallisuusorientoituneisuutta nykypäivän geopoliittisessa tilanteessa. Kansalaiset kohdistavat Euroopan Unioniin paljon muitakin tavoitteita, ei pelkästään turvallisuuteen liittyviä. YK on kansainvälisessä ulkopoliittisessa keskustelussa arvioitu epäonnistuneeksi erikokoisten kriisien ratkaisemisessa ja tämä näkemys heijastuu myös kansalaisten arvioinneissa.

Nato ja sisäpolitiikka

Kansalaisten Nato-mielipiteen kehittymisessä vuoden 2022 aikana nähtiin, että viimeiseksi jäi Vasemmistoliiton kannattajien kääntyminen enemmistöisesti liittymisen kannattajiksi. Nato-jäsenyyden vastustamisessa eri puolueiden kannattajilla on omanlaisiaan perusteita.

Helsingin yliopiston tutkijoiden NATOpoll-raportissa selvitetään suhtautumista Natoon poliittisen suuntautumisen ja liberaalisuus-konservatiivisuuden mukaan. Puoluekanta ei ole selittävänä tekijänä mukana Kansalaispulssi-tutkimuksissa.

Käytetty kysymys kuuluu seuraavasti: ”Jos voisit äänestää tänään Suomen kuulumisesta puolustusliitto Natoon, miten äänestäisit?”. Tutkimuksen tietojenkeruuta on toistettu viisi kertaa.

Tulos kertoo sen, että kierroksella 4/2026 äärimmäiseksi vasemmistolaiseksi kokevista vastaajista 45 prosenttia äänestäisi Natoon liittymisen puolesta. Koko tutkitussa joukossa puolesta äänestäviä on 73 prosenttia. Konservatiivisimmiksi kokevista vastaajista puolesta äänestäviä on 50 prosenttia. Kummassakaan ryhmässä vastaan äänestävien osuus ei kuitenkaan ole myönteisiä suurempi, sillä sitä pienentää ei-osaa-sanoa -vastausten osuus.

Näillä poliittisen orientaation ulottuvuuksilla kuvattuna Naton kannatus tai kannatuksen vastustaminen ei siis ole lineaarista, tasaisesti nousevaa tai laskevaa.

Naton tukeminen EVA:n tutkimuksissa

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA teettää toistuvasti ja säännöllisesti yleisölle suunnattuja mielipidekyselyitä, joita se nimittää arvo- ja asennetutkimuksiksi. Niissä on usein kartoitettu myös kansalliseen turvallisuuteen liittyviä asioita.

EVA:n tutkimuksissa Nato-myönteisiä on 67 % vastaajista, neutraalisti suhtautuvia on 20 prosenttia ja kymmenen prosenttia tutkituista sanoo suhtautuvansa Natoon kielteisesti. Miesten joukossa Naton kannatus on hieman yleisempää kuin naisten joukossa.

EVA käyttää tätä tietoa tutkimuksissaan niin sanottuna taustamuuttujana, eli voidaan tarkastella eri tavoin Natoon suhtautuvien kannanottoja muihin tutkittaviin asioihin.

EVA on tutkimuksissaan mittauttanut myös suhtautumista Euroopan Unioniin. Tuloksista ei ilmene, millainen korrelaatio kahteen liittoutumaan suhtautumisessa on, mutta selvä yhteys on havaittavissa. EU-myönteisistä vastaajista 86 prosenttia on Nato-myönteisiä ja vastaavasti EU-kielteisistä 40 prosenttia on myös Nato-kielteisiä.

Tätä tutkimustulosta voi tulkita tietynlaisen suomalaisen impivaaralaisuuden ilmentymänä. Keskeinen peruste Nato-vastaisuudelle näyttää olevan käsitys siitä, että muut maat eivät kuitenkaan auttaisi todellisessa kriisissä. Nato-kielteisistä 91 prosenttia antaa tällaisen vastauksen.

EVA:n tuloksesta voi tulkita löytyvän tukea edellä esitetylle NATOpoll-tutkimuksen tulokselle. Keskimääräistä yleisempää Nato-vastaisuus näyttää olevan Vasemmistoliiton kannattajien joukossa (22 %), Liike Nytin kannattajien joukossa (26 %) sekä Perussuomalaisilla (15 %) ja Kristillisellä Liitolla (11 %). Näitten oikeistolaisiksi luokiteltujen puolueiden kannattajissa on oletettavasti äärikonservatiivisuutta.

EVA:n analyyseista voidaan löytää tukea sekä Naton tukemiselle että vastustamiselle. Ymmärrettävä peruste vastustamiselle on se, että Natolta saatavaan apuun kriisissä ei luoteta. Väitteestä ”Naton jäsenyys ei takaa, että muut maat lopulta auttaisivat Suomea todellisessa kriisissä” 91 prosenttia Nato-kielteisistä vastaajista on samaa mieltä. Nato-myönteisistäkin 46 prosenttia ajattelee näin. (Suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista, mutta useimmat luottavat Natoon – Eva).

Nato-jäsenyyttä perustellaan myös sillä, että jäsenyyteen sisältyy pelotevaikutus Venäjän hyökkäystä vastaan. Tämänkin perustelun Nato-kielteiset torjuvat.

Yksi tutkimusten avaama näkökulma suhtautumisessa Natoon voi olla se, kuinka kansalaiset suhtautuvat tai ovat suhtautuneet Neuvostoliittoon tai Venäjään historian vuosina. Tätä voidaan tarkastella sitä kautta, kuinka ihmiset suhtautuisivat Venäjään Ukrainan sodan päätyttyä. Toivottuja asioita on kysytty seuraavasti: ”Ukrainan sodan jälkeisten kehityskulkujen toivottavuus: Suomalaiset yritykset aloittavat uudestaan viennin Venäjälle”.

Vastaajista 15 prosenttia pitäisi tätä hyvin toivottavana ja 37 prosenttia pitäisi melko toivottavana. Nato-kielteisistä vastaajista viennin aloittamista pitää hyvin toivottavana 47 prosenttia ja melko toivottavana 31 prosenttia.  Entistä tilannetta viennissä näyttävät toivovan erityisesti Keskustapuolueen kannattajat (29 % hyvin toivottavana, 34 % melko toivottavana).

Toivottavana asiana EVA on kysynyt myös matkailusta. ”Ukrainan sodan jälkeisten kehityskulkujen toivottavuus: Matkailu ja turismi Suomen ja Venäjän välillä käynnistyy uudelleen”. Kaikista vastaajista 15 prosenttia pitäisi matkailua hyvin toivottavana ja 35 prosenttia melko toivottavana. Nato-kielteisten tutkittujen ryhmässä vastaavat prosenttiosuudet ovat 51 ja 29. Eri puolueiden kannattajien ryhmässä tässä asiassa näyttävät erottuvan Vasemmistoliiton kannattajat. Heistä 19 prosenttia pitää matkailua hyvin toivottavana ja 45 prosenttia melko toivottavana. (Suomalaisten enemmistö pitää välttämättömänä, että Ukraina voittaa sodan – Eva).

Kansakunnan mielentila ja Nato

Geopolitiikan ilmiöiden velloessa moneen suuntaan näyttää Suomen kansalaisten Nato-mielipide olevan vankasti puolustusliiton tukemisen takana. Mielipiteille puolesta ja vastaan näyttää löytyvän ymmärrettäviä perusteita.

Kansalaispulssin aikasarjan pohjalta voidaan aistia muutoksia kansalaisten mielipiteissä. Yksi näkymä liittyy kahtiajakautumiseen sekä politiikan että talouden perusteella. Kansalaisten luottamus tulevaisuuteen näyttää lientyvän ja kansalaisten kokema stressaantumisen tunne on lievässä kasvussa, tosin ei kuluvan vuoden kahden mittauksen mukaan.

Vastaavasti tunne yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta näyttää tutkimusvuosien aikana kasvavan, ehkä lievästi mutta kasvavan kuitenkin. Kahtiajakautumisen kasvuun viittaa ehkä se, että luottamus demokratian toimivuuteen on heikentymässä.

Euroopan eri maiden vertailu kertoo sen, että luottamus Natoon on yleensä samaa luokkaa kuin Suomessa. (Tekoälyn avulla haetut tiedot.) Poikkeuksena havaitaan Kreikka, jossa 28–37 % on Nato-myönteisiä.

Kansainvälinen vertailu kertoo myös sen, että Kreikassa vasemmistopuolueita kannattavat kansalaiset tukevat Natoa suhteessa vähemmän kuin oikeistopuolueita kannattavat. Muita maita, joissa vasemmistopuolueita kannattavien Nato-myönteisyys on vähäisempää, ovat Suomi ja Ruotsi. Yleisempi ajatusmalli Euroopan maissa on siis se, että tuki Natolle löytyy vahvempana vasemmistolaisesta mielipidemaailmasta kuin oikeistolaisesta.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Lähteet:

Kansalaispulssi-tutkimus: Tutkimuksen tilaajana on Valtioneuvoston kanslia ja kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus. Ensimmäinen kysely tehtiin huhtikuussa 2020 kun Covid-epidemian aikana tiedontarve oli suuri. Uusin kyselyaineisto on koottu 7.-12.10.2026.  Kansalaispulssi.

NATOpoll, Purkupallon politiikka: Suomalaisten odotukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan siirtymissä. POLICY BRIEF 1/2026. https://fiia.fi/en/publication/purkupallon-politiikka-suomalaisten-odotukset-ulko-ja-turvallisuuspolitiikan-siirtymissa.

Helsingin Sanomat 21.9.2026: Jussi Halla-aho syyttää mediaa siitä, että luottamus eduskuntaan on heikko | HS.fi.

EVA:n tutkimukset: Kategoria: Julkaisut – Eva