Perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä käsitteet muodostavat suomalaisen julkisen vallan ja virkamiesetiikan perustan, mutta samalla ne tarjoavat viitekehyksen laajemmalle tarkastelulle siitä, millaisia valmiuksia yhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan ja erityisesti sotilailtaan. Taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten lahjakkuuteen, aloitteellisuuteen, harkintakykyyn ja yhteistyövalmiuksiin. Koeteltu kansalaiskunto puolestaan ilmentää yhteiskunnallista vastuunkantoa, nuhteetonta käytöstä ja sitoutumista yhteisiin arvoihin.

Turvallisuusympäristön muuttuessa yhä vaativammaksi nämä periaatteet eivät rajaudu hallinnollisiin nimityskriteereihin. Ne kytkeytyvät suoraan yksilön kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn: fyysiseen kuntoon, mielenterveyteen ja kykyyn toimia osana yhteisöä. Sotilaan kohdalla tämä kokonaisuus konkretisoituu poikkeuksellisen selvästi, sillä maanpuolustus edellyttää toimintakykyä tilanteissa, joissa kuormitus on pitkäkestoista, epävarmuus suurta ja virheiden seuraukset vakavia.

Itä-Suomen yliopiston (2024) tutkimuksen mukaan hyvä fyysinen kunto lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tulosten mukaan fyysisen kunnon parantaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempi motorinen kunto lapsuudesta nuoruuteen oli yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin ja vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Motorisella kunnolla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin kestävyyskunnolla. Lisäksi nuoruusiän runsas ruutuaika selitti osin kestävyyskunnon ja motorisen kunnon yhteyksiä mielenterveyteen.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n viime vuoden raportin mukaan noin 77 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suomea tulee puolustaa aseellisesti epävarmassakin tilanteessa. Noin 78 % vastaajista kannattaa nykyistä asevelvollisuutta ja miehistä 81 % vastaajista sanoi, että he itse suorittaisivat varusmiespalveluksen. Tulokset osoittavat, että vuoden 2005 aikana suomalaisissa oli laaja tuki maanpuolustukselle ja asevelvollisuudelle. Vaan miten maanpuolustustahto korreloi henkilökohtaisten valmiuksien kanssa?

Nuorison ja varusmiesten kuntotutkimukset osoittavat pitkäkestoista ja rakenteellista muutosta suomalaisten fyysisessä toimintakyvyssä. Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta lähtien, samalla kun kehon paino on noussut. Kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa koronapandemian aikana, jolloin liikkumisen väheneminen ja painonnousu kiihtyivät. Nykyisin noin kolmasosa nuorista miehistä aloittaa varusmiespalveluksen fyysisesti huonossa kunnossa. Onneksi tuoreimpien tulosten mukaan varusmiesten 12 minuutin Cooper-juoksutestin tulokset ovat 2020-luvulla kääntyneet takaisin nousuun, kun ne olivat vuodesta 1996 lähtien olleet käytännössä jatkuvassa laskussa. Lihaskuntotestien tulokset sen sijaan eivät ole muuttuneet merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.

Ruumiinkunnon heikkeneminen ei ole vain yksilötason terveysongelma. Kestävyyskunnon lasku ja painonnousu ennustavat heikentynyttä työkykyä, lisääntynyttä sairastavuutta ja vaikeuksia selviytyä arjen perustoiminnoista. UKK-instituutin tutkimusten mukaan heikon kestävyyskunnon omaavilla jo pelkkä paikasta toiseen liikkuminen kuormittaa voimakkaasti, mikä heijastuu jaksamiseen, mielialaan ja osallisuuden kokemukseen. Ennustemallit osoittavat, että ilman merkittäviä muutoksia heikkokuntoisten osuus kasvaa jyrkästi kaikissa työikäisissä ikäryhmissä vuoteen 2040 mennessä.

Fyysinen kunto, mielenterveys ja elämänkulku

Samaan aikaan tutkimusnäyttö osoittaa, että varusmiespalvelus on poikkeuksellisen tehokas keino parantaa nuorten miesten fyysistä kuntoa. Palveluksen aikana kestävyys- ja lihaskunto kohenevat merkittävästi, erityisesti niillä, joiden lähtötaso on heikoin. Juoksutestien ja lihaskuntotestien tulokset osoittavat selkeää parantumista, ja myös kehon koostumuksessa tapahtuu terveydellisesti myönteisiä muutoksia, kuten vyötärönympäryksen pienentymistä.

Varusmiespalveluksen merkitys ei kuitenkaan rajoitu fyysisiin mittareihin. Palvelus toimii myös psyykkisenä resilienssi-interventiona, jossa säännöllinen arki, selkeät vaatimukset ja ryhmään kuuluminen vahvistavat mielenterveyttä. Tutkimusten mukaan hyvä fyysinen kunto on yhteydessä parempaan mielialaan, vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin sekä parempiin kognitiivisiin toimintoihin. Erityisesti kestävyyskunnolla on todettu suojaava vaikutus mielenterveyteen.

Yhteisöllisyys on tässä keskeinen tekijä. Varusmiespalvelus rakentaa luottamusta, vastuunjakoa ja kokemusta merkityksellisyydestä. Sotilas ei kehitä toimintakykyään yksin, vaan osana ryhmää, jossa jokaisen panos vaikuttaa kokonaisuuteen. Tämä yhteisöllinen ulottuvuus kytkeytyy suoraan koeteltuun kansalaiskuntoon: kykyyn toimia vastuullisesti ja muiden huomioon ottaen myös kuormittavissa olosuhteissa.

Tutkimukset osoittavat, että fyysisen kunnon merkitys ulottuu pitkälle elämänkulussa. Hyvä fyysinen kunto lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen ennustaa parempaa koettua toimintakykyä keski-iässä ja myöhemmällä iällä. Samalla huonokuntoisuuden kehitys on polarisoitunut: hyväkuntoiset voivat entistä paremmin, kun taas huonokuntoisten riski sekä fyysisiin että psyykkisiin ongelmiin kasvaa.

Fyysisellä kunnolla on vahva yhteys minäkuvaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. Positiiviset liikuntakokemukset vahvistavat koettua pystyvyyttä ja itsetuntoa, kun taas heikko fyysinen kunto voi heikentää minäkuvaa ja lisätä psyykkistä kuormitusta. Sotilaan kohdalla tämä yhteys on erityisen merkityksellinen, sillä toiminta tapahtuu usein paineen, väsymyksen ja epävarmuuden alla. Fyysinen kunto tukee tällöin paitsi kehon myös mielen kestävyyttä.

Turvallisuus rakentuu ihmisistä

Tasavallan presidentin, Puolustusvoimien ylipäällikön kunto-ohjelma toimii esimerkillisenä kannustuksena nuoren elämänhallinnan ja tulevaisuuden kenttäkelpoisuuden kehittämiseksi ja vaalimiseksi. Ohjelman tavoitteena on auttaa valmistautumaan varusmiespalvelukseen fyysisesti tavoitteena oma, nautinnollinen kokonaishyvinvointi: tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa jokaiseen päivään. Ylipäällikön harjoitusohjelma kannustaa paitsi fyysiseen valmistautumiseen myös rakentamaan pysyviä liikuntatottumuksia. Hyvä toimintakyky hyödyttää paitsi varusmiespalveluksessa myös koko elämän ajan.

Puolustusministerin toteamus siitä, ettei turvallisuus rakennu yksin teknologiasta vaan ihmisistä, kiteyttää sotilaan toimintakyvyn merkityksen. Jokainen asejärjestelmä tarvitsee käyttäjän ja jokainen huoltoketju ylläpitäjän. Sotilas, joka jaksaa, kykenee ja tahtoo toimia äärimmäisissä olosuhteissa, tarvitsee fyysisen suorituskyvyn ohella psyykkistä kestävyyttä ja kokemusta kuulumisesta yhteisöön.

Kansanterveys ja nuorten toimintakyky eivät siten ole vain sosiaali- tai liikuntapolitiikkaa, vaan keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa. Liikkumisen ja terveellisten elintapojen edistäminen edellyttää poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä johtamista, joka ulottuu kouluihin, kutsuntoihin, varusmiespalvelukseen ja työelämään. Toimintakykyinen kansalainen on edellytys toimintakykyiselle valtiolle.

Ensi kädessä vastuu on kodeissa ja perheillä, mutta julkisvallan tulee kansanterveyssyistä ja yhteiskunnan talouden kestävyydenkin varmistamiseksi tehdä oma osuutensa. Hyvää esimerkkiä näyttää Helsingin kaupunki, joka nosti valtuustokaudella 2017–2021 liikkumisen edistämisen strategiseksi kärkihankkeekseen. Mukana otettiin kaikki mahdollinen, mihin kaupunki voi vaikuttaa: koulumatkat, koulupäivän toimintakulttuuri, harrastukset ja elinympäristö sekä kouluterveydenhuolto.

Piskuinen Konneveden kunta toimi myös mallikkaasti. Se kirjasi Liikkuva koulu -toiminnan opetus-, opiskeluhuolto- ja lukuvuosisuunnitelmiinsa. Yhdessä alakoulussa on kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille päivittäiset pitkät liikuntavälitunnit. Oppilaat järjestävät vertaisohjaajina liikuntaa välitunneilla. Koululla ylläpidetään ja uudistetaan välituntiliikuntavälineiden kaltaista liikkumisen välineistöä. Oppitunneille on lisätty toiminnallisuutta kouluttamalla opettajia toiminnallisista menetelmistä ja niiden hyödyistä. Koululle on palkattu myös liikuntaneuvoja kahdeksi päiväksi viikossa koululiikuttaja-nimikkeellä.

Varuskunnassa ylipainoisen, joukkoaan esikunnan kulmahuoneesta johtavan, hissiä portaiden sijaan hyödyntävän ja polkupyöräänsä varastossa lepuuttavan pataljoonankomentajan voisi olla  syytä henkilökohtaiseen tilanteenarviointiin.

Elinikäisen muutoksen moottori

Varusmiespalvelusaika näyttäisi paitsi tukevan ja vahvistavan myös antavan monelle lähtölaukauksen itsestä ja joukostaan huolehtimiseksi – niin johtajana kuin rivisotilaanakin. Palvelus ruokkii uutta elämäntapaa ihmisen joutuessa – henkensä pitimiksi – vastaamaan paitsi itsestään myös joukostaan, totuttautumalla rutiineihin ja säännöllisyyteen, vähentämällä ruutuaikaa, liikkumaan monipuolisesti maasto-oloissa eri vuoden- ja vuorokauden aikoina sekä ymmärtämään oman levon jaksamisensa perustana.

Parhaimmillaan varusmiespalvelusaika sysääkin kotiutuvan reserviläisen vaalimaan saavuttamaansa elämänlaatua jokapäiväisissä toimissaan sisällyttämällä arkiliikuntaa päivittäiseen elämänrytmiin: työ- tai asiointimatkat ja muu hyötyliikunta tarjoavat merkittävän mahdollisuuden kestävyyskunnon harjoittamiseen. Kynnys arkiliikuntaan voi olla matalampi kuin eri lajien harrastamiseen.

Uudenvuoden vastaanottajaisten tanssilattialla ikätovereiden liike ja ilo ilmensivät kehon ja mielen tasapainoa, pitkän elämän aikana rakentunutta toimintakykyä. Vastakohtana hampurilaisravintolan nuoret annoksineen herättivät huolen tulevista vuosikymmenistä. Kysymys ei ole vain yksilön kunnosta, vaan siitä, millaisen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä yhteisöllisyyden varaan rakennamme turvallisuuttamme.

Taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto muodostavat kokonaisuuden, jossa fyysinen kunto, mielenterveys ja yhteisöön kuuluminen vahvistavat toisiaan. Ilman toimintakykyisiä kansalaisia ei ole uskottavaa maanpuolustusta eikä kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa.

***

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen on liiketalouden sekä sotilasjohtajuuden tutkija ja soveltaja. Hänen vuoden 1982 kalanruotomallisen palveluspuvun m/58 napit eivät viime itsenäisyyspäivänäkään kiristäneet – eikä pipo liioin.

Kuvat Puolustusvoimat