Kadetti Rebekka Konola

”Simppukurssin” (1. vuosikurssi) työntäyteinen, mutta sitäkin antoisampi syksy on tulossa pian päätökseen. Syksyn maastoharjoitukset sekä pääosa teoriasuoritteista ovat jo takana päin. Huhupuheiden mukaan Kadettikoulun ensimmäinen syksyn on sanottu olevan ylitsepääsemättömän raskasta aikaa. Uskallan väittää toisin.

Lukukauden ensimmäisistä päivistä alkaen kadettien toiminnassa on korostunut kurssin yhteisöllisyys ja kadettitoveruus. Erityisesti maastoharjoituksissa kadettien kyky ja halu laittaa muiden etu oman etunsa edelle korostaa näitä edellä mainittuja piirteitä. Jokaisella on omat erilaiset lähtökohdat ja olemme yksilöinä erilaisia. Kuitenkin kohtelemme jokaista kurssitoveria kunnioituksella, vaikka näkemykset eivät aina kohtaisikaan. Kaveria ei jätetä vaikean tilanteen tultua. Syksyn aikana, kun olen itse kokenut vaikeita tilanteita, on ollut uskomattoman lohduttavaa huomata, ettei koskaan ole yksin omien ongelmiensa kanssa. Vertaistukea löytyy aina, koskee pulmat sitten opintoja tai siviilielämää.

Opinnoista olemme saaneet suuren määrän eväitä kouluttajana, sotilaina ja yksilöinä kehittymiseen. Käytännön tekemistä on pohjustanut runsas määrä teoriaa. Opinnoissa myönteisenä yllätyksenä on tullut kouluttajien valmentava ote, joka on lisännyt omaa opiskelumotivaatiotani. Mielekkyyttä opinnoissa lisää myös teorian ja käytännön tasapaino. Kurssit on rakennettu tavalla, joka tukee opiskelijoiden oppimista. Kursseilla korostuu erityisesti ajatusmaailman avartuminen ja kriittisen ajattelun kehittyminen.

Syksyn yliopistoarkea on helpottanut huomattavasti myös harrastusmahdollisuuksien saatavuus kampuksella. Itse olen hyödyntänyt koulun kuntosalia, uimahallia ja juoksurataa aktiivisesti. Kadeteilta vaaditaan kunnon ylläpitoa ja parantamista, siksi liikuntamahdollisuudet ovatkin käden ulottuvilla. Lisäksi mm. koulun kuorotoiminta on ollut mielekäs lisä harrastuksiin. Omalla kohdallani lauluharrastuksen jatkaminen on kuoron avulla tehty todella helpoksi. Kuorossa äänenjohtajana pääsen kehittämään sekä toteuttamaan itseäni vielä entistä enemmän. Näiden lisäksi somekadetin tehtävät tuovat mukavaa vaihtelevuutta tiiviiseen opiskeluun. Sometiimiin on valikoitunut motivoituneita ja osaavia yksilöitä, joten työnteko sekä yhteistyö heidän kanssaan on todella sujuvaa.

Vaikka syksy onkin tarjonnut hetkittäin hieman haastavampiakin hetkiä, silloinkin olen tuntenut kiitollisuutta omasta opiskelupaikastani Maanpuolustuskorkeakoulussa. Opintojen tarjoamat haasteet pakottavat meidät yksilöinä epämukavuusalueelle, joka takaa kehityksen. Kadettikoulun tarjoamat kokemukset kasvattavat luonnetta ja vahvistavat yksilön valmiuksia toimimaan tulevissa upseerin tehtävissä.

Katseet voi pian jo kääntää tammikuun Vuosangan ampumaharjoitukseen. Keskitytään kuitenkin ensin nauttimaan loppusyksystä kurssitovereiden seurassa ja lukukauden päätteeksi joululomasta.

***

Kirjoittaja opiskelee 112. kadettikurssilla maavoimien koulutusohjelmassa.