Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) keräsi ”Mielipidetutkimus – isäntä vai renki?” -tutkimusseminaariinsa 2. helmikuuta 2023 hyvän joukon asiantuntijoita ja keskustelijoita arvioimaan kansalaisille tehtäviä mielipidetutkimuksia – ovatko ne renki vai isäntä. Keskusteluissa nousi kärkeen Nato-jäsenyyttä koskeva poikkeuksellinen kansalaismielipiteen muutos. Tilaisuudessa esiteltiin myös valtioneuvoston kanslian tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn roolia ja merkitystä.

Nato-päätös mielipidetutkimusten historiaan

Seminaarin käsin kosketeltava henki oli se, että syntynyt päätös suostumisesta Naton jäseneksi on historiallinen ja sellaiseksi jää. Kyselyissä Natoon liittyminen on ollut esillä vuosikymmenten ajan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Trendinä on ollut se, että Kokoomus puolueena ja sen äänestäjät ovat yksin olleet liittymisen kannalla.

Kyselyissä liittymisen kannattajia on ollut kansalaisista neljänneksen tai viidenneksen luokkaa eikä keskusteluissa ole päästy puusta pitkään. Puolueiden kannattajien mielipiteet eivät juuri muuttuneet. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja everstiluutnantti Torsti Sirén kuvasi Verkkouutisten haastattelussa maaliskuussa 2014 keskustelua väljähtäneeksi.

Pitkään toistettujen Nato-kyselyiden ”viisari ei värähtänyt” juuri maailmanpolitiikan tapahtumien vaikutuksestakaan. Tapahtumia ovat olleet Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008 sekä Krimin valloitus ja Venäjän tukemat taistelu Itä-Ukrainassa 2014. Seminaarissa esiintyneet asiantuntijatkaan eivät löytäneet perusteita näille tuloksille. Kansalaiset eivät arvioineet Venäjän toimenpiteitä kuitenkaan kovin vakaviksi tai vaarallisiksi.

MTS on kysynyt myös tutkimuksessaan kansalaisilta perusteita Nato-mielipiteelle, pitäisikö liittyä vai ei. Yleiseksi tulokseksi osoittautui, että perusteluina oli Venäjä – sen aggressiivisen politiikan takia tarvitaan suojaa Natolta ja toisaalta Venäjän Suomeen kohdistamien mahdollisten uhkien takia Natoon ei pitäisi liittyä.

Maaliskuussa 2016 presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen Aamu-ohjelmassa, että Nato-päätöstä varten tarvitaan kansanäänestys. ”Kyllä Nato-selvitystyöryhmäkin totesi ykskantaan, että Nato-jäsenyys olisi äärimmäisen suuri muutos suomalaisessa politiikassa. Minusta on siitä kansalta kysyttävä.”

Venäjän aloitettua laajan maahyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 kansalaisten mielipide alkoi nopeasti muuttua. Enemmistö tutkituista suomalaisista oli helmikuun lopussa Natoon liittymisen kannalla. Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela kertoi seminaarissa, että muita hitaammin muuttui SDP:n kannattajien mielipide ja viimeiseksi Vasemmistoliitonkin kannattajista enemmistö siirtyi Nato-päätökselle myönteisiksi.

Presidentti Niinistön näkemys kansanäänestyksen tarpeellisuudesta oli muuttunut maaliskuun 2022 lopussa. Svenska Ylen haastattelussa hän sanoi: ”Nato tarvitsee tiedon siitä, että kansa nyt tukee jäsenyyttä. Mielestäni meillä on jo se.” Sittemmin Nato-päätöksen kannatus on säilynyt vahvana. Ilta-Sanomat raportoi Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä 3.2.2023, jonka mukaan 82 % tutkituista piti päätöstä Natoon liittymisestä oikeana.

Kansalaispulssi tuo tietoa politiikalle ja hallinnolle

Valtioneuvoston kanslia tilasi Tilastokeskukselta 1.4.2020 nopealla aikataululla toteutettavan kyselyn Korona-epidemian poikkeusolojen takia. Kyselyn nimi on ”Kansalaispulssi” ja siinä kysytään kansalaisten mielipiteitä viranomaisten toiminnasta, vastaajan omasta mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, ohjeiden noudattamisesta, muiden auttamisesta ja siitä, miten hyvin kokee saaneensa informaatiota ja mitä kautta.

Tutkimus toimi todennäköisesti hyvin ja pääministerin johtamat toistuvat tiedotustilaisuudet saivat kansalaisten huolestumisen laskemaan selvästi vuoden 2020 kevätkauden aikana. Kesälomien jälkeen epidemiaa ei kuitenkaan pystytty rajoittamaan ja se sai uuden aallon ja tulosten mukaan huolestuneisuus kasvoi. Sen jälkeen kansalaisten huolestuneisuus ja myös koettu kriisimieliala näyttävätkin aaltoilleen epidemian aaltojen mukaan.

Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Juho Jyrkiäinen kertoi seminaarissa tutkimuksen hoituvan niin, että tietojenkeruun päättyessä maanantaina tulokset ovat valmiina käytettäväksi perjantaina. Aluksi tutkimuskierroksia tehtiin kahden viikon välein, nyt kerran kuukaudessa.

Koronaepidemian hellitettyä kansalaispulssin aiheina ovat olleet Ukrainan sodan vaikutukset ja huolestuminen niistä ja viimeksi kansalaisten suhtautuminen energiakriisiin ja sähkön säästämiseen. Tulosten mukaan keskeistä näyttää olevan se, kuinka hyvätuloiset kotitaloudet säästävät tai haluavat säästää sähköä.

Kysely toteutetaan verkkokyselynä kuukausittain säännöllisesti poikkeusolojen aikana. Tällä hetkellä tutkimuksesta on sopimus vuoden 2023 loppuun saakka, kertoo erityissuunnittelija Jyrkiäinen. Verkkolomake toimii Webropol-kyselyjärjestelmällä ja siihen on mahdollista vastata vain älypuhelimen kautta. Aineistonkeruu toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Otos muodostetaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen vastanneista mannersuomalaisista kohdehenkilöistä. Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan 15–74-vuotiaan väestöntyömarkkinoille osallistumista. Tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 000 henkilöä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Kansalaispulssiin vastanneita on yli 1 000 henkilöä kierrosta kohden.

Ilman ei voi olla

Poliittisia mielipidetutkimuksia tehdään laajasti yhteiskunnassa. Tekijöinä ovat mediat, puolueet, järjestöt ja ajatushautomot. Yritykset keräävät samoilla tekniikoilla tietoa tuotteidensa ja palveluidensa käytöstä ja suhtautumisesta niihin. Yleisölle tutuksi ovat tulleet erityisesti poliittiset mielipidemittaukset ja ”presidenttigallupit” jo vuosikymmenien aikana. Kriitikot ovatkin nimittäneet ne gallup-demokratiaksi.

Dosentti Sami Borg muistutti kommentissaan ”band-wagon”-ilmiöstä. Ilmiö tunnetaan tutkimuskirjallisuudessa jo 1960-luvulta. Sillä tarkoitetaan ihmisten mahdollista tarvetta äänestää voittajien puolella. Näin ääniä kasautuisi todennäköisinä pidetyille voittajaehdokkaille. Ajatusta ei ole poliittisen käyttäytymisen historiassa pystytty kokonaan tyrmäämäänkään. Joissakin maissa mielipidetutkimusten tekemistä on rajoitettu vaalien läheisyydessä.

Myös julkisen vallan tiedontarve on laajaa ja Kansalaispulssi-tutkimuksen käyttö ja tarve kertoo siitä, että tietoa tarvitaan jatkuvasti ja nopeasti.

Seminaarissa esiintyneiden poliitikkojen vastaus renki vai isäntä -kysymykseen oli hieman vaisu. Isännäksi tutkimuksia ei oikein haluttu myöntää, mutta ilmiselvää on, että ilman niitä ei voida olla.

Kuka oli George Gallup?

Gallup oli amerikkalainen poliittisten mielipiteiden tutkija, joka onnistui estimoimaan presidentinvaalin tuloksen vuonna 1936 tarkemmin ja halvemmin kustannuksin verrattuna muihin saman aikakauden laajoihin kansalaisille kohdistettuihin tiedusteluihin. Gallupin soveltama menetelmä vastaajien valinnassa oli kiintiöpoiminta, jonka periaatteita sovelletaan tänäkin päivänä.

Gallup perusti yhtiönsä American Institute of Public Opinion. Sen pohjalta on syntynyt maailmanlaajuinen yritysketju, jonka tuotteista poliittiset mielipidetutkimukset ovat vain pieni osa. Gallup on rekisteröity tavaramerkki ja sen haltija Suomessa on nykyään Kantar TNS. Suomen Gallup Osakeyhtiö aloitti Suomessa toimintansa 1945.

Mielipidetiedustelut ovat erityisesti hyötyneet tietotekniikan kehittymisestä. Tietojenkeruumenetelmät perustuvat tietokoneiden tai älypuhelimien käyttöön ja suunniteltu määrä vastauksia ja vastaajia saadaan kerättyä lähes reaaliajassa kun tulosten esittäminenkin on automatisoitu.