Sini Rantakari

Työn ja perhe-elämän roolit ja tarpeet voivat yhdistyä yksilön ja perheen elämässä monella tavalla. Usein perhe- ja työelämän nähdään kilpailevan samoista rajallisista resursseista, kuten ajasta ja energiasta. Joskus kysytään, kumpi on arvojärjestyksen ensimmäisellä sijalla.

Samaan aikaan elävät myytit työlleen omistautuvasta ja työssä itseään toteuttavasta ”ihannetyöntekijästä” sekä perhekeskeisestä ”ihannepuolisosta”. Usein kyse ei ole pelkästään ulkoisista paineista, vaan myös ihmisen sisäisistä odotuksista itseään kohtaan.

Työ- ja perhe-elämä voivat olla myös toisiaan tukevia elämän osa-alueita. Yhdellä elämänalueella saadut resurssit, opitut taidot ja kasvu siirtyvät myös toisen elämänalueen resursseiksi.

Mielekkään ja onnistuneen työpäivän jälkeen kotiin palaa hyväntuulinen, luottavainen puoliso. Kotona vuorovaikutustaitojaan tarkastellut puoliso on tietoisempi ja taitavampi itseilmaisussaan myös työpaikalla. Toisella elämänalueella saatu arvostus auttaa sietämään epäonnistumisia ja oppimaan niistä myös toisella elämän osa-alueella.

Työn ja perheen välisen rajan hallinnan strategioita

Wallin (2007) on tutkinut työn ja perheen välisen rajan hallintaa. Rajan hallinta tarkoittaa periaatteita ja toimintaa, joiden avulla yksilö pyrkii täyttämään omat tarpeensa, välttämään roolikonflikteja ja saavuttamaan tasapainon vaihtuvissa työ- ja perhetilanteissa.

Pidän siitä, kuinka Wallin määrittelee yksilön aktiiviseksi toimijaksi, joka neuvottelee eri elämän alueiden kannalta merkittävien ihmisten kanssa vastuista ja velvollisuuksista sekä tekee valintoja esimerkiksi ajankäytön suhteen.

Työn ja perheen välistä rajaa voidaan kuvata läpäisevyyden ja joustavuuden käsitteiden avulla. Läpäisevyys kuvaa sitä, kuinka paljon toisen elämänalueen asiat vaikuttavat toiseen elämänalueeseen. Työasioiden on todettu yleisesti vaikuttavan perheasioihin enemmän kuin toisin päin. Joustavuus kuvaa sitä, kuinka paljon toisen elämänalueen odotetaan joustavan toisen elämänalueen tarpeiden mukaan.

Wallinin (2007) hoiva-alan työntekijöitä koskeneessa tutkimuksessa nousi esille kolme erilaista rajapinnan hallinnan strategiaa:

Rajoittavan työhön sitoutumisen strategiaa noudattavat varoivat käyttämästä liikaa resursseja työelämään varmistaakseen niiden riittämisen perhe-elämään. Vanhemmuutta pidettiin elämän keskeisimpänä asiana, eikä työn haluttu häiritsevän sitä. Perheen vuoksi saatettiin muuttaa työpaikkakunnalta eri paikkakunnalle, kieltäytyä ylitöistä tai jäädä osa-aikatyöhön työpaikan käytännöistä tai taloudellisista näkökulmista huolimatta.

Kuva Anrita1705 Pixabaystä

Työ- ja perhe-elämän välillä tasapainoilevan sitoutumisen strategiaa noudattavat olivat hyvin sitoutuneita sekä työhön että perheeseen. He halusivat mahdollistaa mahdollisimman paljon sekä työ- että perhe-elämän joustamisilla toisen osa-alueen niin vaatiessa. Tällaista strategiaa toteutettiin tyypillisesti yläasteikäisten lasten perheissä. Jatkuvien joustojen miettiminen niin työn kuin perheenkin suuntaan vaati jatkuvaa miettimistä ja neuvottelua eri osapuolten kanssa.

Voimavaroja vahvistavan sitoutumisen strategiassa työ- ja perhe-elämän välinen raja oli ongelmattomin ja tasapainoisin. Tätä strategiaa noudattavien arvot ja taidot sekä perheessä että työelämässä tukivat toisiaan. Työn ja perheen nähtiin tarjoavan toisilleen tarpeellista vastapainoa ja toisenlaista näkökulmaa. Hallinnan keinona yksilöt käyttivät perheen ja työn välisen rajan pitämistä lujana, mitä ei perusteltu niinkään työn tai perheen tarpeilla, vaan omilla henkilökohtaisilla yhteen rooliin kerrallaan keskittymisen ja oman hyvinvoinnin näkökulmilla.

Mietin, millä tavalla samanlaisia tai erilaisia strategioita upseerit käyttävät työn ja perheen rajan hallinnassa. Työasiat väistämättä vaikuttavat perhe-elämän olosuhteisiin, ja siksi on tärkeää löytää riittävästi perhe-elämää suojaavia ratkaisuja. Entä sallitaanko perhe-elämän vaikuttavan myös työelämään?

Joustavuus kuulostaa hyvältä vain niin kauan kuin se on vastavuoroista eivätkä siihen liittyvät järjestelyt vaadi liikaa voimavaroja. Joustavuutta on esimerkiksi ylityön tekeminen tarvittaessa. Lujan rajan ylläpitämisessä auttavat vahva ammatillisuus sekä vallitsevien sopimusten noudattaminen.  Lujuutta on esimerkiksi tehtyjen ylityötuntien merkitseminen järjestelmään.

Parisuhteen näkökulma

Työssäni pariterapeuttina kuulen toistuvasti kysymyksiä työhön ja perheeseen liittyvistä arvoista ja arvojärjestyksestä. Toinen kaipaisi kokemusta siitä, että olisi toiselle se tärkein. Toinen tarvitsisi arvostusta omalle työlleen. En pidä näitä tarpeita ristiriitaisina, vaikka ne siltä voivat joissain tilanteissa tuntuakin. Tärkeää olisi päästä keskustelussa pidemmälle: mistä itselle ja toiselle tulisi arvostettu olo?

Yleensä puolisot eivät odota toisiltaan mahdottomia. Olisi tärkeää sanoittaa omia tarpeita mahdollisimman käytännönläheisesti ja pysähtyä kuuntelemaan toisen toiveita. Se, mitä toinen toivoo, saattaa kuulostaa oudolta tai jopa merkityksettömältä. Samoin voi käydä sinun toiveellesi kumppanisi korvissa. Mutta jos esimerkiksi suukko aina kotoa lähtiessä tai tekstiviesti lounastauolta saisi kumppanisi kokemaan, että hän on elämäsi ykkönen, kannattaisiko kokeilla, mitä kaikkea siitä seuraisi?

Upseeri ja hänen puolisonsa kohtaavat paljon asioita, joihin he eivät voi vaikuttaa. Siksi on erityisen tärkeää vaikuttaa ja tehdä aktiivisia, omannäköisiä valintoja niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Niitä valintoja kannattaa tehdä omien arvojen mukaisesti oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Parhaimmillaan hyvinvointi tarttuu lähellä oleviin niin työ- kuin perhe-elämässäkin.

Lähde:

Wallin, O. 2007. Ammatillinen sitoutuminen ja perhekeskeisyys hoiva-alan työntekijöiden arjessa.  Johtotehtävissä toimivien työn ja perheen yhteensovittaminen: koettu organisaation tuki ja hyvinvointi. Työ ja ihminen 3/2007. Työterveyslaitos. Aikakauskirja 21. vuosikerta. S. 197–211.

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä. Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.