Tutkimustuloksia ruotsalaisista koronakriisissä

ST Risto Sinkko

Suomen puolustusministeriön yhteydessä toimivaa Maanpuolustuksen Suunnittelukuntaa (MTS) vastaava toimija Ruotsissa MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) on tutkinut kansalaisten mielipiteitä koronakriisin aikana. Tutkimussarjan viimeinen raportti toimii yhteenvetona.

Suomessa ei vastaavia tutkimuksia ole toistaiseksi ilmestynyt. Puolueiden kannatusmittaukset kertovat, että naapurissamme muutokset ovat olleet samansuuntaisia kuin meillä. Hallituspuolue Sosialidemokraatit on kasvattanut kannatustaan ja keskeisenä oppositiopuolueena pidetty Ruotsidemokraatit on menettänyt kannatustaan. Tältä pohjalta voidaan varovasti arvioida, että muutkin muutokset kansalaisten mielipiteissä ja toiminnassa ovat Ruotsissa samansuuntaisia kuin meillä.

Edellisessä artikkelissani kirjoitin muutoksista politiikan toimijoihin kohdistuvasta luottamuksesta ja sen alenemisesta pandemiaviikkojen aikana. Nyt MSB:n raportoimien tulosten mukaan Ruotsissa on käynyt samoin. MSB:n koronabarometrissa on yhteensä 8 124 vastaajaa aikavälillä 21. maaliskuuta – 7. kesäkuuta 2020. Tavoitteena oli tehdä 100 haastattelua päivässä. Netin yli tehdyn tietojenkeruun toteutti Kantar Sifo.

Keskeistä tulosten mukaan on huolestuneisuus työllisyydestä eli työttömyyden lisääntymisestä sekä yritysten talouden ongelmista. Luottamus sairaanhoitoon laski tutkimusjakson aikana, silti 67 % tutkituista luotti tutkimusjakson lopussa kansanterveysviranomaisiin. Hallituksen luottamus laski alle ehdottoman enemmistön rajan ja oli 49 %. Eri arvioiden mukaan hallituksen toimintakyky ei ole uhanalainen. Ruotsissa ei kriisissä tehdä poliittisia päätöksiä samaan tapaan kuin meillä, vaan keskeisessä asemassa ovat asiantuntijoiden ratkaisut.

Maaliskuussa Suomessa ilmeni lääkkeiden hamstrausta ja äskettäin julkistettujen tietojen mukaan se johti jopa joidenkin lääkkeiden toimitusvaikeuksiin. Vastaavasta ilmiöstä Ruotsista ei ole tietoja. MSB:n raportin mukaan noin kolmasosa tutkituista oli huolestunut lääkepulasta. Viime vuoden lopulta käytettävissä olevan vertailutiedon mukaan epidemia ei kuitenkaan lisännyt pelkoa lääkkeiden loppumisesta.

Asiantuntija-arvioita

MSB järjesti yhdessä Lontoossa toimivan RUS:n (Royal United Services Institute for Defence and Security Studies) kanssa valittujen asiantuntijoiden (leading thinkers) kokouksen 19. päivä toukokuuta 2020. MSB kuvaa kokousta pyöreänpöydän keskusteluna. Aiheena oli kriisinkestävyyden ja turvallisuuden parantaminen pandemian jälkeisessä maailmassa (Revamping Crisis Resilience and Security in the Post-Pandemic World). Esitetyistä näkemyksistä on julkaistu yhteenveto.

Raportti ei käsittele Suomea eikä suomalaisia ollut mukana. Poimin tähän muutamia kohtia, joiden voi katsoa soveltuvan meillekin. Kokoukseen osallistujia pyydettiin esittämään lessons learnt -tyyppiset näkemyksensä.

Amerikkalainen Craig Fugate (Chief Emergency Management Officer, One Concern) esitti näkemyksenään, että taloudellinen tehokkuus on kriisinkestävyyden vihollinen. Hänen mukaansa hoitotyössä tarvittavien suoja- ja muiden välineiden toimitusketju toimii globaalisti normaaliaikana hyvin, mutta pandemian oloissa ei. Tärkein syy on tuotannon siirtäminen maan rajojen ulkopuolelle.

Fugate kiinnittää huomiota myös siihen, että kansalaisille on tiedotettava riittävästi. Ihmisten on voitava tehdä oikeaan informaatioon perustuvia päätöksiä. Kriisin oloissa viranomaiset pelkäävät kertoa huonot uutiset ja aiheuttavansa paniikkia. Olemassa olevissa riskeistä on kuitenkin kerrottava. Tiedottamisen hyvin hoitaneissa maissa hänen mukaansa oli nähtävissä kansalaisten noudattavan hyvin annettuja ohjeita.

Suomen poliitikkojen ja viranomaisten tiedottamisen analyysi odottaa toistaiseksi tekijäänsä. Samoin on odotettavissa arviointi siitä, kuinka hoitohenkilökunnan ja kansalaisten tarvitsemien suojavarusteiden jakelussa onnistuttiin ja kuinka luotettavasti mahdollisista puutteista onnistuttiin kertomaan.

Turvallisuus talouden näkökulmasta

RUS:n raportissa todetaan myös, että turvallisuudessa on taloudellinen puolensa. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet jäädyttivät talouden toimintaa. Osalle kansalaisista se merkitsee oman taloudellisen toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä kautta syntyy ongelmia oman terveyden hoitamisessa. Syrjäytyminen yhteiskunnan normaaleista toiminnoista tuottaa lisää epätoivottavia ilmiöitä, levottomuutta ja jopa rikollisuutta.

Kesäkuun 22. päivänä julkistettiin pohjoismainen maksukykytutkimus, jota Suomessa edustaa Lowell Oy. Raportin mukaan koronapandemia koski pahiten suomalaisten taloutta verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa on eniten pelkoa työpaikan menetyksestä. 40 % työssäkäyvistä oli aiheesta hieman tai todella huolissaan.

Suomalaisilla oli tutkimuksen mukaan eniten ongelmia suoriutua yllättävistä menoista. Suomalaisista 25 prosenttia kertoi, että 500 euron yllättävän menon maksaminen olisi vaikeaa tai mahdotonta. Tanskassa vastaava osuus oli 18 % ja Ruotsissa 14 %. Suurempien ennakoimattomien kulujen hoitaminen on vielä vaikeampaa, raportti kertoo. Suomalaisista vain 25 % selviäisi 3000 euron menon maksamisesta ”hyvin helposti”.

Kriisin jälkeen

Poliittisessa tilanteessamme odotamme, millaisia ratkaisuja hallitus tekee kriisin aiheuttaman kansantalouden vahingon korjaamiseksi. Suhteutettuna kansalaisten kokemukseen oman talouden heikentyneestä tilanteesta ei helppoja ratkaisuja kenties löydy.

Kriisiasiantuntijoiden mukaan kansan menettäessä luottamuksensa hallitukseen ja hallintoon hallitus ei enää johda kriisiä. Suomessa ja Ruotsissa luottamus hallitukseen on alentunut kriisin seurauksena, mutta onneksi ei kuitenkaan niin paljon, että hallituksen asema olisi kyseenalainen.

Kriisitilanteesta nähdään, että hallituksen toiminta ja johtaminen on tasapainoilemista monen vaikuttavan tekijän suhteen. Kansalaiset on saatava noudattamaan annettuja ohjeita ja määräyksiä ainakin riittävästi. Väärien käsitysten eli tarkoituksellisen tai sattumanvaraisen dis- ja misinformaation leviämisen vaikutukset on torjuttava. Yksilökohtaisesti se tarkoittaa pelkoreaktioiden tai suorastaan paniikin välttämistä ja toisaalta omien henkilökohtaisten tavoitteiden tai etujen rajoittamista yhteiseksi hyväksi.

Talouden toimivuuden kannalta annetut rajoitukset eivät saa olla ylimitoitettuja. Vaikka tavoitteena on kansalaisten terveydentilan suojeleminen voivat talouden rajoitukset kiertyä monivaiheisesti takaisin terveyden ongelmien lisääntymiseen. Nyt jo tiedetään myös, että terveydenhoitoon syntyneiden jonojen purkaminen kestää ainakin vuoden loppuun.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Linkit kirjoituksessa käytettyihin lähteisiin:

Kantar: Rapport om förtroende, oro och beteende under coronakrisen

RUSI: Revamping Crisis Resilience and Security in the Post-Pandemic World

Lowell: Tutkimus – Suomalaiset kokevat koronatilanteen Pohjoismaiden synkimmin

Lowell: Effects of the Corona pandemic Nordic comparison

Mentorin merkintöjä 27 – Ajatus, kieli ja kulttuuri kohtaavat lähikehityksen vyöhykkeellä