Kylkirauta
  • Etusivu
  • Verkkolehden arkisto
    • Artikkelit
      • 2014
      • 2015
      • 2016
      • 2017
      • 2018
      • 2019
      • 2020
    • Blogit
  • Kylkiraudan vuosikerrat
    • 30- ja 40-luku
    • 50-luku
    • 60-luku
    • 70-luku
    • 80-luku
    • 90-luku
    • 2000-luku
    • 2010-luku
    • 2020-luku
  • Kadettikunta
    • Kadettikunta
    • Kadettikunta somessa
      • Facebook
      • Twitter
      • Youtube
      • Instagram
    • Julkaisut ja tietopankit
      • Kadettikunnan julkaisuja
      • Joukkosi eessä
      • Maailman muutos ja Suomi
      • Suomi kylmässä sodassa
      • Turvallisuuspolitiikan tietopankki
      • Veteraanien perintö
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Haku
  • Menu

Puolison ääni 15 – Miten upseerin puolisoa on valmennettu selviytymään poikkeusoloissa?

Sini Rantakari

Olen kirjoittanut aiemmin eri näkökulmia siitä, mitä elämä upseerin puolisona on vaatinut. Monia asioita on ollut pakko oppia, keksiä luovia ratkaisuja. Jotain on pitänyt opetella vain sietämään. Koskaan ei ole voinut tuudittautua ajatukseen, että näin tämä elämä varmaan jatkuu, samanlaisena hamaan tulevaisuuteen.

Suomen siirtyminen poikkeustilaan oli yllättävä ja järkyttäväkin tilanne. Arjen rakenteiden muuttuminen nopeasti aiheutti epävarmuutta siitä, miten päivittäinen elämä saadaan järjestymään. Aiemmin tavalliset asiat muuttuivat äkkiä vaarallisiksi.

Upseerin perheenä se ei ollut meille ensimmäinen kerta. Tilanne oli kuin uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan muuttaessamme: Täytyi tutustua uuteen ympäristöön. Lasten päivähoito ja koulunkäynti piti järjestää. Jouduimme erilleen sukulaisista ja ystävistä. Kumpikaan ei tiennyt, mitä omat työt tuovat tullessaan.

Pariskuntana uuteen sopeutuminen ja epävarmuuden sietäminen on mielestäni helpompaa kuin yksin. Turvallinen parisuhde vahvistaa jo olemassaolollaan luottamusta siihen, että elämä kantaa ja kaikki järjestyy. Näiden parisuhdetaitojen merkitys korostuu poikkeustilanteissa:

1) Keskusteluyhteyden säilyttäminen

Vaikka olisi kiire, kova paine ja paljon epätietoisuutta, on tärkeää, että kumppanit pitävät toisensa ajan tasalla tilanteesta ja omista kuulumisistaan. Selkeä vuorovaikutus vähentää tarvetta luulla, arvailla ja pelätä, miten asiat ovat. Epätietoisuudessakin on helpompi olla, kun se on sanottu ääneen ja siinä ollaan yhdessä.

2) Lupa tuntea ja jakaa kaikenlaisia tunteita

Kaikissa asioissa on puolensa ja puolensa. Minkään asian ei tarvitse aiheuttaa tietynlaisia tunteita. Parhaimmillaan tunteet voivat virrata ja muuttua, niitä voi jakaa ja tutkia. Tietynlaisten tunteiden kieltäminen itseltä tai toiselta aiheuttaa usein jumiutumista juuri ei-toivottuun tunnetilaan.

3) Kyky tehdä yhteisiä päätöksiä ja muuttaa niitä

Joskus päätös voidaan tehdä vain toisen puolison asiantuntemukseen tai toiveisiin perustuen. Joskus toinen voi toivoa, että hänen ei tarvitse päättää tästä asiasta. Yhteisten päätösten tekemisen edellytyksenä on, että molemmat sitoutuvat päätöksen tekemiseen ja sen seurauksiin. Hiljaa mielessä tehdyt myönnytykset voivat olla hyvää tarkoittavia, mutta ne keräävät ajan myötä katkeruutta puolisoiden välille.

4) Taito toimia sekä itsenäisesti että olla riippuvainen toisesta

Epävarmassa tilanteessa joku kokee luontevaksi hakea turvaa ja tukea puolisoltaan. Toinen ei ehkä ole tottunut pyytämään apua ja ajattelee tekevänsä kaikille palveluksen selviytymällä yksin. Etenkin muutosaikoina on tärkeää voida luottaa sekä siihen, että toinen auttaa tarvittaessa, että siihen, että toinen pärjää jonkin aikaa ilman apuakin – että puolisot pysyvät toistensa mielessä, vaikka vuorovaikutus olisi stressin ja katkosten sävyttämää.

5) Myötätunto

Traumaattiset kokemukset syntyvät sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen on jäänyt ilman myötätuntoa. Jos puolisot jumittuvat kilpailemaan siitä, kummalla on raskaampaa, molemmat jäävät yksin. Myötätunto itseä ja toista kohtaan luo yhteyttä, merkityksen tunnetta ja toivoa silloinkin, kun tulevasta ei tiedä. Silloinkin, kun myötätuntoa on vaikea tuntea, voi käyttäytyä myötätuntoisesti.

En tiedä, onko upseerin ura tarkoituksella suunniteltu niin, että epävarmuutta ja yllättäviä tilanteita oppii sietämään. Upseerien perheiden valmentamista poikkeuksellisiin olosuhteisiin ei liene kirjattu mihinkään. Mutta onhan se kaikkien etu, jos upseerin lisäksi myös perhe on tottunut selviytymään niin, että upseerien ei tarvitse olla liian huolissaan perheestään kriisiluonteisiin tehtäviin astuessaan.

Joka tapauksessa minulle perheeni aiemmasta kokemuksesta oli ja on paljon hyötyä valtakunnallisessa tositilanteessa. Olen kuullut myös muilta upseerien puolisoilta, että sopeutuminen tähän tilanteeseen on käynyt niin kuin muihinkin muuttuviin tilanteisiin. Tunnen kiitollisuutta saamastani valmennuksesta.

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä ja kirjoittaa Rakkauden ammattilaiset -blogistina (linkki).
Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.

Puolison ääni 21: Millaista on itsenäisyys parisuhteessa?

joulukuu 8, 2020/in Blogi, Blogi 2020, Uusin blogi /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/12/Artikkeli-2-itsenaisyys.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2020-12-08 06:32:352020-12-08 06:49:22Puolison ääni 21: Millaista on itsenäisyys parisuhteessa?

Tähystäjä: Tuulesta temmattua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

marraskuu 30, 2020/in Blogi, Blogi 2020 /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/11/Fire-artikkeli-30112020-1.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2020-11-30 14:17:162020-12-08 06:30:14Tähystäjä: Tuulesta temmattua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Puolison ääni 20: Elämä on sopeutumista – miten resilienssini on kasvanut?

lokakuu 31, 2020/in Blogi, Blogi 2020 /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kukat-kalliolla-artikkeli-31202020.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2020-10-31 09:58:332020-12-08 06:30:57Puolison ääni 20: Elämä on sopeutumista – miten resilienssini on kasvanut?
Sivu 1 kaikista 9123›»

Yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Vesa Valtonen
vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 0299 410 501

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Toimituksen yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Vesa Valtonen
vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 0299 410 501

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

TIETOSUOJASELOSTE

Tietosuojaseloste luettavissa tästä linkistä.

Kadettikunnan yhteystiedot

Huomio!
Koronavirusepidemian vuoksi yhteydenotot
Kadettikunnan toimistoon ja asiakaspalvelu toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostilla. 

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja

Copyright © 2020, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

Kadettikunta sosiaalisessa mediassa

Facebook
Twitter
YouTube
Instagram
Sarvikuono Design
  • Twitter
  • Dribbble
Scroll to top