Rajavartiolaitoksen henkilöstön hyvinvointi alati kansainvälistyvässä, laaja-alaisempien vastuiden ja velvoitteiden kompleksisessa turvallisuustoimintaympäristössä on ennennäkemättömissä haasteissa. Niissä luoviessaan ihmisen on osattava ja uskallettava priorisoida sekä työnsä että elämänsä valintoja.

Komentajakapteeni Joni Sjöberg pureutuu aiheeseen kuluvan kuun vaihteessa julkaistussa yleisesikuntaupseeritutkinnon diplomityössään ”Rajaupseerin työkyky ja hyvinvointi: hyvinvoiva ihminen on tuottava”. Siinä yksilön on kyettävä hallitsemaan elämänsä kokonaisuus, tekemään valintoja ja ennen kaikkea oltava valmis hyppäämään uusiin oppimisen ja yhteistoiminnallisen tekemisen haasteisiin henkisen, ruumiillisen ja sosiaalisen toimintakuntonsa säilyttäen.

Joni Sjöberg on huolissaan Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä: liiallisesta työmäärän vuoksi kuormitus on lisääntynyt ja jaksaminen on heikentynyt, jolloin henkilöstön kapasiteetti ja kyky suoriutua työtehtävistään on alentunut. Työntekijöiltä vaaditaan liikaa liian lyhyessä ajassa yksittäisten virkamiesten liian laajassa tehtäväkentässä. Hänen mukaansa korkea työkuorma korostaa työntekijöiden pysyvyyden merkitystä korostuu. Vastaajien toivovat enemmän pysyvyyttä ja halutaan ylläpitää osaava henkilöstö omassa yksikössä. Tutkija huomauttaa, että uuden henkilön kouluttaminen ja perehdytys haittaavat varsinaista työtä, mikä osaltaan lisää työkuormaa. Huolta tuottaa myös liian tiheä kollegoiden tai esimiesten vaihtuvuus.

 ”Epärealistiset määräajat tehtäville”

Epäsuotuisa kehitys säteilee Sjöbergin mukaan sekä aineellisiin että aineettomiin vaikeuksiin. Nykyinen palkkataso ei enää kohtaa verrattavissa olevaan työmäärään. Maisteri-, esiupseeri- ja yleisesikuntaupseeritaustaiset viranhaltijoista selvästi yli puolet kokevat ylityöllistämistä, iän osalta tulilinjalla ovat eritoten 43-49 vuotiaat. Neljännes tutkituista tuntee, että työtehtävät tuntutuvat joskus ainakin osin ylitsepääsemättömiltä. Neljä kymmenestä maisterista kokee työtehtävien tuntuvan joskus ylitsepääsemättömiltä.

Rajaupseereista yli puolet kertoo kokeneensa henkistä työpahoinvointia. Työyhteisöön ja lähiesimiehiin ollaan tyytyväisiä. Vastaajien mielestä lähiesimiehellä ja työhyvinvoinnilla onkin selvä yhteys. Hyvin toimivat esimiessuhteet näyttävät lisäävän työtyytyväisyyttä ja tehokkuutta.

Vastaajat toivovat yksilöllisempää kohtaamista esimiehiltä. Esimieheltä halutaan oikeudenmukaista kohtelua ja arvostusta. Sjöberg painottaa, että esimies on suunnan ja roolin näyttäjä. Jos ja kun esimiehet eivät tunnista tai ymmärrä alaistensa kokemaa työkuormaa ja stressiä, voidaan joutua ongelmien aliarviointiin ja puutteellisiin tukitoimiin.

Joni Sjöbergin keskeisiä havaintoja on, että työkuorma ja resurssien riittämättömyys luovat haasteita työyhteisöissä. Yli puolet tutkittavista on huolestunut tehtävien määrän lisääntymisestä ilman henkilöstöresurssien kasvua, mikä kuormittaa työntekijöitä ja aiheuttaa stressiä.

”Liian suuri työmäärä suhteessa käytettävään aikaan. Epärealistiset määräajat tehtäville. Se, että töitä ei voi tehdä kunnolla, koska kiire.”

Esiupseereilla sekä iältään 35 vuotta täyttäneillä paineita on tutkimuksen mukaan yli puolella rajaupseereista. Yleisesikuntaupseereilla on selvästi eniten energiaa, muiden ollessa tasaväkisiä. Yli viisikymppisillä on myös selkeästi eniten työnteon virtaa.

Työn kuormittavuus on liian iso ja se näyttää vaikuttavan henkilökohtaiseen elämään. Työn runsaus vaikuttaa myös ylenpalttiseen harmaaseen ja ylityöhön. Palautuminen kestää eikä se viidennekseltä onnistu kunnolla edes vapaa-ajalla. Työpaikkaa ei kuitenkaan haluta vaihtaa.

”Perhe-elämä kärsii työni johdosta”

Miltei puolet työskentelee erossa perheestään. Koulutustaustavertailussa esiupseeritaustaiset tekevät vähiten töitä etäällä perheestään ja maisterit eniten. Yleisesikuntaupseerien perhe-elämä on rikkonaisinta, esiupseerien ehyintä. Sjöberg laskee, että yli kaksi kolmesta 35 – 42 vuotiaasta ei kykene tasapainoiseen perhe-elämään.

Perheen ja työ tasapainottamiseksi etätyöt ja työaikojen joustot korostuvat. Tutkittavat korostavat puolison roolin tärkeyttä.: viidennes ei pärjäsi ilman puolison tukea.

”Perhe-elämä kärsii työni johdosta. Kotona puoliso on jatkuvasti jaksamisen rajoilla lasten kanssa ja tämä heijastuu parisuhteeseemme negatiivisesti. Kumpikin alkaa olla loppu ja parisuhde voi huonosti, koska molemmat ovat loppu.”

”Etätyön soveltaminen ei toteudu täysimääräisesti. Organisaatiossamme ei osata etäjohtamista: alainen on pakko nähdä tekevän työtä ja mahdollisuus kasvotusten olla yhteydessä jatkuvasti, jotta kykenemme johtamaan. upseerit osaavat tehokkaasti arvioida, milloin on tarpeen lähitöille ja milloin etätyö on mahdollista. Hallintoyksikkökohtaiset rajoitukset etätyössä ovat teennäisiä.”

Työntekijät arvostavat myös joustavia työaikamuotoja ja etätyömahdollisuuksia. Vapaus valita työskentelytapansa ja -ajankohtansa, voi lisätä motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Jaksamista edesauttaa työnantajan tarjoama mahdollisuus liikkua ja harrastaa.

Ylivoimaisesti suurin työhyvinvointia heikentävä asia näyttäisi olevan liiallinen työtaakka. Suuri työmäärä ilman riittäviä resursseja tai tukea väsyttää ja stressaa sekä vaikeuttaa henkistä palautumista kokemansa kohtuuttoman työmäärän tähden. Matkustaminen työpaikan ja kodin välillä heikentää sekin jaksamista.

Upseereiden urasuunnittelu ei saa työhyvinvoinnillista kiitosta. Vaihtuva palveluspaikkakunnat hankaloittavat perhe-elämää. Epämiellyttävät tehtävät ja pakkosiirrot pelottava. Työtehtävien sovittaminen työntekijän toiveisiin ja uratavoitteisiin luovat epävarmuutta sekä vähentävät motivaatiota ja sitoutumista työhön.

”Paine pakkosiirrosta ja sen myötä perhe elämän kärsiminen ehdottomasti suurin asia, joka ajaa tällä hetkellä etsimään muita töitä.”

Tutkittavat painottavat viihtyisän työilmapiirin merkitystä. Työyhteisön tuki ja hyvät ihmissuhteet kollegoihin tekevät työstä mielekästä ja auttavat jaksamaan oravanpyörässä.

Perhe, vapaa-aika ja harrastukset nähdään hyvin tärkeinä tekijöinä, jotka tukevat työhyvinvointia ja tasapainottavat työn ja muun elämän suhdetta. Perheen kanssa vietetty aika nähdään korvaamattomana ja keskeisenä voimavarana, joka tukee henkistä tasapainoa ja antaa voimaa kohdata työelämän vaatimukset.

Työntekijät kokevat, että kasvaneet tehtävämäärät johtavat tilanteeseen, jossa työn määrä ylittää heidän kapasiteettinsa.

”Liiallinen työmäärä, liian vähän tekijöitä ja liian laaja tehtäväkenttä. Pikatilanteissa akuutti asia on hoidettava ja muut tehtävät siirtyvät eteenpäin, joka johtaa kumulatiiviseen kertymään ja monen asian kasautumiseen.”

”Poukkoileva ja vailla pitkänäköisyyttä oleva henkilöstöhallinto. Työhyvinvointi on kaunis asia ja organisaatio esittelee strategiaa sen parantamiseksi Kompassissa, mutta se on sananhelinää.”

”Nykyinen kontrolloiva johtaminen omassa hallintoyksikössäni tuntuu hetkittäin epätodelliselta.”

Esimiestyössä erityisesti kontrolloiva johtamistyyli, byrokraattiset esteet ja johtamisen mikromanagerointi koetaan tuskallisina ja turhauttavina. Ne voivat estää työntekijöitä hyödyntämästä täyttä potentiaaliaan, mikä puolestaan heikentää sekä yksilön hyvinvointia että työyhteisön toimivuutta.

Kaksi kolmasosaa kysymyksen vastaajista totesi, että työkuorma vaikuttaa jaksamiseen ja harrastusintoon vapaa-ajalla.

”Kasvaneen työkuorman takia en nauti samalla tavalla vapaa-ajasta kuin ennen. Vapaa-aika menee palautumiseen ja vapaa-ajalla joutuu miettimään jo tulevia työpäiviä tai -viikkoja. Käytännössä lomat ovat enää täysin työstä irrottava tekijä.”

Yksilön kohtaamista toivottaisiinkin kehitettävän keskeisenä johtajuuden osa-alueena. Esihenkilön tulisi tiedostaa alaisen työkuorman ja osata puuttua ylikuormittumiseen. Pätevä esimies luo Sjöbergin mukaan edellytykset työntekijöiden edistymiselle ammatissaan. Esimiehellä tulee myös olla ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ja kyky priorisoida johdettaviensa tehtävät.

”Mene aina alaisen hyvinvointi edellä ja sano tarvittaessa esimiehellesi, että nyt ei riitä resurssit tekemään jotain tehtävää.”

Työhyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämiskohteina painottuivat kolme tekijää – fyysisen liikunnan harrastaminen työajalla, parempi henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön lisääminen.

Upseerit toivoisivat, että Rajavartiolaitos tarjoaisi paremmat liikuntamahdollisuudet. Menettely vahvistaisi fyysistä kuntoa, parantaisi mielialaa ja vähentäisi stressiä, mikä puolestaan voi lisätä työtehoa ja työtyytyväisyyttä.

”Yksinkertaisena asiana olisi se, että mahdollistetaan viikkoliikunta kaikissa tilanteissa työajalla, vaikka tekisi puskurit täyteen jaksossa.”

Tutkittavista henkilöstösuunnittelun tulee olla proaktiivista, eikä reaktiivista. Tehtäviin hakeutumisen ja tehtäviin valitsemisen tulisi olla nykyistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää. Pakkosiirtoja tulisi välttää viimeiseen asti. Työ ei ole koko elämä. Esimiehiltä tutkittavat odottivatkin inhimillistä, oikeudenmukaista kohtelua ja tasa-arvoa alaisiaan kohtaan.

”Toivoisin lähiesimieheltäni parempaa ymmärrystä työhyvinvoinnin, kulttuurin ja muutenkin sosiaalisten tekijöiden merkityksestä.”

”Uudet tehtävät virkistävät.”

Suomenlahden Merivartioston meritoimiston päällikkönä palvelevan yleisesikuntakomentajakapteeni Joni Sjöbergin diplomityö tarjoaa arvokasta tietoa Rajavartiolaitoksen upseerien työhyvinvoinnista ja kehittämiskohteista. Niiden avulla voidaan tunnistaa konkreettisia keinoja, joilla sekä organisaation toimintaa saatetaan tehostaa yksilön työkyvystä ja jaksamisesta huolehtimalla.

Yhtäältä Rajavartiolaitoksen upseerit kokevat työkykynsä ja toimintakykynsä hyviksi, mikä viittaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kyvykkyyteen suoriutua työtehtävistä. Upseerit pitävät itsestään huolta ja valtaosa harrastaa liikuntaa yli kolme tuntia viikossa, mikä tukee ja jopa parantaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Toisaalta Rajavartiolaitoksen upseereista merkittävä osa kokee työtehtävänsä ajoittain raskaiksi ja jopa ylitsepääsemättömiksi. Työpahoinvoinnista kielii liiallinen kuormitus. Työmäärä ylittää usein upseerin voimavarat, mikä voi johtaa uupumukseen ja vähentää työn tehokkuutta. Kohtuuttoman työmäärän ohella työtehtävien moninaisuus ja laajuus rasittavat osaa upseereista, jossa ratkaisuna olisi henkilöstömäärän lisääminen.

Palkkaus aiheuttaa hampaiden kiristämistä. Työ- ja vapaa-ajan tasapaino, mahdollisuus etätyöhön sekä liikuntaan ja henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteisiin paremmin osuviin työtehtäviin näyttäytyvät keskeisinä hyvinvoinnin tukipilareina. Puutteista huolimatta rajaupseeri kokee vaativan ja vaihtelevan työnsä mielekkääksi myös kokonaishyvinvointinsa ansiosta.

Joni Sjöbergin tutkimuksen poikkeuksellisen vahva vastausaktiivisuus kertoo työhyvinvoinnin ja jaksamisen ensiarvoisuudesta työn kokonaistuottavuudessa. Moniulotteisuudessaan paneutuvan diplomityön merkitystä ei tässä maailmanajassa voi korostaa liikaa. Tutkimustulokset kehittämisehdotuksineen soisi otettavan tosissaan Rajavartiolaitoksen lisäksi sekä Puolustusvoimissa että muualla ylipäänsä voimavarojensa uusjaon kanssa tuskailevassa julkishallinnossa.

”Uudet tehtävät virkistävät. Olen erittäin tyytyväinen työnantajaani siinä asiassa, että voin vaihtaa lähes tulkoon eri ammattiin (työtehtävät poikkeavat suuresti aikaisemmasta tehtävästä) Rajavartiolaitoksen sisällä ilman pitkiä kouluttautumisia.”

***

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen on liiketalouden sekä sotilasjohtajuuden tutkija ja soveltaja. Hänelle kokonaishyvinvointi on työn ja elämän kohtalonkysymys.

Kuvat Nikolai Ylirotu / Sarvikuono Design