Kadetin ajatuksia 24 – Nuorten Maanpuolustuskeskustelut Santahaminassa
Kadetti Kasperi Koski
On helppo puhua nuorista maanpuolustajina – vaikeampi on antaa heille ääni maanpuolustuksen kehittäjinä. Lokakuun alussa järjestetyt Nuorten Maanpuolustuskeskustelut Santahaminassa tekivät juuri sen.
Kadettien opiskelijajärjestö Kadettitoverikunta ja Kadettikunta kokosivat Santahaminaan toista kertaa joukon nuoria, jotka halusivat puhua maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta omalla äänellään. Tavoitteena oli kannustaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheista, jotka koskettavat meitä kaikkia – myös heitä, joilla ei vielä ole omaa kokemusta varusmiespalveluksesta tai laajemmista sotilastehtävistä.
Tapahtumaan osallistui nuoria hyvin erilaisista taustoista: yliopistojen ainejärjestöistä, poliittisista nuorisojärjestöistä sekä maanpuolustusteemoihin liittyvistä yhdistyksistä. Laaja osallistujakirjo tarjosi aidosti uusia näkökulmia ja haastoi pohtimaan tuttuja aiheita tuorein silmin. Samalla tapahtuma toimi myös verkostoitumisalustana, tällaisia keskusteluja kun ei usein käydä yli rajojen, ja juuri siksi ne ovat arvokkaita.
Kahden maailman rajapinnassa
Itse (kuvassa kommentoimassa) vietän tällä hetkellä ”simppuvuottani” (ensimmäisen vuosikurssin kadetti). En kuitenkaan tässä tapahtumassa ollut Puolustusvoimien edustajana paikalla, vaan edustin Aalto-yliopiston puolustus- ja turvallisuusteemoihin keskittyvää yhdistystä, Aalto Defence’a. ”Kaksoishenkilöllisyyteni” niin kadettina, kuin siviiliyliopiston opiskelijanakin, teki päivästä erityisen antoisan. Sain mielenkiintoisen mahdollisuuden peilata omia näkemyksiä sekä sotilaiden, että ryhmämme siviiliosallistujien kokemuksiin. Tuntuu, että siviilit ja sotilaat puhuvat usein eri kieltä, ei vain termeissä mutta myös maailmankuvassa. Näissä pöydissä ne kielet kohtasivat.
Neljä teemaa, lukematon määrä näkökulmia
Keskustelut käytiin kuuden hengen pöytäryhmissä, joissa yhdisteltiin eri taustoista tulevia osallistujia ja kadetteja. Keskustelunaiheita oli neljä. Lyhyiden asiantuntija-alustusten jälkeen ryhmät kokosivat johtopäätöksensä ja alustajat kommentoivat tuloksia. Myös tapahtuman suoratoistolähetystä etäyhteyksin seuraava yleisö sai tuoda kysymyksiään osaksi salikeskustelua.
Ensimmäinen teema oli reserviläisten maanpuolustustahto. Alustajana teemalle toimi maanpuolustukseen ja reserviläisyyteen keskittyvä sosiaalisen median yhteisö Mighty Finlandin Ville Sormunen. Keskustelu pyöri reserviläisten roolin ja motivoinnin ympärillä, todeten reserviläisten maanpuolustustahdon olevan Suomessa korkealla tasolla ja tunnistaen reserviläisten suorittaman elintärkeän työn puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden eteen.
Toinen teema käsitteli tasa-arvoa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen 30-vuotisen taipaleen kunniaksi. Teeman alusti Turvallisuuskomitean yleissihteeri, everstiluutnantti Annukka Ylivaara. Keskusteluissa korostuivat tulevaisuuden vaihtoehdot kutsuntojen toteuttamiseen ja varusmiespalveluksen suorittavien nuorten kokonaistason kehittämiseen. Myös kansalaispalveluksen tai koko ikäluokalle toteutettavien maanpuolustuskurssien vaikutusta kokonaisturvallisuuteen pohdittiin.
Kolmantena aiheena oli kansalaisten resilienssi eli kriisinsietokyky. Resilienssiä tarkasteltiin erityisesti taiteen ja kulttuurin kautta, ja aiheen alustajana toimi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö. Keskusteluryhmien pohdinnat koskivat kulttuurisen yhteenkuuluvuuden merkityksestä kriisinkestävyyden rakentumisessa sekä taiteen merkitystä kansallisen identiteetin rakentumisessa.
Neljäs aihe keskittyi Ukrainan sotaan ja Venäjän toimintaan niin sodassa kuin Suomen turvallisuusympäristössä. Neljännen teeman osalta keskustelun alusti Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu. Olimme siis viimeisenkin teeman osalta hyvissä ja erittäin asiantuntevissa käsissä. Suomi ei valitettavasti voi maantieteelleen eikä naapureilleen mitään, ja nimenomaan maantieteestä johtuen Suomen täytyy olla erityisen terävänä ja valppaana.
Keskustelujen sävy vaihteli vakavasta analyyttiseen ja pohtivasta kevyempään. Yhteinen nimittäjä oli kuitenkin selvä: nuoret halusivat ymmärtää, eivät vain toistaa valmiita vastauksia.
Keskusteluja ja kahvittelua
Keskusteluosuuden päätti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa omalla puheenvuorollaan. Rehtori korosti Maanpuolustuskorkeakoulun roolia maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta tiedottamisessa. Erityisesti hän korosti nuorten mukanaolon tärkeyttä keskusteluissa käsiteltyjen elintärkeiden teemojen osalta.
Tilaisuuden jälkeen osallistujille mahdollistettiin vielä vapaamuotoisempi keskusteluiden jatkaminen kahvitustilaisuuden muodossa. Myös kakkua oli tietysti tarjolla. Maittavista tarjoiluista kiitos kuuluu jälleen Santahaminan sotilaskotiyhdistykselle.
Keskustelupäivä tarjosi paljon enemmän kuin vain vastauksia alustajien esittämiin kysymyksiin. Se tarjosi pohdintaa, laajentuneita näkökulmia ja ennen kaikkea uusia tuttavuuksia. Jos maanpuolustustahto on yhteinen selkärankamme, tällaiset keskustelut ovat sen hermoja – ne pitävät meidät tuntevina, ajattelevina ja toisistamme kiinnostuneina.
Tapahtuman tallenne löytyy verkosta tästä linkistä. Kiinnostuneita kehotan ehdottomasti katsomaan tallenteen ja merkitsemään ensi vuoden keskustelut ajoissa kalenteriin. Erityisesti nuoria kannustan lisäksi myös harkitsemaan ensi vuoden keskusteluihin osallistumista.
Lopuksi haluan vielä jakaa kenraalimajuri Kalliomaan nuorille osoittamat sanat erityisesti kaikille tätä artikkelia lukeville nuorille:
”Tulevaisuus ei vain tule jostain, vaan tulevaisuus rakennetaan. Tulevaisuus on teidän, ja te teette tulevaisuuden meille.”
***
Kirjoittaja opiskelee 112. kadettikurssilla maavoimien koulutusohjelmassa.
