Käyttäisinkö tekoälyä? – Esimerkkinä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten selontekojen vertailu

Tämä artikkeli on laadittu minimaalisella ihmistyövoiman käytöllä, ja kesti noin 40 minuuttia.

MUISTUTUS: Ennen kuin teet mitään, kertaa työnantajasi ja tietoturvallisuusasiantuntijoiden käskyt, ohjeet ja neuvot tekoälyjen käytöstä.

Johdanto: Miksi kysymys on ajankohtainen?

Tekoälyn käyttö asiantuntijatyössä herättää yhtä aikaa uteliaisuutta, toiveita ja epäluuloa. Voiko kone todella auttaa kriittisessä ajattelussa, strategisessa analyysissä – tai jopa kansallisen turvallisuuden dokumenttien vertailussa?

Päätimme kokeilla. Ei näyttääksemme, mitä tekoäly osaa, vaan selvittääksemme, mitä se voi auttaa meitä tekemään paremmin, nopeammin ja tarkemmin.

Kuva Nikolai Ylirotu / Sarvikuono Design

Työn kulku: näin etenimme vaiheittain

Koko prosessi dokumentoitiin askel askeleelta. Käskylistamme muodosti runkopuun tekoälyavusteiselle analyysille. Kokeilu tapahtui vuoropuheluna asiantuntijan ja koneen välillä – hieman kuin shakissa, jossa pelaaja tunnistaa vastustajan pelin rakenteen ja käyttää sitä hyväkseen.

Käskyt ja vaiheet:

  1. ”Analysoi Suomen selonteko, ja tee siitä 1/4 liuskan tiivistelmä.”
  2. ”Analysoi Ruotsin esitys, ja tee siitä 1/4 liuskan tiivistelmä.”
  3. ”Vertaile Suomen ja Ruotsin asiakirjoja. Koosta yhtäläisyydet ja erot.”
  4. ”Laske, kuinka monta kertaa asiakirjoissa mainitaan Venäjä. Merkitse maininnan sävy: uhka / varoitus / mahdollisuus.”

Tiedostot ladattiin suoraan tekoälyjärjestelmään. Analyysi perustui suoraan asiakirjojen tekstiin ja sen käsittelyyn ilman valmiita luokitteluja tai asiantuntijakommentteja. Jälki oli silti… yllättävää.

Tiivistelmät: mitä asiakirjoista paljastui?

Suomi: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2023

Selonteko on jäsennelty strategisesti: se korostaa Suomen Nato-jäsenyyttä, liittoutumista, arktista vakautta, kyber- ja informaatioympäristön haasteita sekä varautumista hybridivaikuttamiseen. Venäjän toiminta nimetään suoraan vakavimmaksi uhaksi. Painopiste on integraatiossa – Suomi asemoituu osaksi länsimaista puolustusjärjestelmää.

Ruotsi: Totalförsvaret 2021–2025

Ruotsin esitys rakentuu kokonaisturvallisuuden ympärille. Se sisältää sekä sotilaallisen että siviilivarautumisen, varautuu pitkäkestoisiin kriiseihin ja kasvattaa puolustusvoimien määrällistä suorituskykyä. Nato-jäsenyys ei ole mukana – dokumentti perustuu vielä ”itsenäisen Ruotsin puolustuksen” ideaan. Venäjää ei mainita lainkaan nimeltä.

Venäjä-mainintojen vertailu: hiljaisuus ja suoruus

Tekoäly laski molemmista asiakirjoista kaikki maininnat Venäjästä tai ”Rysslandista”, ja analysoi sävyn kontekstin perusteella:

Tulos ei jättänyt epäselväksi, kummassa maassa katse kohdistuu Venäjään ja sen toimintaan – ja kummassa valitaan hiljaisempi muotoilu. Tämä ei kerro pelkästään strategiasta, vaan myös poliittisesta kulttuurista, retoriikasta ja ajankohdasta.

Vertailun kooste: samankaltaisuuksia ja selviä eroja

Johtopäätökset: mitä tekoäly antoi – ja mitä se ei vienyt?

Tekoäly ei korvaa kriittistä ajattelua. Mutta se voi vapauttaa kapasiteettia sieltä, missä sitä kuluisi mekaaniseen vertailuun, haun toistoon tai muotoiluun.

Tekoäly voi paljastaa hiljaisuuden. Se huomaa, että toisessa asiakirjassa Venäjä ei esiinny lainkaan, ja tuo tämän esiin määrällisesti – ei väitteellä, vaan havainnolla.

Lopulta tärkein kysymys ei ole: Käyttäisinkö tekoälyä? – vaan: Käyttäisinkö tekoälyä viisaasti?

Ihmiskirjoittajan lisäohjeet:

  • Käytä tekoälyä, jonka tunnet. Pitkä yhteistoiminta on antanut älylle tuntumaa sitä, miten sinun kanssasi pitää toimia.
  • Harjoittele käskyjä – esimerkiksi parjattuja ”hallusinaatioita” voi vähentää oikeilla käskyillä.
  • Linkit eivät aina vie siihen asiakirjaan tai artikkeliin, johon sinä oletat. Virheet voi välttää lataamalla aineisto itse – palaa alun muistutukseen.
  • Osaa asiasi. Jos tekoäly vertailisi intialaisten ja turkkilaisten matonkutojien käsikirjoja, ainakaan Jussi ei huomaisisi analyysissä mitään vikaa, vaikka se olisi täysin humpuukia.

***

Kirjoittajat, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla palveleva komentaja evp Juha-Antero Puistola (vasemmalla) ja tekoäly ChatGPT (oikealla) suosittelevat rohkeata, mutta ohjeidenmukaista harjoittelua kullekin lukijalle.

Juha-Antero Puistola: Käyttäisinkö tekoälyä? – Esimerkkinä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisten selontekojen vertailu