Suomalainen tutkimusyhtiö Reputation and Trust Analytics Oy on tutkinut kansalaisten mielipiteitä Naton maineesta ja luottamuksesta siihen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Yhtiön Luottamus&Maine-tutkimuksessa yleisöltä kerättiin arviot asteikolla 1–5. Tulokset esiteltiin keskiarvoina. Naton kokonaismaine arvioitiin hyväksi Norjassa (keskiarvo 3,59) ja kohtalaiseksi sekä Suomessa (3,21) että Ruotsissa (3,14).

Naton maineen lisäksi Luottamus&Maine-tutkimuksessa arvioitiin kansalaisten luottamusta liittoumaan sekä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten halukkuutta tukea sitä kriisitilanteessa. Norjassa luottamus sai arvosanan 3,84 (hyvä) ja kriisituki 4,18 (erinomainen). Arvosanat olivat selvästi matalampia Suomessa (luottamus: 3,18, kriisituki 3,08) ja Ruotsissa (luottamus: 3,11, kriisituki: 3,07) ja sijoittuvat molemmissa kohtalaiselle tasolle.

Tuloksen analyysissa esitetään, että ero Norjan hyväksi johtuu maan pidempään jatkuneesta jäsenyydestä puolustusliitossa. Norjalaisilla on ollut aikaa tottua ja tutustua jäsenyyteen liittyviin asioihin.

Vaihtelu keskiarvoissa kertoo siitä, että vastaajajoukoissa eri maissa on ryhmiä, joissa annetaan pienempiä arvoja asteikkomittarilla. Ryhmien eroja ei tutkimuksesta kertovassa artikkelissa kuitenkaan kuvailla. Esimerkiksi poliittisten ryhmien eroja saadaan kuitenkin tarkasteltua muissa tutkimuksissa.

MTS:n tutkimuksen haastattelut on kerätty vuoden 2024 loppuvuoden aikana, ennen Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkua.

MTS:n tutkimuksessa mitattiin myös kansalaisten yleistä suhtautumista Natoon kysymyksellä ”Suomi on puolustusliitto Naton jäsen. Miten suhtaudutte siihen?” Tutkituista 82 prosenttia vastasi ”erittäin myönteisesti” tai ”melko myönteisesti”. Poliittisten kannatusryhmien tarkastelussa erittäin myönteisesti suhtautuvien pieni osuus nähtiin vasemmistoliiton kannattajien joukossa (12 %) ja myös vihreiden kannattajien joukossa (35 %).

Ruotsalaisten suhtautuminen uudessa tutkimuksessa

Ruotsissa MTS:n tutkimukselle rinnakkainen kysely on Opinioner -tutkimus, josta juuri on julkaistu vuoden 2025 ensimmäistä vuosipuoliskoa koskeva raportti. Sen tietojenkeruu on tehty huhtikuussa 2025. Tutkimuksen teettäjä on Myndigheten för psykologiskt försvar (MPF).

Tulos kertoo sen, että myös Ruotsissa Nato koetaan parhaiten rauhaa ja turvallisuutta tuottavaksi organisaatioksi. Vertailussa YK ja EU ovat lähes tasavahvoja, mutta USA:n merkitys koetaan aivan erilaiseksi kuin suomalaisessa mittauksessa.

YK:n arvostus on laskenut tasaisesti Ruotsissa samaan tapaan kuin Suomessa.

Ruotsalaisista vastaajista 70 prosenttia pitää USA:ta ongelmana turvallisuuden kannalta. Tässä on huomattava, että mittaus on tehty presidentti Trumpin hallinnon toisen kauden jo alettua. Kysymyksen muodosta on huomattava, että siinä tarkoitetaan tekijän vaikutusta koko maailmassa.

Raportin mukaan vahvennettu siviilien ja sotavoiman yhteistyö EU:n ja Naton välillä vaikuttaa rauhaan ja turvallisuuteen Ruotsissa, 65 prosenttia tutkituista ajattelee näin.

Naton mielipidetutkimusta ei tänä vuonna

Nato on perinteisesti teettänyt jäsenmaiden kansalaisista mielipidetutkimuksen ns. Summit-kokousta eli vuosikokousta varten. Pre Summit Poll -nimellä kulkevaa tutkimusta ei kuitenkaan tänä vuonna ole julkaistu. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tutkimusta ei todellakaan ole tehty, tai sitä, että tuloksia ei haluttu julkisuuteen.

Mahdollisesti uusi pääsihteeri Mark Rutte noudattaa uudenlaista toimintatapaa. Turbulentissa geopoliittisessa tilanteessa Nato on korostanut voimakkaasti yhtenäisyyttä. Muista tutkimuksista – esimerkiksi EU:n Eurobarometri-tutkimus – nähdään, että Naton jäsenmaiden kansalaisten mielipiteet muun muassa Ukrainan avustamisesta tai Venäjä-pakotteista eroavat vahvasti toisistaan.

Tässä esiteltyjen tutkimustulosten perusteella on kuitenkin selvää, että ainakin Pohjoismaissa Nato-jäsenyyttä pidetään tärkeimpänä ulkoiseen turvallisuuteemme myönteisesti vaikuttavana järjestelynä.