Tutkimukset ovat osoittaneet tanssin myönteiset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Tanssin harrastajan fyysinen aktiivisuus ja kunto kehittyvät, hän kykenee keskittymään terveyteensä ja ymmärtämään paremmin yhä terveellisempiä elämäntapoja.  Tanssi myös edistää kognitiivisen kyvyn säilymistä ja jopa parantumista.

Sotatieteiden kandidaattiopinnoissa kadettien tanssikurssilla on vakiintunut paikkansa. Tanssitaidon laajakantoinen merkitys ansaitseekin yhä kilpaillummassa ajankäytön ympäristössä yhteiskunnallisen, yhteisöllisen ja yksilöllisen merkityksensä pohdinnan.

Puolustusvoimien yhtenä päämääränä on turvata fyysisesti toimintakykyinen, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja tehtäviinsä motivoitunut henkilöstö normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin. Liikuntakoulutuksen tavoitteena on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille.

Ihminen toivoo, että hänen hänet huomataan sekä hyväksytään osana yhteisöä, jossa hän myös saa kokea arvokkuutta. Kannattelevissa ihmissuhteissa tunnustus on keskeinen osa ihmisyyttä sekä työelämässä että sen ulkopuolella.

Tanssi näyttäisi vaikuttavan myönteisesti niin henkiseen, ruumiilliseen kuin yhteisölliseenkin psyykkiseen terveyteen Tanssiharrastus tuo elämään tyytyväisyyttä ja laatua ja tarkoitusta. Se myös kehittää tietoista läsnäolontaitoa.

Tanssin tuomat hyödyt ovat yhteydessä myös minäkuvaan, itsetuntoon, itsensä hyväksymiseen ja lisääntyneeseen itseluottamukseen. Tanssin on myös havaittu lisäävän myönteistä suhtautumistapaa itseen ja yhteisöön, onnellisuutta tunnekasvua sekä vapautuneisuutta. Se voi kehittää paineensietokykyä ja resilienssiä sekä auttaa surussa, toivon tuottamisessa ja tulevaisuudenuskossa. Tanssi myös lisää yhteisöllisyyttä tarjoamalla jokaiselle halukkaalle osallistumisen mahdollisuuden. Yhdessä tekeminen kehittää kehoa ja mieltä terapeuttisesti edistämällä rentoutusta ja parantamalla mielialaa. Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset voivat jakaa tanssin kokemuksia.

Åke Blomqvistin perintö kantaa

Kadettikoulun pitkäaikaisimman opettajan arvoa kantaa legendaarinen, 40-luvulta 1990-luvun lopulle kadeteille tanssia opettanut diplomitanssinopettaja Åke Blomqvist (1925 – 2013). Arvostettu ja monin huomionosoituksin palkittu tanssiopettaja koki tehtävänsä kadettien käytöstapojen kehittäjänä osana yleissivistyksellistä elämäntehtäväänsä.

Clara Blomqvistin ja Marja Björkin kirjoittamassa elämäkerrassa Åke Blomqvistin muistiinpanot ovat saaneet oman kadettien tanssikursseja käsittelevän lukunsa. Siinä opetusneuvos suitsuttaa oppijoitaan vuolaasti, todeten mm. kadettien olleen hänen parhaita oppilaitaan.

Åke Blomqvist näki myös, että lähimmäisen hyvinvoinnin ja mielihyvän etusijalle asettava ihminen on aina hyväkäytöksinen ihminen. Hänen mukaansa hyvän käytöksen peruspilareita ovat kultainen keskitie, avoimuus, terve itsetunto ja terve nöyryys.

Isänsä työtä kadettien tanssikurssin vetäjänä jatkava diplomitanssinopettaja Clara Blomqvist painottaa, että Kadettikoulussa opitut taidot kantavat läpi elämän. Kadettien tanssinopettaminen ei ole pelkästään askelten harjoittelemista, vaan myös tanssi- ja tapakasvatusta. Etiketin mukaisesti toisen ihmisen kunnioittamiseen ja huomioimiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Hän onkin huolissaan tanssikurssin poistumisesta opetusohjelmasta.

Hänen mukaansa valmistuneelle upseerille tulee vielä kymmenien vuosien ajan eteen tilanteita, joissa tarvitaan tanssitaitoa.

– Paritanssien harjoittelu on kuulunut aina upseerien koulutukseen. Se on osa sivistystä, oman kehon hallintaa, toisen kehon kuuntelemista, koskettamaan oppimista ja toisen ihmisen huomioimista. Tanssi helpottaa stressiä, tuo mielihyvää, on sosiaalista ja hyvää käytöstä. Kaikissa aivoja käsittelevissä seminaareissa puhutaan tanssin positiivisista vaikutuksista aivotoimintaan. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että tanssitaidosta olisi ollut haittaa, päinvastoin.

Kosketusta, lämpöä ja läheisyyttä

Kadettien tanssikurssi on myös virittänyt usealle aktiiviupseerille elinikäisen, sotilaallistakin kyvykkyyttä edistävän, mielekkään harrastuksen. Ovatpa jotkut reserviin siirryttyään löytänyt paritanssista uuden työurankin.

Eversti evp, tanssinopettaja Esa Lappalainen korostaakin tanssin merkitystä nimenomaan yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin kohottajana.

– Lavatanssi on useiden tutkimusten mukaan yksi parhaista, ellei paras liikuntamuoto. Se luo fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Se on harrastus, jossa todella pääsee kohtaamaan toisen ihmisen.

Lappalaisen näkee, että kadettien tanssikurssilla on merkitystä hyvän liikunnan lisäksi sosiaalisen kasvun ja hyvän käytöksen kehittäjänä. Merkitys ehkä jopa korostuu nykyaikana, kun nuoret kohtaavat toisiaan yhä enemmän somessa ja tindereissä. Tanssin aikana saa olla olla lähellä toista ihmistä.

Kommodori evp, tanssinopettaja Auvo Viita-aho kertoo olevansa ”hurahtanut” tanssiin ja korostaa hänkin tanssin monipuolisuutta kokonaishyvinvoinnin tuottajana. Hän soisi yhä useamman löytävän tanssista elämäniloa ja läheisyyttä tuottavan harrastuksen.

– Minä, kuten moni muukin tanssiin riittävästi sisälle päässyt, ihmettelen usein, miksi kaikki eivät tanssi. On helposti uskottavissa, että tanssi on harrastuksista se, joka kehittää – paitsi fyysistä kuntoa, koordinaatiota, ajattelua, sosiaalisia taitoja – myös antaa mahdollisuuden fiksulla tavalla koskettaa/tulla kosketuksi ja tarjoaa näin läheisyyttä ja lämpöä, jota me kaikki kaipaamme.”

Viita-aho näkee tanssikurssin merkityksen sotatieteiden kandidaattien opinnoissa määräänsä merkityksellisempänä ja puoltaa varauksetta tanssikurssin säilyttämistä sotatieteiden kandidaattien opinto-ohjelmassa.

Brändiä sekä luottamus- ja mainepääomaa

Yhteisön uskottavuutta ja luotettavuutta arvioitaessa viitataan usein Michael Porterin kilpailukykystrategioihin kustannusjohtajuuteen (hinta), erilaistamiseen (tuotedifferointi) ja segmentointiin (asiakkuuksien osittamiseen ja jakoon. Puolustusvoimien on tehtävänsä mukaisesti kyettävä omalta osaltaan vahvistamaan ja pitämään yllä kansanterveyttä sekä yhteisön ja yksilön hyvinvointia poikkeusoloissa. On varmistettava sekä aineellisesti että yhä enenevästi aineettomasti reservinsä toimintakyky kaikissa oloissa. Jälkimmäinen painottuu rauhan aikana maanpuolustushaluun ja -suhteeseen – jokaisen kiinnostukseen huolehtia psyko-fyysis-sosiaalisesta kunnostaan. Vastuu omasta ja yhteisön hyvinvoinnista on kansalaisvelvoite, jonka merkitystä ei pidä väheksyä myöskään kansantaloudellisessa arvossa.

Puolustusvoimat on onnistunut itsensä brändäämisessä. Tämä näkyy korkeana maanpuolustussuhteena, mikä juontuu kansalaisen arvoista ja perusarvostuksista. Puolustusvoimien tarina uskottava, haluttuna, kunnioitettuna yhteisöllisen turvallisuudentuottajana koostuu mikrotason erilaistavista osatekijöistä.

Kadettien tanssikurssi käy esimerkkinä yhden joukon sivistyksellisestä erityispiirteestä. Se kielii ainutlaatuisesta, yhä kansainvälistyvimmillä diplomatiafoorumeilla arvokkaammasta, kokoaan paljon merkityksellisemmästä luottamusta sanattoman vuorovaikutuksen avulla tuottavasta maine- ja osaamispääomasta. Maine syntyy hyvistä teoista, hyvistä suhteista ja hyvästä viestinnästä. Kerronnassa muokkaantuu aineeton pääoma – uskottava ja luotettava kumppanuudellinen suorituskyky.

Kadettien tanssikursseilla on edelleen paikkansa sotatieteiden kandidaattien opinto-ohjelmassa.

***

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen on liiketalouden sekä sotilasjohtajuuden tutkija ja soveltaja. Hän perustaa johtamiskäsityksensä itse- ja ihmistuntemukseen, jossa yhdistyvät elämä- ja urakerronta.