Nato on juuri julkaissut uusimman jäsenmaidensa kansalaisia koskevan mielipidetutkimuksen. Sen tiedot on kerätty marraskuussa vuonna 2023. Viime vuoden loka-marraskuussa keräytti myös Euroopan Unioni laajan Eurobarometri-tutkimuksen kansalaisistaan.

Naton raportin tulosten mukaan kansalaiset kannattavat puolustusmäärärahojen lisäämistä enemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta kansalaiset tukevat Ukrainalle annettavaa tukea vähemmän kuin vuosi sitten. Tuki maanpuolustuksen rahoittamiselle on nähtävissä myös Eurobarometrissa.

Nato-käytännössä kansalaistutkimuksia tehdään kahdesti vuodessa, ennen kesällä pidettävää huippukokousta ja kevättalvella julkistettavaa pääsihteerin vuosikertomusta varten. Euroopan komission johtamassa tutkimustoiminnassa Standard Eurobarometri -tutkimuksia tehdään myös kaksi kertaa vuodessa. Muiden tutkimuskysymysten lisäksi Eurobarometreissa on Venäjän vuoden 2022 Ukraina-hyökkäyksen jälkeen selvitetty myös turvallisuuteen ja puolustautumiseen liittyviä asioita.

Naton pääsihteerin vuosikertomuksen liitteinä on laajat taulukot jäsenmaiden puolustukseen liittyvistä taloustiedoista. Suomea koskevien tietojen vertailu muihin Nato-maihin on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista tässä laajuudessa. Poimin näitä tunnuslukuja tähän artikkeliin mielipidetietojen rinnalle.

Suomi Naton jäsenmaana

Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023 kun ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen liittymiskirjan Naton päämajassa Brysselissä. Suomea koskevat tiedot ovat ensimmäistä kertaa jäsenmaana mukana NATO Annual Tracking Research 2023 -mielipidetutkimusraportissa. Vertailukohtana voidaan käyttää vuotta aikaisempaa raporttia, jossa Suomi oli mukana tulevana jäsenmaana.

Vertailusta nähdään, että koemme itsemme vankaksi jäsenmaaksi, 75 prosenttia tutkituista suomalaisista sanoo, että puolustaisimme toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata. Ukrainan tukemisen jatkamisesta suomalaisista 54 prosenttia on voimakkaasti samaa mieltä, vuotta aiemmin näin vastanneiden osuus oli 44 prosenttia. Ukrainan tukemisen vastustajia on 12 prosenttia.

Tutkituista Nato-kansalaisista 40 prosenttia on sitä mieltä, että oman maan pitäisi lisätä puolustuksen määrärahoja. Näin vastanneiden osuudessa on kymmenen prosenttiyksikön kasvu vuotta aikaisempaan ajankohtaan verrattuna. Muutos on Naton ja eri maiden johtavien poliitikoiden ajaman muutoksen suuntainen. Sama kehitys on nähtävissä myös jäsenmaiden taloustiedoissa.

Suomalaisten toivoma muutos ei ole aivan samaa tasoa, 35 prosenttia tutkituista on määrärahojen kasvattamisen kannalla. Keskeistä näyttää olevan toivomus tason säilyttämisestä samana. Näin kertoo 52 prosenttia tutkimuksen vastaajista. Muutosta aiempaan ei käytännössä ole havaittavissa, vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 36 prosenttia (korotettava) ja 49 prosenttia (ennallaan).

Tämän tuloksen pohdinta ei ole aivan yksiulotteista – mitä tarkoittaa rahoituksen tason ennallaan pitäminen? Mitä ajattelee näin vastannut haastateltava? ”Ei ainakaan korotettava!” ”Maksan jo nyt liikaa veroja!” Onko tason säilyttäminen pelkästään positiivinen asia?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viimeksi teettämässä kyselyssä 59 prosenttia vastaajista oli määrärahojen korottamisen kannalla (korotettava tuntuvasti, korotettava jonkin verran). Tuntuvasti korottamisen kannalla oli 16 prosenttia tutkituista. Kahden tutkimuksen erot ovat jostain syystä ristiriitaisen oloisia, eikä syytä ehkä voida esittää. Naton tutkimuksen haastattelukysymyksen suomenkielistä versiota ei ole käytettävissä, ja yksi syy tulosten eroavaisuuteen saattaa olla kysymyksen esittämistavassa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen on näkemyksenään esittänyt, että kahden BKT-prosentin taso ei tulevaisuuden näkökulmasta ole Euroopassa riittävä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että suomalaisille on edelleen pontevasti perusteltava puolustusmäärärahojen tarvetta. Naton pääsihteerin vuosikertomuksessa Suomen puolustusmäärärahojen BKT-osuudeksi vuonna 2023 esitetään arviona 2,46 prosenttia.

Natoon liittymisen lopullinen hyväksyminen on vahvistanut suomalaisten luottamusta järjestöön. Jos asiasta järjestettäisiin nyt kansanäänestys, äänestäisi 81 prosenttia tutkituista suomalaisista liittymisen puolesta. Vuotta vanhemmassa tutkimuksessa, jonka aikana emme vielä olleet jäseniä, vastaava osuus oli 76 prosenttia.

Eurooppa ei ole yhtenäinen rahoituksessa eikä mielipiteissä

Euroopan suurten maiden johtajien raportoitujen puheiden ja kannanottojen perusteella on pitkään nähty, että näkemykset suhtautumisesta Venäjään ja Ukrainan tukemiseen ovat vahvasti erilaiset. Naton pääsihteerin vuosikertomuksen sisältämistä taloustiedoista selviää, että jäsenmaiden ratkaisut puolustuksen rahoittamisesta ovat eritasoiset. Pääsihteeri Jens Stoltenberg käy kampanjaa rahoituksen lisäämisestä ja suunta on hänen toivomansa mukainen. Tämä näkyy sekä rahoituksen tason muutoksessa että rahoitusta koskevien kansalaisten mielipiteiden muutoksessa. Muutokset ovat kuitenkin toivottoman hitaita.

Naton tavoitteena on tunnetusti kahden prosentin BKT-osuus. Nyt julkistetun tilaston mukaan tason on saavuttanut 11 jäsenmaata vuotta 2023 koskevana arviona. Kuluvana vuonna näitä maita arvioidaan olevan 19. Vuonna 2023 arvioitu reaalinen vuotuinen kasvu oli 11,0 prosenttia.

Mielenkiintoinen vertailupari muodostuu Saksasta ja Ranskasta, joiden päämiehet ovat julkisissa esiintymisissään olleet vahvasti erisuuntaisten ratkaisujen kannalla. Saksalaisista tutkituista kansalaisista 54 prosenttia on rahoituksen korottamisen kannalla, ranskalaisista 52 prosenttia.

Saksan puolustusmäärärahat ovat vuosikertomuksen tilaston mukaan olleet vuonna 2023 noin 74 miljardia dollaria, Ranskan noin 58 miljardia dollaria. Saksalle laskettu reaalimuutos vuodesta 2015 (Annual real change, prosenttia) on 9,90 prosenttia ja Ranskalle vastaavasti 1,80 prosenttia. Saksassa BKT-osuus on 1,66 prosenttia, Ranskassa 1,90 prosenttia. Kansleri Olaf Scholz ja presidentti Emmanuel Macron päätyvät julkisiin poliittisiin ratkaisuihinsa tietenkin omista lähtökohdistaan. Saksan tuki Ukrainalle uusimpien tietojen mukaan on 17,7 miljardia Euroa. Määrä on selvästi suurin Euroopassa. Kansalaisten mielipide ei välttämättä ole maan tekemistä rahoituspäätöksistä riippuvainen.

Naton raportissa tulokset esitetään graafeina siten, että maat on järjestetty suuruusjärjestykseen saatujen vastausten prosenttijakaumien mukaan. Suomi sijoittuu useissa kysymyksissä maalistan ”hyvään” päähän. Tämä kertoo siitä, että myös mielipidetasolla Suomen jäsenyys vahvistaa Natoa kuten pääsihteeri Stoltenberg on ilmaissut.

Venäjän hyökkäyssodan kestettyä Ukrainassa julkiseen keskusteluun on noussut väite sotaväsymyksestä. Sotaväsymys on ehkä väärä ilmaisu koskemaan mielialaa maissa, jotka eivät ole osallisina varsinaisissa sotatoimissa puhumattakaan siitä, että omaan maahan olisi hyökätty. Silti voidaan puhua kyllästymisestä tai tympääntymisestä.

Naton raportin mukaan 30 prosenttia tutkituista Nato-kansalaisista tukee vahvasti oman maan jatkavan Ukrainan tukemista, 33 prosenttia on jossain määrin samaa mieltä asiasta. Vuonna 2022 vahvoja tukijoita oli 34 prosenttia vastaajista ja jossain määrin vastauksia antoi 35 prosenttia. Ukrainan tukemisessa on tapahtunut lievää vähentymistä, vaikka tämäntyyppisissä tutkimuksissa kahden mittauskerran vertailussa voikin olla mukana satunnaista vaihtelua.

Naton yhteisenä sovittuna tavoitteena on puolustusmäärärahojen nostaminen kahteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Puolustusmäärärahojen korottamista kannattaa Naton raportin mukaan nyt 40 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista. Vuonna 2021 korottamisen puolella oli 30 prosenttia tutkituista ja vuonna 2020 28 prosenttia. Muutoksen suunta näyttää siis hyvältä, puhuminen määrärahojen puolesta on tuottanut tulosta, vaikka yleinen arvio edelleen on se, että määrärahoja on nostettu liian hitaasti, puolustusteollisuus eri maissa ei ole riittävällä tasolla ja Ukrainaa on tuettu liian vähän ja liian hitaasti.

Naton mielipideraportit eri vuosilta nostavat esiin maita, joissa puolustusmäärärahojen korottamisen vastustajia on noin neljännes tai viidennes kansalaisista. Näitä ovat esimerkiksi Slovenia ja Italia. Italiassa uusimman raportin mukaan 23 prosenttia vastustaa määrärahojen korottamista, korottamista kannattaa 28 prosenttia kansalaisista.

Kun tarkasteluun otetaan mukaan Ruotsi, joka uusimman tutkimuksen tekoaikaan ei ollut vielä jäsen, on maita yhteensä 32. Ainoastaan neljässätoista maassa puolustusmäärärahojen nostamista kannattavien osuus on sama tai suurempi kuin Natossa keskimäärin. Kansalaismielipiteiden perusteet ovat hajallaan, ja syitä ei ole tässä yhteydessä tutkittu. Raportin mukaan suurin kansalaisia huolettava ongelma on inflaatio eli elinkustannusten ja ruoan hinnan nousu – 58 prosenttia tutkituista mainitsee tämän. Tähän liittyy varmaankin aiempi tottuminen Venäjältä ostetun energian halpaan hintaan eräissä maissa. Aivan näinä päivinä on saatu ratkottua Ukrainasta tuodun halvan viljan tuottamaa ongelmaa joidenkin maiden maatalouden kilpailukyvylle.

Heikentyvä turvallisuuden tunne

Euroopan tilannetta kansalaiset arvioivat myös kotimaansa tilanteen perusteella. Raportista nähdään, että osassa maita olonsa turvattomaksi tuntevien osuus on huomattava. Vuoden 2019 lopulla tehdyssä tutkimuksessa 65 prosenttia tutkituista Nato-kansalaisista sanoi tuntevansa olonsa turvalliseksi, nyt uusimmassa tutkimuksessa osuus on 50 prosenttia. Ranskassa samoin kuin Turkissa turvattomaksi kokevien osuus on 49 prosenttia vastaajista. Italiassa heitä on 42 prosenttia ja Kreikassa 40 prosenttia. Yksi yhteinen piirre näille saattaa olla maahanmuuton ja pakolaisuuden paine, jonka kansalaiset näkevät ongelmana. Erityisesti Italiassa turvattomuuden tunne näyttää kasvaneen vuodesta toiseen.

Turvallisuuden tunteen mittarilla erottuvia maita ovat Pohjoismaat, Tanska (76 prosenttia) ja Norja (75 prosenttia) sekä Suomi (73 prosenttia). Ruotsi ei kuitenkaan kuulu tähän ryhmään. Siellä olonsa turvalliseksi kokevia on 46 prosenttia ja turvattomaksi kokevia 39 prosenttia vastaajista.  Yksi Ruotsin tilanteen selittävistä tekijöistä on nähtävissä uusimman Eurobarometri-tutkimuksen tuloksissa. Tutkimuksessa on kysytty samaan tapaan kuin Natonkin tutkimuksessa eniten huolta aiheuttavia ongelmia omassa maassa. Vastaajat saivat valita vastauksessaan kaksi vaihtoehtoa, ja ruotsalaisista vastaajista 46 prosenttia määritteli maansa ongelmaksi rikollisuuden. Tämä osuus on suurempi kuin missään muussa EU-maassa. EU:n keskimääräinen valintojen osuus on 9 prosenttia.

Eurobarometrissa tärkeimmäksi ongelmaksi valittiin maahanmuutto (28 prosenttia vastaajista) samoin kuin sota Ukrainassa (28 prosenttia). Jostain syystä Naton tutkimuksessa Ukrainan sota huolenaiheena on jätetty pois vastaajille esitetystä vaihtoehtojen listasta.

Yhteisen puolustuksen ajatus

EU:n Eurobarometri-tutkimuksissa on vuosien ajan seurattu kansalaisten näkemystä yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tarpeesta. Viimeksi raportoidussa tutkimuksessa yhteen laskettu tulos on se, että 77 prosenttia EU-kansalaisista kannattaa sitä. Vuonna 2004 kannattajien osuus oli 78 prosenttia, joten tämä näkemys on vankasti pysyvä.

Barometrissa suomalaisten kannatus EU:n yhteiselle puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle on 80 prosenttia Natoon liittymisen jälkeenkin, eikä kannatuksessa ole tapahtunut olennaista muutosta ennen liittymistä tehtyyn mittaukseen verrattuna.

Maita, joissa yhteistä puolustus- ja turvallisuutta kannatetaan vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin, ovat Itävalta (63 prosenttia), Bulgaria (66 prosenttia) ja Unkari (67 prosenttia) sekä Irlanti (64 prosenttia) ja Ruotsi (69 prosenttia). Yleisintä kannatus on muun muassa Liettuassa ja Kyproksella (88 prosenttia) ja Alankomaissa (85 prosenttia) sekä Espanjassa (84 prosenttia).

Naton näkökulmasta allianssin perusteisiin kuuluu jokaisen jäsenmaan puolustaminen, jos maahan hyökätään. Kokonaisuutena jäsenmaiden kansalaisista 61 prosenttia haluaa oman maansa puolustavansa toista hyökkäyksen kohteena olevaa maata. Vuotta aiemmassa tutkimuksessa osuus oli 69 prosenttia. Yleinen mielipide on siirtynyt hieman arkailevampaan suuntaan.

Kahdeksan jäsenmaan tutkituista kansalaisista 70 prosenttia tai enemmän haluaisi maansa puolustavan toista jäsenmaata. Nämä maat ovat Albania, Norja, Puola, Tanska, Liettua, Suomi, Portugali ja Viro. Toisaalta puolustushalukkuuden alhaisemmassa päässä on 8 maata, joissa tutkittujen kannatus toisen maan puolustukselle on alle 50 prosenttia. Nämä maat ovat Kroatia, Pohjois-Makedonia, Slovenia, Kreikka, Unkari, Islanti, Bulgaria ja Montenegro. Suomalaisista tutkituista 75 prosenttia kannattaa toisen Nato-maan puolustamista. Keskimäärin Nato-kansalaisista 61 prosenttia kannattaa toisen maan puolustamista, vuotta aiemmassa tutkimuksessa vastaava osuus oli 69 prosenttia. 61 prosenttia Nato-kansalaisista arvioi, että Nato-jäsenyyden takia on vähemmän todennäköistä, että oma maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Tutkittujen eurooppalaisten kansojen keskuudessa on lähes yksimielinen tuki Ukrainan pakolaisille ja humanitaariselle tuelle. Toisaalta välttämättä ei olla tyytyväisiä oman maan Ukrainalle antamalle tuelle. Mahdollinen on ajatusmalli siitä, että tukea annetaan liikaa – omakin maa saisi kenties ottaa tukea vastaan. Venäläisen fossiilisen energian tuonnin väheneminen ja edelleen vähentäminen sekä Venäjälle asetetut pakotteet eivät ole kaikille mieluisia. Euroopan Unionin ja Naton tavoitteiden tukemissa näyttäisi riittävän paljon tehtävää pienen Suomenkin aktiiviselle ulkopolitiikalle.

Mitä rahalla saa?

Yksi Naton esittämistä taloudellisista kuvaajista on puolustukseen käytetty määräraha väestömäärään suhteutettuna, per capita. Naton tilasto esittää luvut vuotta 2023 koskevana estimaattina. Suomessa käytetään kansalaista kohden 1 146 dollaria. Tällä saa esimerkiksi 31 000 puolustusvoimien palveluksessa olevaa henkilöä.

Ruotsia koskevia tietoja ei ole käytettävissä, koska Ruotsi ei vielä 2023 ollut jäsen. Tanskassa käytettiin henkeä kohden 1 208 dollaria. Maan puolustusvoimien henkilömäärä on 16 700. Vastaavasti Norjassa palvelee puolustusvoimissa 24 000 henkilöä ja rahaa käytettiin 1 445 dollaria kansalaista kohden.

Kaikkiaan yli tuhannen dollarin jäsenmaita tilastossa on viisi ja yksi niistä on USA. Puolustusmäärärahojen alhainen taso kuvastelee monessa jäsenmaassa myös haluttomuutta korottaa määrärahoja ja vähäistä tukea Ukrainan asehankinnoille ja yleensäkin Ukrainan auttamiselle. Selkeintä yksimielisyys on Ukrainan pakolaisten vastaanottamisessa ja humanitaarisessa avussa.

Suomen puolustus- ja asevelvollisuusjärjestelmä on tunnetusti kustannustehokas suhteessa henkilöstökuluihin. Asiaa kuvaavan Naton taulukon mukaan 19,5 prosenttia määrärahojen kokonaisuudesta käytetään henkilöstöön, 50,8 prosenttia olennaisiin laitteisiin ja varusteisiin sekä kehitystyöhön (major equipment and related R&D). Suomen jakauma muistuttaa eniten Puolan jakaumaa. Puolustukseensa suhteellisesti vähemmän investoivien maiden jakaumissa henkilöstön osuus näyttää usein olevan yli 50 prosenttia. Puola on nopeasti kasvattanut puolustusmäärärahojen BKT-osuutta, vuonna 2023 se oli 3,92 prosenttia.

Naton vuosikertomus vuodelta 2023 on otteeltaan optimistinen. Aikaisempaa useammat maat saavuttavat sovitun kahden prosentin BKT-osuuden vuonna 2024. Ajankohtainen uutisointi kuitenkin kuvaa poliittisia käsityseroja jäsenmaiden välillä. Jäsenmaiden sisällä nousee pintaan eriäviä mielipiteitä. Viimeksi on uutisoitu Kreikassa kommunisteiksi väitetyiden mielenosoittajien pysäyttäneen raskaita amerikkalaisia aseita kuljettaneen junan matkalla Kreikasta Bulgariaan.

Vuosikertomuksessa mainitaan useissa kohdissa yhteisen puolustuksen olevan tahdon asia. Pääsihteeri Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa Brysselissä 16. marraskuussa 2023, että ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö Nato ole valmis, halukas ja kykenevä puolustamaan jokaista tuumaa jäsenmaiden alueesta.  ”There should be no doubt that NATO is ready, willing and able to defend every inch of Allied territory.”

Nato on valmistautunut globaaliin strategiseen kilpailuun. Sen toimintaperiaate kiteytyy sanoihin Deterrence ja Defence, pelote ja puolustus.

Naton pääsihteerin vuosikertomusta on syytä lukea samaan tapaan kuin vuosikertomusta ja tilinpäätöstä yhtiöstä, jonka osakkeita on juuri ostanut.