Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) julkisti vuosittaisen mielipidetutkimuksensa 19.1.2024. Raportin esittelytilaisuudessa MTS:n puheenjohtaja kansanedustaja Jarno Limnéll ja tutkimusjaoston puheenjohtaja FT Riku Keski-Rauska melkeinpä sanasta sanaan korostivat sitä, että maanpuolustuksen kannalta on alkanut uusi aikakausi.

Kansalaisten maanpuolustustahto ja aseellisen puolustuksemme tukeminen ovat raportoidun tuloksen mukaan huipputasolla.

Mielipiteiden myllerrys Natoon liittymisestä

Kansanedustaja Limnéll perusteli Natoon liittymistä koskevan kansalaismielipiteen olennaista kääntymistä suomalaisten realistisuudella. Pitkään MTS:n tutkimustulosten mukaan ainoastaan noin neljännes kansalaisista kannatti liittymistä. Venäjän vuoden 2022 Ukraina-hyökkäyksen jälkeen keväällä 2022 59 prosenttia tutkituista oli sitä mieltä, että Nato vaikuttaa myönteisesti Suomen turvallisuuteen ja mielipide vakiintui vuoden 2022 aikana. Uusimmassa mittauksessa syksyllä 2023 myönteisen suhtautumisen ilmaisi 78 prosenttia vastaajista.

(Ylläoleva taulukko vuoden 2021 raportista)

Kansalaisten Nato-mielipiteen muutos oli niin nopea, että vaikka MTS:n tutkimustuloksissa muutos näyttää dramaattiselta, tutkimusten harva tekoväli ei täysin kuvaa tilannetta, joka sitten johti varsinaisen Nato-jäsenyysanomuksen tekemiseen.

Mielipiteen kehitystä seurattiin medioiden teettämissä tutkimuksissa. Niissä ilmeni, että viimeisenä poliittisena ryhmänä Vasemmistoliiton kannattajissa nähtiin enemmistön siirtyminen Nato-päätöksen kannattajaksi. Helsingin Sanomien tutkimusyhtiö Kantarilla teettämissä kyselyissä keväällä 2022 Natoon liittymisen kannatus kasvoi keskimäärin kaksi prosenttiyksikköä viikossa ja viikolla 26 kannattajia oli 79 prosenttia. Tulos helpotti valtion johdon päätöksentekoa.

Yllä oleva MTS:n vuoden 2021 raportista lainattu kuvio näyttää vuosikausia lähes muuttumattomana säilyneen Nato-mielipiteen tilanteen. Noin kolmannes kansalaisista on ollut sitä mieltä, että Nato lisää turvallisuuttamme ja samansuuruinen joukko on päinvastaista mieltä.

MTS on tutkinut myös perusteita mielipiteille, ja hieman yleistäen vastaukseksi saatiin ”koska Venäjä”. Päinvastaisia mielipiteitä perusteltiin Venäjän roolilla – joko sen arvioidulla aggressiivisella toiminnalla tai sitten ”suuttumisella” Suomea kohtaan esimerkiksi kaupankäyntiä rajoittamalla.

Kielteinen kuva Venäjästä, YK:n vaikutus vähenee

Kansalaisten käsitys Venäjästä turvallisuuteemme vaikuttavana tekijänä on muodostunut melkeinpä peilikuvaksi Nato-käsityksestä. MTS:n tutkimusten sarjassa enemmistö piti Venäjän vaikutusta ensimmäisen kerran kielteisenä vuonna 2014 Venäjän valloitettua Krimin ja aloitettua sotatoimet Ukrainan itäosissa. Nyt raportoidussa tuloksessa kielteisten vastausten osuus oli 91 prosenttia.

Tutkimustuloksia kommentoidessaan FT Keski-Rauska kiinnitti huomiota myös siihen, että kansalaisten käsitykset YK:sta ja Etyj:stä ovat muuttuneet aikaisempaa kriittisemmiksi. YK:n vaikutusta Suomen turvallisuuteen piti myönteisenä 43 prosenttia tutkituista. Luottamus YK:hon näyttää laskeneen melko tasaisesti vuosien varrella. Nyt 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että YK:lla ei ole mitään vaikutusta.

ETYJ:n vaikutuksen turvallisuuteemme arvioi 31 prosenttia vastaajista myönteiseksi ja ei mitään vaikutusta -vastausten osuus oli 24 prosenttia.

Maanpuolustustahto ennätystasolla kolmatta vuotta

Mitenkään odottamatonta ei ole, että perinteisellä tavalla mitattu maanpuolustustahto on ennätystasolla Venäjän sotapolitiikan seurauksena. Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Maanpuolustustahdon ”viisari värähti” ylöspäin vuoden 2014 Venäjän aggressiivisten toimenpiteiden jälkeen Krimillä ja itäisessä Ukrainassa, mutta ilmeisesti tilannetta ei mielletty vakavaksi sodaksi ja maanpuolustustahto osoitti lieviä hiipumisen merkkejä. Koettu lähialueiden turvattomammaksi kokemisen tunne nousi tuolloin uudelle tasolle, joka osoittautui pysyvämmäksi.

Perinteisesti miesten ja naisten erona on ollut naisten matalampi maanpuolustustahto, nyt ero on 13 prosenttiyksikköä. Kaikista vastaajista laskettu maapuolustustahto on nyt 79 prosenttia. Yksi raportin julkistustilaisuudessa esitetty näkemys oli, että naiset toivoisivat enemmän diplomatiaa ja sopimuksia taistelemisen asemesta.

Matalimmillaan maanpuolustustahto on iän mukaan tarkasteltaessa 15-24 -vuotiaiden ryhmässä, 61 prosenttia. Tämäkin tulos noudattelee aikaisempia mittauksia, perinteisesti näin mitattu maanpuolustustahto on korkeimmillaan vanhimmassa ikäryhmässä. Tämän tutkimuksen perusteella selvitystä ikäryhmien eroille ei ole osoitettavissa. Nuorten maanpuolustustahto tarvitsisi lisää tutkimusta.

MTS:n tutkimuksissa osana maanpuolustustahtoa on pidetty kansalaisten halukkuutta korottaa puolustusvoimien määrärahoja. Vuoden 2014 tapahtumia voidaan pitää säikähdyksenä, joka kiinnitti kansalaisten huomiota puolustukseen ja halukkuus määrärahojen korotukseen kasvoi. Säikähdys kuitenkin lientyi ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet nousivat keskusteluun.

Vuonna 2022 havahduttiin Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja puolustusmäärärahojen korottamisen tukeminen nousi poikkeuksellisesti. Nyt korotusta tukevien osuus on tässä tutkimuksessa 59 prosenttia, 30 prosenttia haluaisi määrärahojen säilyvän ennallaan ja vähentämistä haluaisi neljä prosenttia.

Suhteellisesti vähiten määrärahojen korotusta toivovia on Vasemmistoliiton kannattajissa (19 %), Vihreiden puolueen kannattajissa (31 %) sekä alle 25 000 euroa ansaitsevien ryhmässä (43 %). Oletus näiden ryhmien ajattelusta lienee se, että ajatellaan puolustuksen olevan pois yhteiskunnan muiden toimintojen ja velvoitteiden hoitamisesta.

Kansalaisten maanpuolustusajattelun muutokseen liittyy mahdollisesti myös se, että enemmistö tutkituista kannattaa yleistä kansalaispalvelua, jonka voisi suorittaa siviili- tai varusmiespalveluna.