Sälenin konferenssi: Ruotsin maanpuolustuksen on oltava vahvempi

ST Risto Sinkko

Ruotsin perinteinen turvallisuus- ja maanpuolustuskonferenssi, Rikskonferensen, järjestetään vuosittain Sälenin tunturihotellissa. Kokouksen järjestämisvastuu on Folk och Försvar-järjestöllä (linkki), joka on Ruotsin maanpuolustuksen ja turvallisuuden alan yhteisöjen, organisaatioiden sekä järjestöjen kattojärjestö.

Tämän vuoden konferenssi (linkki) järjestettiin 7.–9.1. ja sen keskeisinä teemoina olivat siviili- ja sotilaallisen puolustuksen vahvistaminen, kokonaismaanpuolustus, sekä Ruotsin sotilaallinen asema Nato-jäsenenä.

Konferenssin tärkeyttä kuvaa se, että Ruotsin hallituksesta oli paikalla pääministerin lisäksi neljä ministeriä. Puolustusvoimien komentajan lisäksi puhujina oli kaksi muuta ylimmän johdon kenraalia sekä merivoimien komentaja. Kahden ensimmäisen kokouspäivän konferenssiin osallistuivat myös kuningas Kaarle Kustaa sekä perintöprinsessa Victoria.

Zelenskyi: ”Venäjä on lyötävissä”

Ensimmäiseksi esiintyjäksi oli pyydetty Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Videopuheessaan hän kiitti Ruotsia saadusta avusta. Zelenskyi totesi myös, että Venäjä on voitettavissa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä tähän on hänen mukaansa Euroopan asetuotanto ja -apu Ukrainan tukemiseksi. Zelenskyi toivoi myös yhteistä asetuotantoa Ukrainassa Ruotsin kanssa.

Zelenskyi painotti myös psykologista puolustusta ja kamppailua eri medioissa  Venäjää vastaan, koska Venäjä levittää maailmalla omaa näkemystään sodasta. Hän mainitsi myös, että Venäjä on pystynyt välttämään pakotteita eri maiden kautta.

”Nyt on tehtävä jotain”

Sotilaiden, poliitikkojen ja muiden asiantuntijoiden yhteinen sanoma konferenssissa oli selvä: nyt on aika vahvistaa Ruotsia, jotain on tehtävä. Virallisen Ruotsin näkemys puolustautumisesta muuttui jo edellisen hallituksen aikana, sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoja korotettiin vuosittain miljardeilla kruunuilla ja psykologisen sekä siviilipuolustuksen organisointia uudistettiin.

Myös kansalaiset on saatava muuttamaan ajatteluaan ja uskomaan varautumisen tarpeellisuuteen. Terminä on uusi puolustuksellinen identiteetti, sekä sotilaallisessa maanpuolustuksessa että sisäisen turvallisuuden ajattelussa.

Ulkopuolisen näkökulmasta keskustelu ja vaatimuksen puolustuksen vahvistamisesta on helppo kääntää vastakohdaksi. Ruotsi tunnustaa olevansa heikko, vähintäänkin sisäisesti.

Natoon päästyään Ruotsi näyttää lippua

Erityisen uutisen kertoi pääministeri Ulf Kristersson ilmoittaessaan, että kun Ruotsi on Naton jäsen, suunnitelmana on lähettää noin 800 sotilaan suuruinen joukko (pataljoona) Latviaan osaksi kanadalaista prikaatia. Joukon perustajana olisi Södra Skånska Regementet (P7). Ruotsi näyttääkin tiivistäneen suhteitaan nimenomaan Latviaan. Latvian puolustusministeri Andris Sprūds olikin kutsuttu puhujaksi konferenssiin.

Suunnitelmissa olevan joukon henkilöstömäärä tuntuu suurelta suhteessa Ruotsin maavoimien nykyiseen rauhan ajan henkilöstövahvuuteen, joka on noin 7000. Puolustusvoimien koko henkilöstön rauhan ajan vahvuus 24 000.  Kodinturvajoukkojen (Hemvärnet) vahvuus on noin 23 000 ja reservin vahvuus on noin 33 000.

Maanpuolustustahto sekaannuksen vallassa

Vuoden 2022 alussa Ruotsi perusti uuden  psykologisen puolustuksen viranomainen MPF, Myndigheten för psykologiskt försvar (linkki). Viime vuoden joulukuussa sen julkistaman raportin mukaan 41 prosenttia ruotsalaisista oli halukkaita osallistumaan sotilaalliseen (militära) maanpuolustukseen vuonna 2022. Halukkaiden määrä oli noussut yhden prosenttiyksikön verrattuna Venäjän Ukraina-hyökkäystä edeltäneeseen aikaan vuonna 2021.

Kahden vertailuajankohdan välillä kansalaisten tuki Ruotsin Nato-jäsenyydelle sekä puolustusvoimien määrärahojen korottamiselle sen sijaan kasvoi. Raportin kirjoittaneet tutkijat eivät osanneet tulosten perusteella ratkaista, mikä olisi riittävä maanpuolustustahdon taso.

Konferenssissa puhunut MPF:n pääjohtaja Magnus Hjort kertoi tuloksia toisesta juuri tehdystä tutkimuksesta, jossa oli käytetty perinteisiä tutkimuskysymyksiä. Tuloksen mukaa 92 prosenttia ruotsalaisista on sitä mieltä, että Ruotsi on hyvä maa asua. 79 prosenttia tutkituista on sitä mieltä, että maata on hyökkäystä vastaan puolustettava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Perinteinen maanpuolustustahdon mittari antaa samantasoisen tuloksen kuin Suomessakin. Uusin tutkimustulos saadaan Suomessa piakkoin.

Ruotsalaisten maanpuolustustahdon arvioinnissa ei kiinnitetty huomiota siihen, että eräät julkisuuden henkilöt ovat puhuneet maasta muuttamisesta sotilaallisen kriisin uhatessa. Tutkimuksissa ei muuttamisesta ole kysytty. TV-julkkis Calle Schulman on blokissaan kertonut, että hän ei tekisi niin kuin ukrainalainen mies, veisi vaimon ja lapset maan rajalle ja lähtisi itse taistelemaan.

Kokonaismaanpuolustuksen vaatimus

Huomionarvoinen yhteinen piirre monissa konferenssin esityksissä oli kokonaismaanpuolustuksen (totalförssvaret) merkityksen korostaminen ja tarvetta sen eri osa-alueiden vahvistamiseen. Pääjohtaja Hjort selvitti, että 81 prosenttia ruotsalaisista suhtautuu kokonaismaanpuolustukseen myönteisesti ja on halukkaita osallistumaan sen tehtäviin.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että kuva ruotsalaisten maanpuolustustahdosta jää ristiriitaiseksi. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos (Totalförsvarets forskningsinstitut, FOI, linkki) on jo aikaisemmin ehdottanut vaihtoehtoisia mittaustapoja.

Ruotsin Plikt- och prövningsverket (linkki) on viranomainen, joka asevelvollisten kutsuntajärjestelmästä. Myös vapaaehtoiseen asepalvelukseen haetaan tämän viraston kautta. Suomessa ei vastaa järjestelmää ole, vaan kutsunnoista vastaavat meillä puolustusvoimien aluetoimistot.

Plikt- och prövningsverket’n pääjohtaja Christina Malm painotti esityksessään konferenssissa, että kutsunnoissa ei voida enää entiseen tapaan ottaa huomioon yksilön motivaatiota, tahtoa ja hänen kiinnostuksensa kohteita. Hän korosti, että yksilön vastuu ja velvollisuudet korostuvat vahvemman yhteiskunnan rakentamiseksi.

Kokouksessa oli mahdollisuus yleisökysymyksiin, ja yksi kysymys koski juuri sitä, miten aiotaan hoitaa henkilön määrääminen asepalvelukseen, jos hän ei sitä halua. Ruotsalaisten viranomaisraporttien perusteella tuntuu viranomaistenkin käsitys olevan, että asepalvelukseen ei voida määrätä tahdonvastaisesti.

Näyttää siltä, että yleisen ajattelumallin taustalla on näkemys velvollisuuksien mukaisiin tehtäviin käskemisestä demokratian/yksilön valinnan vapauden vastaisina, jos käsketty henkilö ei sitä halua. MPF:n maanpuolustustahtoraportissa pohditaankin sitä, voidaanko kriisitilanteessa valinnan vapautta tältä osin supistaa eli ottaa se ikään kuin ”tauolle” määräajaksi.

Henkilöstötilanteesta selvitys

Ruotsin sotilaalliset vahvuudet tuotiin konferenssissa hyvin esille, mutta sen sijaan puolustusvoimien ilmeisistä henkilöstöongelmista ei kuitenkaan puhuttu.

Konferenssin aloituspäivänä julkaistiin Ruotsin puolustusministeriön tiedote selvityksen teettämisestä (linkki) henkilöstön saatavuuden lisäämiseksi. Tärkeimmäksi perusteeksi selvityksen laatimiselle todetaan puolustuskyvyn lisääminen. Esimerkiksi vuoden 2024 puolustusmäärärahat ovat 119 miljardia kruunua. Kasvua vuodesta 2023 on 27 miljardia. Lisäksi peruskoulutuksen saavien asevelvollisten määrä tulee olemaan 8 000 vuonna 2025.

Tiedotteen mukaan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstön rekrytointia tulee kehittää sekä heidän pysyvyyttään sotilaallisen puolustuksen tehtävissä on parannettava. Tällä hetkellä liian monet lopettavat työsuhteensa liian aikaisin. Tämä koskee sekä sotilas- että siviilihenkilöstöä puolustusvoimissa. Lisäksi selvitetään monia asevelvollisten kutsuntoihin, koulutukseen ja sodan ajan käyttöön liittyviä kysymyksiä

Kokonaisuutta arvioiden tuntuu kuitenkin siltä, että Ruotsin puolustusvoimien nykyisen kaltainen ”palkka-armeijamaisuus” säilynee vielä jonkin aikaa.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Lähde:

Folk och Försvars Rikskonferens 2024 – Folk och Försvar (folkochforsvar.se) – linkki

Linkkejä:

Personalförsörjningen inom Försvarsmakten ska förbättras – Regeringen.se

https://folkochforsvar.se/om-oss/

https://www.mpf.se/

https://www.foi.se/

https://pliktverket.se/

Risto Sinkko: MTS:n seminaari Seinäjoella ilmensi suomalaista kokonaisturvallisuuden ajattelua ja luottamusta Nato-jäsenyyteen

Risto Sinkko: Nato ja EU:n tuoreet tutkimukset kansalaisten näkemyksistä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta